torstai 23. marraskuuta 2017

Welho antoi VIIMEIN periksi!

Ei tarvittu sitten kuin julmettu lumimyrsky, että viimeinenkin kissa harkitsee sietävänsä koiranpentua taloudessa. Rieko tuli talouteen viime juhannusviikonloppuna. Kaikki kissat haistattivat tilanteelle pitkät ja haisevat. Olihan kesä, ja ne muutekin viettävät silloin silkkaa ulkoilmaelämää.

Tällainen 8-viikkoinen pallero syletti yhtän kansanosaa lujasti.
Ensin talon kollit pitivät palaverin, jossa totesivat koiranpennussa olevan mahdollista viihdepotentiaalia kuitenkin. Tyttökisssat pitivät etäisyyttä syksyyn asti. Kohdatessa sähistiin ensin pontevasti, ja sitten räkäistiin silmille. Lähemmässä kuonoilussa tuli kynttä heti vimmatusti kirsua kohti. Syntyi vakiintunut kauhun tasapaino, ja paljon naarmuja yhdessä yltiöuteliaassa kirsussa. Naarmujen muistijälki säilyi jopa viiden sekunnin ajan. Sinä aikana kissa ehti ottaa ritolat alta pois.

Ihan kummajainen kissaksi. Ei häntää, mutta paljolti varpaita

Yksi ei antanut periksi. Musta, töpöhäntäinen , monivarpainen mutanttikissa Welho - joka talon vanhimpana kissana piti pienen päänsä. TUO ja MINÄ ei mahduta samaan huusholliin. Se pysyi pihapiirissä viettäen aikaa ladon suojissa. Sinne laitettiin ruokaa ja juomaa. Oli pehmeitä lokosia suojassa säältä. Päivittäin rapsuteltiin ja syliteltiin, eikä Welho osoittanut villiintymisen merkkejä ensinkään. Hän vain paheksui taloon tullutta, peräti brutaaleilla tavoilla varustettua aussia.

Tämä ei kissalta näytä. Se on varmasti pöllön ja jäniksen risteymä.
Se kulkee jäniksen lailla pomppimalla.

Eilen Welho kävi nopeasti sisällä pitkästä aikaa. Äkkiä laitettiin tarjolle parasta mahdollista kissan purkkiruokaa, ja serveerattiin rikkumaton rauha koiraportin suojissa lattialämmön päällä. Vaan syötyään daami ilmoitti poistuvansa mieluummin ulos.  Kiitos ja näkemiin.

Lumimyräkkä aloi hiutailemalla. Vauhti kiihtyi iltaa kohden lumimyräkäksi.
Tuuli vonkuu nurkissa, ja uusia lumisenttejä on ainakin 15 entisten lisäksi.
Jopa heitti lumimyrskykelit tänään, ja Welho halusi sisälle. Viisas veto, sillä ladon suojissakin veto käy, eikä lämpöä ole. Taas koiraportin suojissa tarjoiltiin ehdottoman ihanat ruuat, ja taattiin leppoisa olo lämpöisässä. Luulisi kelpaavan kissalle! Nyt toivoisin, että tämä kaartin vanhin antaisi aselepoon mahdollisuuden. Rieko on riesa, mutta se oppii kunnioittamaan nopeasti lyövää tassua. Welholla on yhdessä tassusssa peräti 10 kynttä - eli arsenaali on rehdisti pistävämpi, kuin normivarpaisilla kateilla.

Aika pöhlö se on :) Lunta tulee silmille kovassa vauhdissa useinkin.
Tarjolla oli oppitunti oksilta putoavasta lumesta.
Ehdin jo tuossa kelien kylmetessä pohtia, josko Welholle löytyisi sellainen koiraton koti jostain. Alustavat tiedustelut eivät ratkaisseet asiaa, mutta onneksi Welho näyttäisi nyt harkitsevan talven tulon myötä sisäkissan elämää. Ei ole helppoa rustata uutta kotia 8-vuotialle, ulos tottuneelle kissalle. Eikä tervettä kissaa halua lopettaa aiheetta.

Toivottavasti tässä lopulta käy ihan hyvin. Tämä yö vietetään tuulen vonkuessan nurkissa, ja aamulla katsellaan kuinka paljon sitä lunta tulikaan lisää. Tuuli sen on kinostanut kuitenkin valitsemiinsa paikkoihin, joten tasaisesti sitä ei ole.

Iloa, valoa ja keveitä askelia kulkusi varrelle!

20 kommenttia:

  1. Eikös routa porsahanki kotia aja, nii taitaa käyrä kissallekki. Pakkaasilla, meiränki navetas kissat lisääntyy. Ykskää ei oo oma, mutta ny nurkis pyärii kolome kissaa.
    Teillon ny tainnu talavi tulla jääräkseen, nii palio lunta jo. Meillekki tuli, mutta on pahasti kinostunu ja osittain näkyy palias maa. Mittaris taas plussaa ja vettä sataa joten, taitaa sulaa taas.

    VastaaPoista
  2. Sitä mä olen toivonut niin lujasti, että tuo vanhin vielä antaisi periksi yhdelle uudelle räkänokalle taloudessa.

    Ja navettakissa maitonsa tienaa pitämällä siimahännät kurissa. Siinä työpanoksessa voittaa kaikki. Kissille maitolautasellinen ja lämmintä suojaa. Ja heiniin kuseminen kielletty.

    Plussalle meilläkin ennustetaan menevän, joten kattotaan kuinka lumien käy. Kasaan ne painuu joka tapauksessa, mutta toivottavasti edes rippeet jää. Riskisti tuli lisää tänään.

    VastaaPoista
  3. Olipa taas hauskasti kerrottua tekstiä. Hauskuus muutoin on varmaan kaukana, kun vanha kissa on päättänyt olla hyväksymättä uutta taloon tullutta tulokasta.
    Toivotaan, että sopu eläinten kesken vielä ajan kanssa löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyitä tarinoita elävästä elämästä - sitähän tämä on. Totisesti toivon viimein Welhonkin taipuvan lauman lisäykseen. Ei kestänyt kuin vajaat puoli vuotta. Alunpitäen ajattelin, että kylmenevä syksy tuottaa yhteistyökykyä. Meni pitempään, kuin ajattelin. Toivotaan rauhallista (osin edes) rinnakkaiseloa. Koiraportilla voi tarjota koiravapaata oleilualuetta kissoille. Lopulta tulevat tutuiksi keskenään. Siitä se yhteiselo sitten lähtee hioutumaan pakostakin.

      Poista
  4. Toivottavasti sopu löytyy. Welho on harvinaisen koiravihamielinen yksilö, eikös tasapaino yleensä löydy ajan kanssa. Tämä postaus lievensi huomattavasti koirakuumettani, en kestäisi jos Nero loukkaantuisi noin rajusti koirakaverista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kissoja on kuusi. Viisi on sopeutunut tilanteeseen, mutta yksi ei. Kollit nappasi asian kaikkein kevyimmin, mutta rouvat nikottelivat kuka mitenkin aikaa. Tämä viimeinen mohikaani sinnitteli pisimpään. Toivottavasti nyt syntyisi jonkinlainen tasapaino. Jokainen kateista on rakas ja tärkeä!

      Yleensä kissatkin tajuavat lauman lisäyksen, ja voivat ilahtuakin leikkikavereista. Kissoilla ja koirilla on tosin hyvin erilainen kehonkieli, mutta oppivat kyllä harjoituksella kommunikoimaan ymmärrettävästi.

      Älä hautaa koirakuumettasi kuitenkaan :D

      Poista
  5. Lapsuudenkodissani meillä oli kolme kissaa, kun taloon tuli ajokoiran pentu. Kaksi nuorempaa kissaa rakastui pentuun melkein heti, mutta vanhin, emokissa nimeltään Laku, antoi kynsillään kyytiä, missä vain ehti. Ajokoira oppi nopeasti olevansa hierarkian alin.

    Jossain vaiheessa kuitenkin Laku alkoi jollain lailla pitää huolta myös ajokoirastamme ja seurasi aina perässä, kun koiran kanssa lähdettiin lenkille. Tai ehkä se halusi nähdä, josko koira vietäisiin viimeinkin pois.

    Welholle ja Riekolle terveisiä. Kyllä se siitä. Pidän peukkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Risa - eiköhän se suurin askel ulko-ovesta sisäpuolelle ole nyt otettuna. Koiraportti on hieno keksintö, kunhan vain muistaa aina sijoittaa Riekon sen oikealle puolelle kulloinkin.

      Poista
  6. Kiitos tästä mukavasta postauksesta ja kauniista kuvista. Toivotaan, että sopu löytyy ja kaikki olisivat tyytyväisiä. - Mukavaa viikonloppua koko teidän porukalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä, ja kiva kun poikkeat lukemassa ja kommentoimassa, Anneli! Viikonloppuna näyttäisi lumensulamiskelejä olevan tiedossa. Jännässä ollaan, lähteekö kaikki lumet.

      Poista
  7. Kissat ovat kyllä mainioita :D
    Welho säilyttää varmasti tässäkin periksiantotilanteessa arvokkuutensa ja pitää huolen siitä, että koiranpenskakin kunnioittaa.

    Onko peräti niin, että nykyinen kattikaartinne ei ole eläissään koiraa nähnyt pirtissä? Niinkö pitkä se teidän koiraton kautenne oli?

    Myrsky ei tuonut meille juurikaan lisää lunta, tuuli vain aivan järjettömästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se taitaa olla juuri epäilemälläsi tavalla - ei kukaan näistä kateista ole koiraa kohdannut seinien sisäpuolella. Näin ne vuodet vierii.

      Meillä lumet nyt sulavat kovaa kyytiä. Päivällä oli +5 astetta, ja tihutti vettä. Ihan epistä!

      Poista
    2. Meillä on semmoinen sopiva tasapaino ollut koirien ja kissojen kanssa, että välillä kissat opettavat koiranpenskaa tavoille, välillä toisin päin. Nyt esimerkiksi Elmo on Peetun päivittäisen korvaputsauksen kohde ja Nasse taas on kissamummojen koulima.

      Perhe meillä on selkeästi jakautunut, minä ja Vanhempi kuulutaan koiraihmisiin, Iso-J ja Nuorempi ovat kissaväkeä. Minun mielestäni molempia mahtuisi meille vielä pari mutta eräs toimii jarruna :(

      Poista
  8. Juttua lukiessa nauratti, mutta tositilanteessa ehkä ei. Toivon Welhon tekevän ainakin talven ajaksi aselevon, ihan omaksi parhaakseen.
    Eräällä tuttavallani kissa ja koira eivät ole toisiinsa sopeutuneet, mutta talossa on kuitenkin jonkinlainen tasapaino. Kissa hallitsee yläkertaa ja koira alakertaa. Kissan saapuessa alakerran keittiöön syömään, koira väistyy muutaman metrin päähän. Se on oppinut saatuaan muutaman kerran kunnolla turpaansa - tai siis kirsuunsa.

    Eilen saimme tännekin vähän lunta. Tänään siitä ei ole jäljellä juuri mitään. Ehdin jo eilen pelästyä, että nyt jäi talvisuojaturvekokeilu kesken, kun turpeet ovat yhä säkeissään autotallissa. Olen odottanut pientä pakkasta, mutta ehkä huomenna käyn laittamassa turpeet. Pakkanen tulee, kun tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisin Welhon ymmärtävän fiksusti, että talvella on kivaa olla sisäkissana. Koitetaan nyt paijata ja helliä, sekä tarjota koiravapaata aluetta. Tulkoon sitten koirapuolelle - kissat mahtuvat portin raoista kulkemaan. On siinä portissa kissanluukkukin, mutta sen mitoitus on pielessä. Läpi tulee aussikin ihan helposti. Ei hidasta yhtään :)

      Mun talvisuojaturpeet on ruusumaan vierellä kans odottamassa. Semmoinen pahanpäivänvara.

      Poista
  9. Eikähän Welho totu. Kissan luonnolle kun ei aina sovi antaa periksi, pitää sanoa se viimeinen sana eli naukaisu. Ja kyllä koira oppii kynsitassun voiman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että rauhanomainen rinnakkaiselo sujuu. Rieko on vähän raju kaveri leikkimään, joten kynsitassuin pitää sitä näköjään muistuttaa. Valitettavasti hänen muistinsa ei ole kovin kehittynyt, vaan kestää noin viisi sekuntia.

      Poista
  10. Hyvin ja hupaisesti kirjoitettu, vaikka tilanne on varmaan sinunkin hermojasi raastavasta.
    Jospa se siitä. Tuo on jännää, kun joillakin kissat ja koiorat on ihan parhaita kamuja, toisilla ovat taasen kuin punainen vaate. Riippuu varmaan siitä, missä vaiheessa tulevat perheeseen, siis jos ovat molemmat pentuja tai ehkä kissan pitää olla pentu. Koirat varmaan paremmin sopeutuu kissoihin, vai olenko ihan hakoteillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt saat selvää tästä kirjoitusvirheisestä tekstistä :D

      Poista
    2. Kollit näyttävät ottavan paljon humoristisemmin kuin tyttökissat. Sopeutuminen on varmaan ihan persoonallisuuksista kiinni.

      Poista