perjantai 17. elokuuta 2018

Reissuja ja ruusuja

Heitin alkuviikosta aivan ihanan reissun henkiseen kotiini ja Äidinmaahani Etelä-Pohjanmaalle Kauhavan seuduille. Mukana oli vanha äitee ja Esikoinen. Tapasimme sukulaisia perin iloisissa merkeissä - syötiin, saunottiin, naurettiin, vaihdettiin kuulumisia, kerrottiin tarinoita ja nautittiin yhdessäolosta. Ihan ihmiselon parhautta!

Ryhmäruusu 'Peace' on suuri ja kaunis.
Pienimuotoisessa sukukokouksessa oli hiljaa taustalla haikea vire siitä, että koskaan ei tiedä milloin on viimeinen kerta yhdessä. Enoni, 80-vuotias paappa, ajelikin Laukaalta moottoripyörällään mukaan tapaamiseen. On se häjy!

Rymis 'Dolomiti'lla on kukka kuin kesähame! Ruusujen kukat ovat monimuotoisia!


Vierailimme mummani siskon ennen asuttaman autiotalon pihallakin. Kaivoin sieltä muistokasviksi kirjoukonhatun. Se on pitkään sinnitellyt heinittynessä puutarhassa, joka muinoin oli niin kaunis ja kukkaisa. Meillä  kulkee ns. emälinjaa myöten sukupolvia vaivannut geenimuunnos, joka altistaa puutarhaholismiin. Huomaan sen periytyneen ainakin Esikoiselle.

Köynnöstävä ryhmäruusu 'Camelot' kurottaa jo korkealle!

Sitten se viikon ihan paras asia: sain äidilleni järjestettyä ihan käsittämättömän helposti asunnon hoivapalvelujen yhteyteen! Olen pyydellyt äitiäni muuttamaan tänne merenrantakaupunkiin, jotta voisin paremmin ja helpommin huolehtia hänen hyvinvoinnistaan.

Ryhmäruusu 'Lemon Rokoko' tuli viime keväänä kaupanpäällisinä. On se nätti!

Tähän mennessä asia on tyrmätty ihan totaalisesti, mutta viime viikolla äitini otti puheeksi, notta voisi muuttaa Raaheen. Ihan oli oma idea... Minä pistin heti etsintään paikan. Ihan paras mahdollinen osui kättelyssä vapaana kohdalle. Se on palvelutalon yhteydessä oleva asunto, jossa voi elää ja olla ihan itekseen ja itsenäisesti. On omat tilat keittiötä ja pesuhuonetta myöten.  Halutessa tai tarvitessa saa kaikki mahdolliset palvelut saman katon alta. Ja mikä tärkeintä - sinne saa mukaan kissan.

Äireellä on mahdollisuus puutarhuroida kauniilla sisäpihalla, järjestellä kukkia valoisiin yhteisiin tiloihin ja kasvatella kesäkukan taimia. Vieressä on kaunis puisto, jossa on valtavia hopeasalavia, sembroja ja muita suuria puita vehmaan nurmikentän keskellä. Paikka on ihan keskustan vieressä, mutta todella rauhallisella paikalla. Ihan loistava paikka!

Ryhmäruus 'Nostalgia' on hämmentävän erikoinen ja hieno!

Olen todella, todella helpottunut päätöksestä muutosta, sekä asian ihan käsittämättömän nopeasta ratkeamisesta. Äitini ihastui paikkaan siellä käytyämme, joten muutto on nyt kuun vaihteessa. Tietää tuokioksi aika ankaraa askarointia, sillä muori on ehtinyt kerätä yhtä sun toista tavaraa vuosikymmenten kuluessa.

Kanadalainen 'Morden Ruby' ei kestä vettä yhtään terälehdillään.
Tänä vuonna ei ole sateet haitanneet. Tämä talvehti hyvin vahvoin versoin.

Minulla on nyt olo kuin lottovoiton saaneella. Tiedän äitini virkistyvän myös henkisesti, kun saapusalla on myös seuraa. Sairautensa vuoksi hän on pitkiäkin aikoja eristyksissä infektiovaaran vuoksi, joten mökkihöperyyskin vaivaa. Ja huonossa voinnissa ei vain jaksa eikä pysty lähtemään mihinkään rientoihin. Sosiaaliselle ja seuralliselle ihmiselle kissa on ollut pelastus tähän asti. Nyt elämän piiriin tulee muutakin mukavaa. Olen todella iloinen ja helpottunut!

Kanadalainen 'Morden Belle' oli yksi suosikeitani, joka kuoli ekaan talveensa.
Tämä on uusintapainos, joka suostui talvehtimaan.

Palataan kuvien lisäksi ruusuiseen aiheeseen, eli tämän kesän projektiin ryhmäruusujen lisäämisestä. Ennen helteitä lykkäsin maahan 'Ritausma', 'Sointu' ja 'Wasagaming' ruusut.


'Ritausma' kukkii runsaana ja pitkään

'Ritausma'a olen suositellut monessa tekemässäni puutarhasuunnitelmassa. Sitä istutin myös Merenrantakaupunkini yhteen puistoon. Nyt se on viimein myös omassa puutarhassani! Ritausma on latvialainen jaloste, joka kuuluu tarhakurtturuusuihin. Siitä tulee noin 1,5 metriä korkea, leveä puska. Erityisen hyvää tässä lajikkeessa on pitkä kukinta-aika heinäkuusta syksyyn asti. Kiulukoita tämä ei tee talven koristukseksi.

'Sävel' on uusia kotimaisia jalosteita.
'Sävel' kuuluu myös tarhakurtturuusuihin. Siitä tulee metrinen, pyöreä pensas. Kukat ovat kauniin kuppimaiset ja pienehköt. Kukan väri liukuu ikääntymisen myötä vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä. Minusta nämä kukat ovat erittäin kaunismuotoiset ja viehättävät. Pääkukinta on heinäkuussa, mutta jälkikukintaa riittää syksyyn asti.

Ryhmän kolmas on 'Wasagaming' - hennosti lilaan vihvahtavat kukat ovat suuret.
Noin puolitoistametrikseksi kasvava tarhakurtturuusu 'Wasagaming' on todella kaunilla kukilla varustettu. Se kukkii heinäkuusta syksyyn asti hennosti tuoksuvin kukin.

Lisää ruusuja odottaa istutusta, mutta niistä myöhemmin lisää. Reissulla totta mooses ei tosiaankaan ajettu Blomqvistin taimiston ohi. Kolme viherhöpöä matkaajaa stoppasi auton ilman muuta taimiston antia tutkimaan. Mukaan lähti kanadanruusuista kaksi 'Lambert Closse'a, joita alkuperäisessä istutuksessa oli kolme. Ne menehtyivät, joten haen revanssia. Ihastuin niiden todella kaunismuotoisiin kukkiin. Pakko yrittää uusiksi. Myös 'Champlain'in ostin. Sitä halusin jo koeruusumaata perustaessani, mutta en onnistunut sitä hankkimaan mistään. No nyt on!

Lisäksi ilahtuneena löysin perennatarjonnasta Navettapiian hehkuttaman vuokon 'White Swan'. Niitä lähti pari pöttiä mukaaan. Viimein kassan kautta kuljettuamme huomasin Cotinus 'Grace' puskan. Tämän hienon punalehtisen pensaan menetin tappotalvessa 2015/2016. Se oli yksi aarteistani. On ollut paskamainen rasti koittaa löytää menetettyjen tilalle uusia yksilöitä. Nyt lykästi hienosti, ja 'Grace' palasi tontille. Toivottavasti paremmalla tuurilla!

Syysleimu 'Bright Eyes' on todella viehättävä ja pitkään kukkiva!

Tässä on nyt rutkasti hommia puutarhassa. Valkosipulista riittää nostettavaa ja putsattavaa. Varhaispotutkin voisi alkaa hiljolleen nostamaan. Saapa nähdä kuinka pieniä pottuja penkistä löytyykään. Suurin homma taitaa olla muorin muuttaminen Merenrantakaupunkiin. Mutta kyllä se tästä vähin erin taas luovii tyynemmille vesille.

Iloa ja valoa viikonloppuusi!

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Valakolöökin nostoa

Perjantaina alkoi viiden päivän pieni lomanpoikanen. Viikonlopun ohjelmassa oli valkosipulisadon nostamista. Se on elokuun perinnepuuhia.

Valkosipulissa on todella ytyä. Viljelen talvivalkosipulista lajikkeita 'Russian Giant' (kuvassa) ja 'Alexandra'
Mielestäni ei ole itseviljellyn talvivalkosipulin voittanutta. Ei kelpaa kaupasta saatavat kiinan ja espanjan viljelykset. Siperialaista sen on oltava! Näiden eteen tehdään töitä ja nähdään vaivaa, jotta olisi ruokaan aromia sekä terveydelle tukea. Valkosipuli on lääke, ruoka ja mauste.

Nostohetken määrittäminen tapahtuu versoa tarkkailemalla.

Alliumin suvun tyypillinen piirre on lehtien kuivettuminen jo kasvukauden aikana. Nostohetkeä määritän koenostoin ja versoja katsomalla. Kuvassa äärimmäisenä oikealla nosto on jo myöhässä. Kaikki lehdet ovat jo ruskeat, ja sipulin kynnet ovat auenneet. Keskimmäisen nostoajankohta on juuri oikea. Kolmisen lehteä alhaalta käsin on ruskeita, mutta sipuli maan alla on ehjä. Vasemmanpuoleisella olisi vielä vähän pelivaraa kasvattaa sipulin kokoa, mutta on nostettavissa kyllä. Käytännössä kuvan sipulit on samasta penkistä samaan aikaan nostettuja. Tuo kuivettunein on laitapaikalta, ja kärsi kuivuudesta tuleentuen pikemmin kuin muut.

Kottikärryllinen nostettuja. Satoisuus kärsi helteistä.

Tämä hellekesä hellii tiettyjä kasveja, mutta siperialainen valkosipuli ei kuulu niihin. Sipulit kasvoivat hurjaa vauhtia toko- kesäkuussa, mutta kun helteet alkoivat, niin sipulien kasvu pysähtyi. Samanhan tekee perunatkin. Helle ei sovi näille, vaikka kuinka kastelisi. Näin ollen sato jäi pienemmäksi paljonkin, verrattuna viime kurjaan ja kylmään kesään! Silloin saikin ainoastaan perunoita ja valkosipulia.

Viikonloppuni valtaistuin. Tuolissa istuessa vasemmalla kädellä on maasta nostetut
valkkarit, oikealla puolen roippeita varten toiset kottarit, edessä vesiämpäri ja
puhtaat valkkarit päätyvät vanhalle hetekalle kuivamaan auringossa.

Putsaan valkosipulit huljuttamalla ämpärissä murat, leikkaan varren noin 40cm:n mittaan poistaen juuret, ja poistan sipulin päältä kuorikerrokset niin että jäljelle jää valkoinen ja puhdas sipuli.


Vedessä hujuuttaen murat lähtevät, ja voi muuten siistiä sipulin kuivamaan.

Vanhasta hetekasta on moneksi, mutta se on hyvä myös putsattujen valkosipuleiden ensi kuivatuksessakin. Hetekalta napsin isoimmat ja komeimmat kynnet jatkamaan sukuaan maahan. Pienet menevät suoraa syöntiin.

Hetekka on käyttöesine moneen puuhaan!

Alkukuivatuksen jälkeen talvisäilytykseen menevät sipulit siirtyvät isoon infrapunakuivuriin muutamiksi vuorokausiksi. Suojaavien kuorien pitää kuivaa, että sipuli säilyy seuraavaan kesään asti syömäkunnossa. Mutta juuri nyt ne on herkullisesti mehevimmillään!

Oikeanpuoleiset 'Russian Giant'it on viikon tai pari aikaisempia, kuin vasemmat
'Alexandra't. Aromi ja mehevyys on yhtä hyvät, ja kummillakin on suuret kynnet.
Iso osa sadosta menee takaisin maahan istukkaina, mutta meillä on kyllä yltäkyllin valkosipuleita omaan ja läheisten käyttöön. Näitä ei vain saa kaupasta! Flunssa-aikana valkosipuli on lääkkeenä, mutta pitkässä juoksussa sen terveysvaikutukset on kyllä merkittäviä muutenkin ihan tutkitusti. Siis syö valkosipulia!

Kasvimaan parasta antia!
Pidin maanantaista keskiviikkoon lomaa, jolloin ajoimme äitini ja Esikoisen kanssa Etelä-Pohjanmaalle. Siitä juttua myöhemmin, kun suinkin kerkeen. Ilman taimihankintoja ei Blomqvistin taimiston ohi ajettu. Ruusujuttua ja muuta tiedossa, kun vähänkään aikaa herkiää.

Puna- ja keltasipulitkin nostin seinälle kuivamaan.

Nämäkin jäi ennätysmäisen pieniksi helteen ja kuivuden takia.
Riittävät kyllä kahden hengen taloudessa.

Iloa, valoa etc.

tiistai 7. elokuuta 2018

Lisää ryhmäruusuja ja syyslannoitusta

Taivaallisella tavalla lämpötilat tipahtivat huomattavasti paremmin työntekoa suosiviksi. Leipätyön kannalta muutos viileämpään oli tervetullutta. Tosin yöllä heräsin siihen, että paleltaa ihan pirusti. Peiton virkaa on toimittanut pussilakana, enkä nukkumaan mennessä laittanut ikkunaa kiinni. Heräsin aivastellen ja niiskuttaen. Lisäsin vällyjä, ja jatkoin unia vakuuttuneena vilustumisesta.  Ohi meni onnksi tälläkin kertaa kesäflunssa, jonka syynä olisi ollut kylmettyminen omassa sängyssä!

'Soul'in kukkalatva on muhkea ja suuri. Kaksi kolmesta talvehti.
Ruusumaassa tapahtuu joka päivä niin vauhdilla, että meinaa hengästyttää. On kovin kiireistä töiden jälkeen kiertää ihmettelemässä auki räjähtäneitä kukkalatvoja. Oikeasti tämä ruusujen runsaus on ihan hämmentävää. En ollut varautunut tämmöiseen ruusurunsauteen... Onneksi elin tarpeeksi pitkään nähdäkseni V-vyöhykkellä ruusuinvaasion!

'Sweet Haze' vei minun sydämeni. En olisi uskonut yksinkertaisesta kukinnosta
lumoutuvani, mutta tämä on ihan järjettömän söötti ja runsas! 2/2 talvehti.

Alkaisi olla aika kaivaa syylannokset taas jakeluun. Ruusujen kanssa suurin oppiminen on talvisuojauksessa, mutta kyllä tätä lannoitepuoltakin saa opetella. Jotkin lajikkeet pienentävät jatkokukinnan kukkakokoa joko luontojaan tai lannoituksen hiipumisen vuoksi.

'Piano' on todella punainen. 2/3 talvehti.

Ruusuille annoin keväällä palanutta hevosenlantakompostia juurelle katteena lisäten tuhkaa myös. Kesällä ne saivat tuoretta heinäsilppua katteeksi, mutta lannoitaahan sekin. Nyt näyttäisi olevan erittäin sopiva aika tarjoilla syylannoitus. Olen pitänyt sitä ihan turhana, mutta taitaa sillä olla kuitenkin ihan hyödykäs tarkoituksensa. Syyslannoksella olen saanut kukkivilla puuvartisilla heti selvästi paremman kukoistuksen seuraavana vuonna.

'Pink Emely' on matala maanpeittoruusu, josta 2/2 talvehti.
Kukkien värimuutos vasta auenneesta nupusta vanhenevaan kukkaan on sävykäs!

Tämä kasvukausi on ollut todella hieno elämys, kun vuosien pihtaamisen jälkeen tarjolla on ollut aurinkoa ja lämpöä. Se on tehnyt hyvää korkeaa lämpösummaa vaativille kasveille. Ruusut ovat kukoistaneet, mutta myös kärhöt ovat tykänneet. Tärkeintä on ollut kuivuuden torjunta kastelulla.

'Playful Rokoko' - tästäkin pidän kovin. 1/2 talvehti

Vaikka olen sadettimella kastellut ruusumaitani, niin kukat eivät ole kärsineet pisaroista kukillaan. Tihkukastelusysteemi ei vain toiminut, joten olen päätynyt sadettamisen ajan puuteen vuoksi. Toinen vaihtoehto olisi seistä letkun jatkona juurelle kastellen. En ole jaksanut, mutta ainakin kuumilla keleillä vesi haihtuu kukinnoista nopeasti, jolloin vaurioita kukkiin ei ole tullutkaan. Tästäkin olen kovin iloinen!

'Baronesse' - vain yksi kukkalatva on ihan huikea. Tein tärkeällä ihmiselle
synttärionnittelukimpun yhdestä kukkalatvasta, joka näytti  koko kimpulle ruusuja.
Kanadan- ja ryhmäruusuissa on koko loppukesän ilo. Kukintaa jatkuu ja jatkuu vain heinäkuusta aina pakkasiin asti. Siinä on jotain perin lumoavaa. Moni pitää vaivalloisina näitä ruusuja, mutta mielestäni saatuun iloon nähden vaiva on pieni. Suurin työ on riittävän syvä ja ravinteikas kasvualusta. Se tarvii rustata kasaan vain kerran. Talvisuojaustakin tarvitaan, mutta en ole kokenut työlääksi rojauttaa pari ämpärillistä multaa joka ruusun tyvelle maan alkaessa kohmettua. Sitä ennen olen lyhentänyt kukkalatvoja jonkin verran. Ei sekään mitenkään raskasta puuhaa ole. Lopulta - kun kuitenkin syyssiivoan puutarhaa - heitän haravointijätteitä ruusujen niskaan.  Johonkinhan nekin pitää kipata. Ei ole mikään ponnistus, vaikka kieltämättä näitä ruusuja on täällä melko runsaasti.

'Camelot'in kukkien kauneus mykistää. Tämä on ryhmäruusujen maassa the Ruusu
minulle. Kasvutavaltaan tämä ei vielä näytä parastaan, mutta nuorihan tämä on vielä.

Hirveän paljon kukkii puutarhani juuri nyt, mutta kirjoitan myöhemmin niistä. Pakko on kuitenkin mainita puuliljat. Ne ovat ihan hurjan kokoisia!

Ryhmäruusujen maassa talvehti 'Purple Prince' puulilja. Kukkansa on ihan
järkyttävän suuret! Illalla tuoksu tuntuu kaikkein voimakkaimmalta.

Ryhmäruusujen maassa on myös muutama kärhö. 'Night Veil' kukkii:

Kaksiväriset kukat on minun suosikeita. Tämän kaveina kasvaa 'Venosa Violacea',
mutta se on vasta nupulla. Viime kesän kärhöistutukset ovat kaikki hengissä!

Tämä postaus on ollut hyvän mielen hyrinää, kun kerrankin ja pitkästä aikaa puutarhan kukkii ja kukoistaa! Minulla häämöttää pieni lomakin, kun ensi viikon alusta on tarjolla pieni turnee Etelä-Pohjanmaalle. Vien äitini lapsuusmaisemiin tapaamaan sisaruksiaan. Esikoinenkin lähtee matkaan, joten tiedossa on kolmen polven trippi. Ehkä viimeinen laatuaan.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on hieno ruusu!

Iloa ja valoa viikkoosi!

torstai 2. elokuuta 2018

Ryhmäruusut - kuinkas niille kävikään?

Vihdoin ja viimein jotain tarinaa viime vuonna istuttamistani ryhmäruusuista. Ensimmäinen kokemustalvi on takana, ja toinen kasvukausi ruusuilla. En odottanut suuriakaan - mutta tietysti toivoin parasta. Kuvat on otettu eilen, kun satoi se ruhtinaalliset puoli milliä pisaroita maahan asti. Muutoin meillä vaivaa ihan julmettu kuivuus, mutta kuvissa on kauniita pisaroita.

Pieni- ja runsaskukkainen maanpeittoruusu 'Purple Rain' talvehti oikein hyvin,
ja oli ensimmäisenä kukassa jo heinäkuun alussa.

Olin ahertanut syvämultaisen kasvualustan suojaiseen ja aurinkoiseen paikkaan. Ruusukummi auttoi kokemuspankillaan ruusujen valinnassa ja sijoittelussa. Siitä lämmin kiitos hänelle! Viime kurjana kesänä en muuta saanutkaan tehtyä, kuin tuon uuden ryhmäruusujen maan. Kesän 2017 susikehno lämpösumma ei edistänyt talvehtimista, mutta ihana yllätys oli löytää kuitenkin esille ponnistavia, uusia ruusunversoja keväällä! Talvi itsessään oli armollinen runsaan lumen suojatessa. Ryhmäruusujen maa ei edes jäätynyt koko talvena. Päällä oli ainakin 60 senttiä lunta. Huonon kesän jälkeinen lempeä talvi pelasti varmaan paljon.

'Maria Theresia' talvehti myös hyvin - kolmesta kaksi kappaletta on elossa!

Monta lajiketta oli kaksi tai kolme kappaletta sorttiaan. Useista jäi henkiin yksi tai kaksi. 'Baronesse', 'Zaide', 'Purple Rain', 'Pink Emely', 'Piano' ja 'Sweet Haze' lajikkeista talvehtivat kaikki yksilöt. Yllättynyt ja tosi iloinen olin myös köynnösruusu 'Camelot'in talvehtimisesta!

'Camelot' talvehti maahan kaadettuna ja mullalla ynnä katteella peitettynä. Upea!

Aion jatkaa maahan kaatamista, sillä haluaisin nähdä saako oikean köynnösruusun kasvamaan hitosti väärällä vyöhykkeellä. Kasvu on tosi vahvaa ja nuppuja on paljon. Kukat ovat suuria, ja terälehdissä on vinkeitä pilkkuja.

'Nostalgia' ruusuista yksi kolmesta talvehti.
Ruusulajikkeissa minua kiehtoo kukinnan muodonmuutos ja värien liukuminen kukan ikääntyessä. 'Nostalgia' ruusuissa keskusta on valkoinen ja laidat punaiset. Se on todella kaunis ruusu. Tämän kanssa haluan vähän revanssia, ja olen lisännyt sen uudelleen hankittaviin sitten joskus.

'Matador'eja oli kaksi. Toinen talvehti. Terälehtien kaunis aaltoilu puhuttelee!
Näissä hurjissa helteissä kukinnatkin sujuvat pikana. Ruusut kyllä rakastavat lämpöä, mutta tarvitsevat rutkasti vettä kukkiessaan. Uusia nuppuja tulee tasaista tahtia, eli kukintaa riittää todella pitkään.

Muhkean kokoiset kukat on 'Soul' ruusussa. Kaksi kolmesta talvehti.
Ruusuissa riittää nyt kukkineiden leikkomista, mutta se on sellaista hyvän mielen hyrinän täyttämää, leppoisaa puuhaa. On niin ihanaa nauttia illalla ruusumaan rauhasta, ja siistiä kukkineet pois. Taas tulee tilaa uusille kukille aueta.

'Pastella' vaihtaa väriä kukinnan edistyessä. Hämmentävästi osa ruusuista on
erilaisia kukiltaan, kuin viime vuonna. Ne aikuistuvat eri tavoin.


Olen todella, todella iloinen ruusuistani! Ne ovat huikea värien ilotulitus muutoin ruskeaksi palaneessa maisemassa. Tai noh - jokirannan tiluksemme on pysynyt suhteellisen vihreänä, mutta on meillä yksi karrelle palanut kohta kuivassa hietikossa tulotien laidassa.

Näkee kyllä, mitä on kasteltu. Tämä on Pohjanmaalla
nurmikoiden kauden muotiväri.
Ruusujen lisäksi on muutakin silmän iloa. Vihdoinkin onnistuin kunigasliljan eli Lilium Regalen kanssa! Tätä olen aiemmin yrittänyt eri paikoissa, mutta ruusumaan runsas lannoitus ja hyvä vesitalous on nostanut näiden kukinnot reilusti yli metrin korkealle. Korkeus taitaa olla lähempänä 1.5 metriä!

Valtavan komeat kukat, jotka tuoksuvat hyvin vahvasti.

Tänään aukaisivat myös jättisuuret puuliljat kukkansa, mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Ryhmäruusujen maassa on myös uusia kärhöjä, jotka aloittavat myöskin. Niistäkin olen tuhottoman onnellinen! Postaan kärhöistä erikseen oman juttunsa.

Väriminttu yllätti. Ihan järkyttävän kokoinen puska. Kolme taimea vain istutettu.

Ruusukummin kanssa pohtiessa ruusujen kumppanuuskasveja, hän kertoi tykänneensä väriminttujen ja ruusujen yhdistelmästä. Yllätyin kyllä tästä kolmen pienen taimen tämän kesän ponnistuksesta. Ei heitä kauas 1,5 metrin korkeudesta.  Huikea!

Syysleimujen isot penkit leimuavat todellakin joka sävyssä. Nämä ovat jo kukkineet
pitkään, vaikka helteet on kyllä ihan paahtavat. Varjossa leimut vasta aloittelevat.

Olen pyrkinyt puutarhaan, jossa kukkia on jatkuvasti. Syyskesä on kuitenkin se räväköin kukinta-aika. Nyt helteiden piiskaamana tuntuu, että kaikki kukkivat etuaikaan ja aika nopeasti ohi. Jännä nähdä, mitä jää syyskuulle!?!

Alppipiikkiputkella on aina vankka sija minun suosikkilistassani. Myös
mehiläiset jakavat minun mieltymykseni. Tämä on perhosten ja mettiäisten herkku.

Lisään ryhmäruusuista kuvia, kunhan saan niitä otettua. Koko pajatsoa ei ole tyhjennetty tähänkään postaukseen. Mutta maistiaisia sentään. Nyt on meneillään kukintojen Hullut Päivät. Onneksi kelit viilenevät, sillä työpäivät on olleet todella, todella raskaita ihan lämpötilojen vuoksi. Pieni ihminen paistuu ja grillaantuu auringon porotukseen ja koviin lämpöihin.

Iloa ja valoa elämääsi - nautitaan viilenevistä ja pimenevistä illoista! Ilolla vastaanottaisin ukkosta, sadetta ja salamoitakin! Kunhan nyt jotenkin saataisiin luonnolle ja kasveille vettä!


maanantai 30. heinäkuuta 2018

Tämä helle käy työstä

Nämä helteet "hellivät" edelleen. Tänään työpäivää vietin +34 asteen lämmössä pahimmillaan. Pian ei kestä mitkään vehkeetkään, mutta työntekijät kestävät. Toivottavasti. Olo on töiden jälkeen lähinnä ihan uupunut rusina. Onneksi Maestro kastelee kotikenttää kahden pumpun voimin. Minä en jaksa juurikaan kummoisia ponnistuksia enää illalla.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on suurikukkainen, runsaasti kukkiva ja kivasti
sävyä vaihtava kaunotar. Yksi suosikeitani kanadalaisista.

Tämä kuivuus alkaa olla katastrofaalista. Sadetta ei ole näkynyt eikä kuulunut paria hasssua pisaraa enempää. Maa on todella kuivaa, ja isotkin puut tiputavat lehtiään vähemmäksi haihduntaa vähentääkseen. Osa puista on ihan ruskeita jo.  Kaikki eivät tästä edes selviä.

Edessä 'Bonica' ja taempana 'Morden Centennial'
Omassa puutarhassa kastelu on pääasia. Rikat ovat saaneet rehottaa, sillä kaikki aika ja energia menee kasvien hengissä pitämiseen. Ruusut kyllä kukoistavat, mutta niitä ohikukkineita kukkia pitäisi leikata parin päivän välein pois. No siihen nyppimättömyyteen ne eivät kuukahda, ja saavat onneksi tarpeeksi vettä. Toisaalta kukkia on niin hurjan paljonkin, että annan koko nuppulatvan kukkia, ja sitten leikkaan koko latvan pois. Kanadalaiset kun tekevät nupuistaan ison ryppään verson latvaan.

'Baronesse'sta on tullut muhkean kokoinen puska.
Pelkkä kuivuus ei tapa, vaan uudemmat kasvustot kärsivät selvästi myös korkeista lämpötiloista. Ne paistuvat hengiltä. Mustaan multaan paahtava aurinko saa maan lämpötilan nousemaan sellaisiin lukemiin, että kättäkin kuumottaa. Kotipuutarhassa kate suojaa tuolta paahteelta.

'Hansaland' vaikuttaa mielenkiintoiselle lajikkeelle. Katsotaan mitä siitä vielä tuleekaan.
Kärsin edelleen kuvankäsittelyohjelman puutteesta. Kuvat on suoraa kamerasta pelkästään pienennettyinä. Eipä ole oikein jaksamista etsiä ja päivittää koneelle uusia ohjelmia. Mennään näillä eväillä eteenpäin ainakin helteiden ohi.

Joka päivä ainakin kerran uimareissulle Riekon kanssa! Eläimetkin kärsivät kuumasta.
Paljon kaunista on puutarhassa kaikesta räydyttävästä kuumuudesta huolimatta. Ennusteen mukaan mennään loppuviikosta kohtuullisempiin keleihin, ja ehkä sitä vettäkin saadaan viimein ukkoskuurojen ryöpytyksessä. Mikä tahansa vesi taivaalta kelpaisi oikein hyvin.

Jaksamista helteiden keskelle. Nämä eivät määrättömiin jatku, mutta kyllä tässä nyt ennätyksiä rikotaan. Pekut tanaan, että sitä sadettakin saataisiin!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Hurjasti ruusujen kukintaa!

Nyt on ranskan- ja kanadanruusujen loistetta ihan hurjasti! Tekniset puutteet ahdistavat pientä bloggaajaa, mutta puutarha kukoistaa kaikesta huolimatta. Kuvat olen onnistunut vain pienentämään ilman mitään muita käsittelyjä. Pakko tyytyä tähän... Kuvankäsittelyohjelma puuttuu edelleen uudelta läppäriltäni.

'Dutchesse de Montebello' lamoaa ja kukkii. Ranskanruusujen kukka kestää hetken.

Kanadanruusujen koemaa on törkeän kukkaisa. Verrokeiksi istutetut ranskanruusut tulevat nyt kukintaikään, mutta en ole niiden kanssa vielä päässyt ihan sinuksi asti. Kukat tuntuvat varisevan hyvin nopeasti, mikä lienee myös hellesäidenkin aikaansaannosta.

Kanadalaiset ovat nyt viihtyneet kolmatta kasvukauttaan, jolloin alkaa näkemään niiden todellisen luonteen. Olen ihastunut näkemääni!!! Kanadalaisten kanssa alan olla jo hyvästi tuttuja, joten ihastuksen määrää on vaikea kuvata. Hienoa on!

Kanadalainen 'John Cabot' kärsi ekoisa talvista, mutta nyt on onnistumista!
Tällä on runsaat kukkatertut, ja jotenkin pitsimäiset kukinnot. Wau!
Eroja eri lajikkeiden välillä on nähtävissä, mutta kasvin vartuttua myös kasvutapa kehittyy. Iloisia yllätyksiä on varsinkin valkoisten ruusujen kanssa. Ne ovat yllättäneet päästessään kasvamaan aikuisiksi.

'Morden Snowbeauty' kukkii isoin kukin. Kasvu lamoaa,
mutta kukkien määrä ja koko on huikeat!
Ruusumaan äärellä voi vain huokailla hiljaa. Tämän kesän lämpö, aurinko, lannoitus ja kastelu ovat osuneet ihan nappiin. Ruusut kiittävät ja kukoistavat. Toisaalta tämän kukkarunsauden keskellä ei ehdi edes nyppiä kaikkia kukkineita pois, vaan poistan lopulta kukkineen kukkalatvan sen lopetettua kukinnan. Kukkia on oikeasti ihan järkyttävän paljon!

En pysty käsittelemään kuvia, joten sekamelskalta näyttää. 'Morden Snowbeauty' on tuo
isokukkainen valkoinen etualalla oikealla. Vieressään on 'JP Connell'. Taustan iso
punakukkainen puska on järkyttävän korkeaksi kasvanutta väriminttua. Edessä keijunkukka 'Hans'

Muu Suomi on saanut sateita, mutta meidän saldo on reilu 1 mm vettä taivaalta. Muhkeita pilviä on lipunut maan ja meren puolelta ohitse, mutta tämä rantakaistale on ihan Saharaa. Keinokastelu on onneksi toimiva vaihtoehto. Sen rajallisuus on kuitenkin todellisuutta. Olen tyytyväinen siihen, että ruusumailla on ihan oma painevesiautomaattinsa. Ne saavat aina tarvittaessa vettä tarpeeksi.

'Quadra' menestyy odotuksia heikommin. Kaunis on kukkansa, mutta toivoisin
rehevämpää kasvua. Tämän versot on aika hennot vielä.

Ruusumaan kuningas on edelleen 'Henry Kelsey'. Tämä kanadalainen kukkii punaisin kukkinsa ihan hurjasti. Edellisvuodesta tutusti se tekee jo seuraavan kukinnan nuppuja kovaa kyytiä pykälää nyt kukkivia ylemmäs.

Canonilla on vaikeuksia näiden punaisten sävyjen toistossa. Sävy ei ole aivan oikea.
Punainen on syvempi luonnossa silmin katsoen.

Minulla alkaa jo hahmottua kaikkein parhaat kukkijat V-vyöhykkeellä kanadanruusujen valikoimasta. Ykkönen on 'Henry Kelsey' niin kukinnan kuin talvenkeston puolestakin. Kakkonen on 'William Baffin'

'William Baffin' häviää vain pienen himpun kukinnan määrässä ja kestossa.

Jokainen löytää mieluisensa ruusun isosta valikoimasta. Nyt kun pensasruusut ovat lopetaneet, ja kantavat ruskettuneita terälehtiä vielä koristuksenaan, niin kanadalaiset räväyttävät todella näyttävää kukintaansa. Ja näitä kukkia piisaa pakkasiin asti. Ehdottomasti kanadanruusut ansaitsevat paikkansa puutarhassa ryhmäruusuja paremman talvenkeston vuoksi.

Viehättävä 'Morden Belle' kuoli ekaan talveensa. Hankin uusia, ja ne talvehtivatkin!

Viime keväänä istutettu ryhmäruusujen maa on minun suuren mielenkiinnon kohteena myöskin. Sekin on alkanut kukkimaan, mutta postaan siitä toisen kirjoituksen.  Toivon saavani oman tekniikan kuntoon ennen sitä.

Rieko on vesipeto. Ainakin kerran päivässä se on vietävä uimareissulle.

Loppukevennyksenä Rieko the Vesipeto. Nämä helteet käyvät mustaturkillekin kuumiksi. Siksi vähintään yksi päivittäinen vesipulahdus tulee tarpeeseen. Uinti voi viedä helposti kolme varttiakin. Tuo pirulainen ei tule vedestä pois käskien. Tulee sitten kun on nautinut tarpeekseen.

Meri on ihana!

Edessä on jälleen yksi helteinen viikko töitä puurtaen. Jotenkin toivoisin, että jotain kohtuutta jaettaisiin lämpötilojen ja varsinkin sateettomuuden korjaukseen. Vesipisarat taivaalta on todella harvassa. Hikisiä hetkiä on tarjolla runsaasti ennen perjantain viimeistä työrupeamaa.

Iloa ja valoa viikkoosi - koita viillytellä varjossa!