Ihanan illuusion nautinto!

Elämme kesäkuun 10. päivän iltaa. Olen puuhannut koko viikonlopun puutarhassani tuntien suurta iloa ja onnea. Hyötymaa on istutettu - vain mansikan taimet puuttuvat. Ja nekin on vartissa haettavissa Särkän perennataimistolta.

Kaikki katettuna kasvussa. Lähinnä taloa odottaa mansikkamaa paljaana istutustaan.

Nyt on puna- ja keltasipulit muovin alla juurtumassa, ja yrtit sekä salaatit kylvetty. Hyötymaan on kitketty, katettu ja kasteltu. Käytäväkankaat on levitetty taas suojaamaan rikkojen invaasiolta. Tilanne näyttää olevan hienosti hallinnassa. Se on illuusio eli havaintoharha.

Kivipuutarhan alangossa on suuria perennoja. Silta menee yli joen kohti merta.

Kivipuutarhassa vietin tunteja kitkien, haraten ja kattaen pussimullalla. Istutin tulevaisuuden toivoja, eli mm. Swertian kahta muunnosta: S. perennis ja S. perfoliata. Toiselle on suomenkielinen nimikin, eli se on viirutähtiö. Nämä ovat katkeroiden sukuhaaraan kuuluvia harvinaisuuksia. Tuo S. perfoliata minulla olikin aiemmin, mutta se kuului tappotalven 2015/2016 menetyksiin. Yksi kerrallaan metsästän aarteitani takaisin. Aika hupaisaa on se, että tuosta minun kasvista keräsin siemeniä Särkälle, josta sain siis nyt takaisin taimena aarteeni!

Viirutähtiö eli Swertia perfoliata kuvattu elokuussa 2013. Tämän lapsosia nyt istutin!

Isossa puutarhassa näyttää kaikki olevan iloisesti kasvussa, eikä rikkat pääse juhlimaan. Aina laajassa puutarhassa on jokin paikka rempallaan, mutta juuri nyt silmä lepää siistissä, kukkivassa puutarhassa. Tämä on illusio, jonka tiedän olevan hetkellinen havaintoharha. Hetkessä rikat roihahtavat, jolloin sotatilassa voi joutua kuittaamaan tilapäisiä tappioita.

Kitketty, katettu ja kukkiva. Käytävät on vielä kunnostamatta, mutta vielä
olen tilanteen herrana. Illuusio romuttuu noin neljässä viikossa :)

Siistiä järjestystä on kivaa katsoa. Tässä vaiheessa alkukesää kiveysten kivetkin
näkyvät. Loppukesästä kasvusto ryöppyää ylitse.

Kastelun tarve on jatkuvaa. Onneksi on kaksi isoa pumppua, jotka vetävät jokivettä letkuja myöten ahkerasti. Ruusumaille on nyt ihan oma painevesiautomaatti, joka huolehtii ruusuista, kasvihuoneesta ja tarvittaessa koko Arbetorumista. Toinen pumppu on hyötymaalle ja koristepuutarhaan. Hyvin riittävät, vaikka kuivaa kestäisi pitempäänkin. Onni on oma joki ja tekniikka vesihuoltoon!

Kanadanruusujen koemaa kasvaa upeasti. Ruusuja on hellitty ihan omalla kastelu-
systeemillä. Vaikka tulisi kuivakin kesä, niin kukinta ei näivety kuivuuteen.

Olen nauranut koko viikonlopun tälle illuusiolle, että lähes hehtaarin puutarhan rikat saisi pysymään kurissa. Viime pirullisena kesänä ei jaksanut kontata kylmässä vesisateessa, jolloin vesiheinät ja muut ei-niin-rantut rikkaruohot juhlivat perusteellisesti. Nyt niiden siemensato itää iloisesti.

Paraatipenkin lantakate lannoittaa ja peittää maan.

Mutta tässä hauskassa harhakuvassa on mukavaa elää. Rikkaruohot on siitä viheliäisiä, että alkuunsa ne näyttävät kovin vaatimattomille. Heti kun niille kääntää selän, niin johan niistä sikiää oikeita monstereita! Ajattelin tänäkin vuonna olla tarkkana tarttumaan haraan. Tiedän jääväni häviölle jossain vaiheessa. Niin vain käy ihan joka vuosi!

Paraatipenkissä valkosia narsisseja ja profeetankukkaa. Sekin hieno erikoisuus.

Nyt on viikonloppu nautittu alusta loppuun. Vielä aion käynnistää grillin, heittää siihen maukkaat pihvit ja lisukkeet paistumaan. Jäi vähän iltaan syöminen, kuten aina kun on tähdellisempääkin puuhattavaa.

Meillä on vasta nyt omenankukkien aika! Kyllä  käy juuttanmoinen pörinä puissa. Näistä on iloa mettiäisille!

Iloa viikkosi! Säät on mitä sattuu, mutta plussan puolella mennään!

Monenlaisia iloja

Hurjan monta ilonaihetta on tässä päivässä ollut!

Iloa on mukava posti. Ruususeura muisti kahdella tanakalla kirjekuorella, joiden sisältö oli tosi mieluista ja opettavaista. Vähän vilkaisin, mutta en näin kauniilla kelillä jäänyt sisälle lueskelemaan vielä. Onneksi on öitä ja sadepäiviä.

Paljon luettavaa ruususeuran jäsenyydestä! Suosittelen - kannattaa liittyä.

Toinen onni tuossa yllä olevassa kuvassa lehtien ja kirjojen alla on yksi talouteen tupsahtaneista matoista, jotka ystävämme Tuula toi tänään tullessaan. Voi  mikä matonkutoja hän onkaan! Juhannukseksi tulikin nippu uusia mattoja, joten pääsen tällä hupsusti "Hyvä Huushollerska" positioon. Täällä monet emännät puunaavat raivokkaasti huushollin Juhannukseksi lattiasta kattoon ja mieluusti jalkalistat hammasharjalla jynssäten. Minä pääsen huijaamalla uusilla matoilla ja tuomalla kukkakimput pöydille! Tunnen itseni ihan aavistuksen lurjukseksi, mutta samalla nautin tilanteesta todella paljon!

Paljon mitään ei kuki perennojen massakuoleman vuoksi, 

mutta pärskäjuuret (Veratrum) ovat komeina!

Hunajana pohjalla - onneksi on tuollainen Maestro, joka tykkää värkätä kaikkea pähkäilyhommia!  Kastelusysteemi on nyt lanseerattu toimintaan ja koeponnistus on tehty. Sillä välin kun Maestro asensi pumppu- ja letkusysteemejä, minä ruoputin tihkuletkun katteen alle.

Vanha ja paljon palvellut kastelupumppu - ehkä elää vielä vähän?

Alhaalta tulee tulovesi, vasemmalle suuntaa tihkuletku 

ja oikealle menee liitos toiseen tihkuletkuun.

Alun perin oli tarkoitus ostaa uppopumppu, mutta Maestro ilmoitti, ettei semmoinen pelitä ja kunnosti vanhan ja paljon elämää nähneen painevesipumpun taas henkiin. Siitä luovuttiin jokunen vuosi sitten, koska se ulisi kuin piesty koira eikä jaksanut enää pumpata entisellä teholla. No meteli ei haittaa tuolla rakennusten takana ja teho ehkä riittää ruusumaahan. Voihan olla, ettei se ole kuitenkaan pitkäikäinen, mutta tehköön edes jonkin aikaa eläkepäivien hommia.

Tihkukasteluletkut olisi saaneet olla viitisen metriä pitempiä, mutta suht hyvin sain pinta-alan katettua koko maan mitalta. Kätken letkun katteen alle ja tarkkailen kastelun riittävyyttä katteen alta tutkimalla. Tarvittaessa kannan ämpäreillä lisää - joki on ihan vieressä ja maitokärryillä kuskaa monta sangollista kerralla.

Tihkuu se - kunhan yksi tiiviste saadaan vielä, niin pitäisi parantua vauhtikin.
Peittelen nämä katteen alle maisemaa pilaamasta :D

Ruusut voivat hyvin. Osa juurtuilee tekemättä sen isommin uutta kasvua, osalla on jo nuputkin. Loput on siitä välistä, mutta kaikki ovat hegen laidassa erinomaisen hyvästi kiinni. Huomaa kyllä kasvusta, millä ruusuilla oli tanakat juuret istutettaessa.

JP Connell - eikä kirvan kirvaa!

 Vähän hämmästyin ettei kirvoja ole näissä ruusuissa. Niitä on meinaa muualla kyllä. Ja ihan lukukakkulat nenällä katselin, sillä mulla on jo käyttövalmis mäntysuopaliuos sumutinpullossa. Ei ole tarvinnut, onneksi. Tässä meni rikki yksi entisistä epäluuloistani - minulla oli ruusuista sellainen kuva, että ne ovat mahdottoman vaikeita, tuholaisalttiita ja työläitä. Busted.

Ensimmäinen ruusunkukka tänä vuonna. En edes tiedä mikä ruusu.

Osa pensasruusuista otti pahasti siipeen talvesta. Ne on leikottu alas. Toiset selvisivät ihan tuosta noin vain ja ovat nyt aivan täynnä nuppuja! Osa pensasruusuistani on vuosia sitten hankittu Särkän perennataimiston syyspoistoista. Ne olivat itse asiassa menossa roskiin, mutta ajoin farmariauton peräluukku auki paikalle ja pyysin nakkelemaan kyytiin. Moni niistä lähti elämään ja kukoistavat ankeasta alustaan huolimatta. Tästä syystä monilla ruusuillani ei ole lajiketta tiedossa, kun olivat jo poistaneet ruukut joissa nimi oli. Ruusu kuin ruusu... ehkä Ruususeuran "Kauniit löytöruusut" tai "Tuoksuvat tarhakurtturuusut" kirjoista saan tunnistusapua. Saan löytöretkeillä omien pesasruusujeni tunnistamisessa.

Kesä sen kun lämpenee vain, alkaa jo tarjeta ihan t-paitasillaan ulkona. Perinteisesti Juhannuksen jälkeen alkaakin iso kesä. Sitä ennen on pikkukesä. Mistä lie on tuokin määritelmä kotoisin? Sanontahan menee jotenkin näin: "Kun pieni kesä on kylmä, niin iso kesä on lämmin."

Lämmintä kesää jatkossa odotellen!

Tervetuloa lukijoiksi Between ja Gitta!

Taivaasta lotinaa ja tihkua letkusta

Viikonloppu meni sadetta pidellessä. Kaikki lapset olivat viikonlopun ajan reissuillaan, joten me kaksi vanhaa varista vietimme laatuaikaa keskenämme. Sorruin jopa imuroimaan huushollin, kun ulos ei vain viitsinyt mennä. No nyt on juhannussiivot sitten tehtynä :P Kylläpä pääsi tänä(kin) vuonna helpolla!

Alchemilla mollis - se oikea kastepisarakukka

Kylähullun maine saa tukea, kun vesisateessa hartaudella koeponnistettiin hankkimani tihkukasteluletku. Sehän toimii. Yllättävää kyllä - tihkumalla - ei roiskimalla kuin rikkinäinen vesiletku. Käytiin kaupungissa ostamassa toinenkin, että on molempiin ruusupenkkeihin katteen alle asennettavaksi tihkukastelu. Nyt ei kastu ruusun lehdet eikä kukatkaan vaan maa saa täsmäkastelua. Tämä voisi jopa toimia!

Siellä se kiemurtaa, asennan sen vielä katteen alle.

Ei mikään hirrrveen kauniit kuvat, mutta tuo kate on nyt vain ihan välttämätön. Nuo laudat vois näköjään kantaa pois, ne on jo tehtävänsä suorittaneet. Ruusupenkin viimeistely on tekemättä, kun muutakin askaretta piisaa puutarhassa. Laidat ja välikäytävän ehtii laitella myöhemminkin.

Päivän ahaa-elämys syttyi mieleeni, kun hoksasin että ruusuissa on monta köynnösruusua. Tarvitsen siis tukia. Googlettelin erilaisia vaihtoehtoja ja taidan päätyä ostamaan vihreää, noin metrin korkuista aitaverkkoa. Siitä kun kiepauttaa joka ruusun ympärille tuen, niin olis aika huomaamaton. Luulisin...  Parempia ehdotuksia saa heittää kehiin - ehtona on edullinen hankintahinta, sillä menekki on 14 kappaletta.

Pisaroissa piisaa päivästä toiseen. Kaikkineen vettä heitti viime viikon aikana 30,6 mm. Piisais vähäksi aikaa. Aurinkoa sekä lämpöä tarvittaisiin.

Mukavaa Juhannusviikkoa Sinullekin! Toivotaan leppoisampia kelejä Mittumaariksi - ettei tarvi murjottaa sateessa kuten Gargoyle!

Hyvässä seurassa!

Ruusuharrastus on minulla sangen uusi asia, ja tieto asian parista on enempi kuin tervetullutta. Siispä liityin Suomen Ruususeuraan. Tänä vuonna kun liittyy, niin saa kaksi kirjaakin - Ruususeuran kustantamat "Upeat ranskanruusut" ja "Tuoksuvat tarhakurtturuusut" -kirjat, joiden yhteisarvo on 25 euroa. Lisäksi tulee neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Ruusulehti. Todella kannattaa liittyä nyt, jäsenmaksu on vain 22,00 €!

Kuvan lähde Suomen Ruususeura

Oma tietoisuuteni ruusuista on sangen vähäistä, joten nyt ruusuinnostuksen aallon harjalla kaikki tieto on kullan arvoista. Joku toinen on jo kokeillut erehtyä monin tavoin - minä voin päästä siis paljon vähemmillä mokilla :D

Olen suunnitellut kastelujärjestelmää ruusumaahan. Löysin paikallisesta halpamyymälästä tihkukasteluletkua. Ajattelin kokeilla miten se pelittäisi ruusumaan kastelussa.

Ruusunlehtien ei olisi hyvä liota kosteassa, kun se lisää tautiriskiä. Kukatkaan ei vesisateesta niskaansa niin välitä. Vaan maan pitäisi pysyä kosteana. Olisikohan tässä ratkaisu pelkästään maan kasteluun? Ajattelin ujuttaa heinäsilppukatteen alle tihkukastelultetkun maata kastelemaan  ja pumpun pyörimään ajoittan. Maaperän kosteuden saa helposti tarkistettua käsin katteen alta. Kokeillaan toimiiko - en ole ennen moista viritystä kokeillut. Jos ei toimi, niin kokeilu kustanti noin 20 euroa. Kerron kokemuksistani kunhan niitä kertyy.

Lupsakkaa viikonloppua! Vesisateet tuli ja meni. Vielä voi heitellä vettä niskaan, vaan se on ihan tervetullutta. Ei ole matonpesua eikä maalaushommia kesken.