Helteisten kesäpäivien antia

Tämä keskikesä on vain hienoa aikaa! Aurinko paistaa ja tuuli vilvoittaa juuri sopivasti. Puutarhassa kukinta vain kiihtyy. Valokuvien kanssa on vähän hankalaa, sillä juuri tuo hillitön auringonpaiste hankaloittaa kuvaamista.

Tänä vuonna kukkivat puut tulevat runsaudellaan esille maisemasta. Kirsikat kukkivat aivan valtoimenaan,  samoin omenat. Koristeomenasortteja on täällä kaksi. Punakukkainen, riippuvaoksainen Neuvoksenomenapuu on kukkinut paremmin kuin koskaan:

Neuvoksenomenapuu eli Malus 'Echtermeyer'

Tämä tekee kukistaan pieniä, tulenpunaisia omenoita. Ne koristavat Neuvoksen syksyä, mutta ovat kelvottomia hyötykäyttöön.

Neuvoksen kukkarunsautta, jonka auringonpaiste latistaa.
Kukkiessaan se on päätä kääntävä näky.

Marjaomenapuu on yksi meidän muistopuita. Se istutettiin kihajaispäivämme muistopuuksi 17.7.1998 eli pian 20 vuotta se on saanut kasvaa. 

Marjaomenapuulla on runsas kukinta oikeastaan joka vuosi.

2000-luvun alussa erittäin pahana myyrävuotena se melkein kuoli jyrsijöiden tuhotöihin, mutta sain sen pelastettua. Siitä pitäen leveyttä on kasvanut ja kukkarunsautta riittänyt.

Paha kuvata kovassa auringon paisteessa, mutta puun koko olemus näkyy
tässä. Samoin autoremontin romut...

Rhodojen vuosi on merkittävän hieno. Portaan vierellä kasvavat 'Haaga' ja 'Mikkeli' pistävät parastaan. En muista vuosiin tämmöistä runsautta kukinnassa. Rhodot ovat lähellä sydäntäni, joten onnistunut ja runsas kukinta ihastuttaa.

Porraspielessä rhodot 'Haaga' ja 'Mikkeli'

Rhodot on menestymisensä äärirajoilla V-vyöhykkeen rantamailla. Siksi tämmöinen täydellinen onnistuminen hykerryttää. Se kun vaatii hyvän nuppujen muodostumisen edellisenä kesänä ja niiden onnistuneen talvehtimisen. Nyt osui kaikki vaadittavat osaset paikoilleen!

'Haaga' on reilut 16 vuotta kasvanut paikassaan.

Saimme 'Haaga'n Maestron tädiltä, joten muistokasvista tässäkin on kyse. Antajansa on jo edesmennyt, mutta tämän myötä rhodoharrastus lähti vauhtiin.

'Mikkeli'n latvakorkeus on noin kahden metrin tietämillä.
Istutusvuosi on sama kuin 'Haaga'lla. Ja istutin alkujaan ne liian liki toisiaan.

Sitten haluan esitellä hienon kotimaisen jalosteen, jota ei vielä saa yleisesti taimitarhoilta:

'Kristian's Pink'  tulee joskus yleisesti saataville.
Sen on jalostanut ja rekisteröinyt lajikkeeksi Kristian Theqvist.

Kristian Theqvist on pitkän linjan rhodomies, jonka antaumuksellisen jalostustyön helmiä täällä on talvenkeston kokeilussa useampiakin. Tämä lajike on saatu rekisteröityä, ja se on ehdottomasti erittäin kestävä lajike!

'Kristian's Pink' lähikuvassa. Kukassa on aavistus lilaa.

Myös muita mielenkiintoisia risteymiä on täällä. Osmo Jussilalta sain viime kesänä tämmöisen:

'Haaga x Feuerschein' kukkii Haagaa paljon punaisemmin kukin.  Monissa
risteymissä käytetään toista emoa tuomaan esim. kestävyyttä ja toisesta
toivotaan jotain muuta omininaisuutta.

Rhodojen risteytys on pitkäjänteistä puuhaa. Tämäkin nuori rhodo on saanut alkunsa 2004 ja nyt on kukintaiässä. Risteytyksestä kukkivaksi voi helposti mennä se 10 vuotta. Todella pitkäjänteistä työtä!

Aureum x Goldschantz - lähes keltakukkainen rhodo.

Toissa talvi pahoinpiteli vakavasti alppiruusuja, joten onnistuneesta toipumisesta olen hurjan iloinen. Muutama alppiruusu kuoli, mutta lisää olen istuttanut.

Ehkäpä jo seuraavassa postauksessa päästään uuteen ja vanhaan ruusumaahan sekä niiden kuulumisiin! Lopuksi puutarha-apulainen Rieko:

Olen mitä ehtivin apulainen puutarhassa!