Pöhinää ja pomppuja

Piti kirjoittamani taas puutarhasuunnittelusta, koska olen oppinut siitä niin paljon uutta - mutta jätetään se tuonnemmaksi. Päivän mittaan kun on sattunut ja tapahtunut - aloitetaan ulkotirppojen osastolta:

Varpushaukka ja epäonninnen talitintti. Lähtö oli nopea.

Ravintoketjun yläpää on harventanut kotitinttien rintamaa. Kyllä haukka on nopea - yksi pölähdys vain käy, ja jollekin sattui huono tuuri. Kävimme hätistämässä varpushaukan pois, ettei se oppisi lintujen ruokintapaikalla päivystämään. Siellä kun on tarjolla vain vegaaniruokaa. Asiakkaita ei saa syödä. Ymmärrän kyllä - haukankin pitää saada syödä. Sen voisi tehdä hienotunteisesti muilla metsästysmailla.

Päivän positiivinen on lattiaremontin alkaminen. Irroitin lattia- ja ovenpielilistat, vähän tasoitettiin pohjan epätasaisuuksia ja Maestro alkoi latomaan vinyylilankkuja:

Jotain uutta, jotain vanhaa ja yksi Rauski pesee naamaa. Kissat remontin keskellä
on jotain tosi ärsyttävää. Niiden on pakko käpälöidä ihan kaikkea. Ja istua tiellä.

Hell yeah - viimeinkin uusi lattia! Eteisessä joutuu maalaamaan seinätkin, mutta niinhän ne remontit aina laajenee. Nähty on. Homma jatkuu huomenna, kun Maestron lentopallovuoro keskeytti hyvin alkaneen asennustyön tänään. No on hyvästi alulla, ja silmä saa totutella uuteen lookkiin lattiassa. Ei tartu enää tikut jalkapohjiin. Vinyylikorkkia on tuo uusi materiaali.

Päivän jymypaukku oli postia eläkevakuutusyhtiöltä - olen tietämättäni nukkunut samassa sängyssä eläkeläisen kanssa tämän kuun alusta alkaen. Eli Maestro sai ensihakemisella työkyvyttömyyseläkkeen. Paljon hyviä asioita tapahtuu ihan putkeen! Ei tarvitse painia Kelan ja TE- toimiston kanssa. Ihan järjetöntä byrokratiaa, kun status on työkyvytön työtön työnhakija. Tuon termin keksineelle annettakoon Vuoden Byrokraatti -palkinto kunniamaininnalla.

Lopuksi läjähti taivalle pinkin punainen iltarusko:

Valoa taivalla. Pirteät sävyt!

Sitä rantalepikon läpi loistavaa oranssia en saanut kameraan ikuistettua, kun oli kova kiire vain räpsätä kuva ja juosta lattiaremppapuuhiin. Että semmoinen läiskäisy vaan - meillä iltaruskot on usein komeita, joten en yleensä menetä mitään korvaamatonta. Homma uusii taas joku ilta.

Näitä onnenkipeneitä ja myötäkäymisiä alkaa olla jo melkoinen putki, joten pilkin onneani ostamalla Casinoarvan. Jos tuuria tyrkkii, niin tilaisuuksia pitää antaa. Noh... ei mopolla mahdottomia eikä arvalla rahoja. Ihan meni kankkulan kaivoon viisi euroa. Palasin taas ruotuun suurista unelmista - mutta on minulla edelleen hulvattoman paljon iloa päivän tapahtumista. Huomenna jatketaan lattian päällystämistä.

Iloa elämääsi, lämpimiä värejä ja pehmeitä peittoja sinulle! Toivotan myös sinulle hyvää tuuria sekä onnea. Ne tuntuvat kohdalle osuessa tosi mukaville!