lauantai 29. toukokuuta 2021

Kesä on täällä

Tästähän se taas starttaa - kesä. Kevätkukkijat pistävät parastaan, ja edessä on hieno näytelmä, jossa primadonnat vaihtuvat tasaiseen tahtiin. Täällä pohjolassa on puissa vaahteran kukinta ja maassa sipulikukat ja vuokkojen lisäksi kevätkaihonkukat.
Kerrottu lumikki eli Sanguinaria canadense melkein katosi kauhutalveen 2016. Sitten hento verso nousi, josta on poikinut taas lopulta hyvä kasvusto. Onneksi se ei kadonnut kokonaan, sillä tuon löytäminen taimistoilta on todella vaikeaa. Tänä vuonna jo kolmen kukinnon voimin tuo nousi. Versoja on enemmänkin onneksi! Olemme Maestron kanssa nujakoineet hyötymaata iskukuntoon. Valkosipulit ovat nousseet vahvoina ja määrätietoisina. Ponteva kasvusto on katettu ensimmäisellä ruohonleikkuun silpulla kera harauksen. Keväällä tehty taistelutyö rikkojen kanssa on erityisen tuottoisaa tulevia ponnistuksia ajatellen. Ja sitähän riittää koko kesän mitalta. Puutarhanhoito on oikeastaan kamppailulaji. Taistelua tosiaankin. Jos laiskistuu lomailemaan välillä, niin on pelin menettänyt. Minä menetin sen viime kesänä, joten nyt on revitettävä laiminlyönti kiinni.
Corydaliksia eli kiurunkannuksia ei voi olla liikaa kevätkukkijoissa. Kuvassa on lajike 'G.B. Baker' Monia muitakin kukkii kevään riemuksi täällä. Jokaista tervehdin ilolla. Se tavis solida leviää omiin nimiinsä sinne ja tänne, mutta koskaan en sitä raaski kitkeä. Eläköön ja viihtyköön valitsemissaan paikoissa. Toinen yhtä etuoikeutettu on sormustinkukka. Se kulkekoon omia polkujaan - rakastan jokaista sen kukkaa missä tahansa.
Hirveän paljon erilaisia versoja punkee maasta ylös. Kilpiangervo on yksi megaperenna, jonka lehdet täyttävät huikean tilan. Tykkään näistä isoista perennoista, joita täällä on paljon muitakin. Oman lajinsa mastodontteja. Kun on paljon tilaa, niin näillä voi elvistellä enemmänkin. Enää ei voinut käyttää bloggarin vanhaa versiota, niin totean uuden version olevan ihan persiistä. Terkkuja vaan ylläpidolle. Tästä tämä vain kuitenkin lähtee eteenpäin. Iloa ja valoa kullekin!

14 kommenttia:

  1. Voi että, ihana kilpiangervo. Viime vuonna istutin sen varmaan jo viidettä kertaa eikä tänäkään keväänä mitään nouse. Joskus se on sinnitellut yhden pienen lehden voimin yhden kesän ja kuollut sitten. En ymmärrä, millä keinolla sen saisi viihtymään.
    Lumikkikin kerran oli ja sitten meni. Onneksi se ei sinulla mennytkään!
    Ihanaa aikaa tämä.

    VastaaPoista
  2. Tuo lumikki on herttainen. Kumpa se kesä nyt lopulta alkaisi. Viittä vaille toppatakkikelit ollu tähän päivään asti. Ei uskalla istuttaa taimiakaan vielä pihalle. Ens viikolle luvattu lämpimämpää 🙂

    VastaaPoista
  3. Lumikki on todella kaunis kevätkukkija. Pitkään ollut mulla toivelistalla.
    Joo, kyllä rikat on taltutettava heti kevään ja alkukesän aikana. Muuten niistä ei selviä ollenkaan. Kun siihen aikaansa laittaa tuolloin ja mielessään kiroaa, että olisi muutakin hommaa, usein unohtaa miten paljon se avittaa jatkossa.
    Aurinkoista ja lämmintä sunnuntaita!

    VastaaPoista
  4. Minulla on tavallinen lumikki ja se joutui siirtymään tänä vuonna, hiukan jännittää kuinka sen kanssa käy. Kilpiangervoon olen nyt törmännyt paljon lehdissä ja netissä, ehkä on siis aika hankkia sitä omaankin puutarhaan juuri noiden lehtien takia.

    VastaaPoista
  5. Lumikkia ei tosiaankaan ole helppo löytää, olen sen huomannut.
    Olen usein miettinyt, jaksaisiko minkään muun harrastuksen parissa samanlaista valtataistelua, mitä puutarhassa tulee tehtyä. Luonto ottaa osansa ja vähän enemmänkin heti, kun puutarhuri päättää levätä. Vuodesta toiseen odotan kevättä ja kasvukautta yhtä suurella innolla ollen onnellinen jokaisesta onnistumisesta.
    Lämpimiä päiviä ja aurinkoista kesään siirtymistä sinulle!

    VastaaPoista
  6. Lumikki on kyllä todella kaunis. Pitääkin ehdottomasti harkita sen hankkimista puutarhaan.
    Aurinkoista sunnuntaita ja alkavaa kesäkuuta.

    VastaaPoista
  7. Mulla lumikki o jo kukkansa varistanu. Ihana lumipallo, nimensä mukaasesti. Hianon färine kiurunkannus.

    VastaaPoista
  8. Puutarhanhoito on todellakin kamppailulaji, jälleen totesin sen viime päivien projektien kanssa (yritän saada nujerrettua vuohenputken ja kaikenlaista muutakin reipaskasvuista, että saisin kyseiseen kohtaan haluamaani kasvia.
    Minulla ei ole lumikkia, mutta kiinnostaisi kyllä hankkia, jos vastaan tulee.
    Omista kilpiangervoista on kaksi kolmesta noussut reippaasti, täytyy vielä odotella jo kolmaskin virkoaisi.

    VastaaPoista
  9. Suloinen on tuo lumikki. Kilpiangervo on upea kasvi ja miullakin sitä on. Puuhoo riittää puutarhassa, ei meinoo mukana keritä. Näyttäs ne valeunikon siemenet itäneen runsaasti. Taijan koulii niitä tuppaiks!

    VastaaPoista
  10. Sama vika täällä, että rikkakasvit rehottavat, kun viime loppukesästä pystynyt haavan takia juuri mitään tekemään. Huh, huh. Minä meinaan käyttää ja olen jo käyttänytkin myrkkyä.
    Jaksamista Sinulle ja miehellesi!

    VastaaPoista
  11. Voi että tuo kerrottu lumikki on suloinen <3 Taistelulaji todellakin! Melkein olin jo helisemässä rikkojen kanssa kun työt veivät suuren osan ajasta ja vapaa-aikana satoi sitten vettä. Nyt on onneksi kesäloma, niin muutaman penkin olen saanut taas aisoihin. Kuinka kummassa rikkaruohoilla voi olla niin hirmuinen vauhti?!
    Bloggerin uusi versio on mitä on, mutta kyllä sen kanssa tulee toimeen kun oppii kiertämään pahimpia konnankoukkuja. Tsemppiä!
    Aurinkoista ja lempeää alkavaa kesää!

    VastaaPoista
  12. Lumikki on kyllä kaunis vaikka livenä en ole sitä nähnytkään. Meillä on vuohenputkien kanssa ikuinen taistelu niitä sitten löytyy.

    VastaaPoista
  13. Kamppailulaji tosiaan! Minulla on tälle kesälle jonkinlainen loppuottelu vuohenputken kanssa, yksi perennapenkki on niin läpeensä sen saastuttama, että nostan kaikki pionit ja muut ylös ja vaihdan mullat kokonaan. Missään muussa harrastuksessa en moisiin nujakoihin ryhtyisi.

    Oma lumikki kököttää yhä siinä ruukussa johon juurakon jemmasin, ei mitään elonmerkkiä vieläkään. Eurobulbilta se tuli ja ihan tuurilla omani sain. Harmittaa jos jäi suutariksi.

    Kylläpä taas veti suupieltä hymyyn kun huomasin himalajan jalkalehden porsaanpinkit kukat, se on hassu kasvi ja kiitos sinulle kun sen pakkasit kyytiini!

    VastaaPoista