Tämä helle käy työstä

Nämä helteet "hellivät" edelleen. Tänään työpäivää vietin +34 asteen lämmössä pahimmillaan. Pian ei kestä mitkään vehkeetkään, mutta työntekijät kestävät. Toivottavasti. Olo on töiden jälkeen lähinnä ihan uupunut rusina. Onneksi Maestro kastelee kotikenttää kahden pumpun voimin. Minä en jaksa juurikaan kummoisia ponnistuksia enää illalla.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on suurikukkainen, runsaasti kukkiva ja kivasti
sävyä vaihtava kaunotar. Yksi suosikeitani kanadalaisista.

Tämä kuivuus alkaa olla katastrofaalista. Sadetta ei ole näkynyt eikä kuulunut paria hasssua pisaraa enempää. Maa on todella kuivaa, ja isotkin puut tiputavat lehtiään vähemmäksi haihduntaa vähentääkseen. Osa puista on ihan ruskeita jo.  Kaikki eivät tästä edes selviä.

Edessä 'Bonica' ja taempana 'Morden Centennial'

Omassa puutarhassa kastelu on pääasia. Rikat ovat saaneet rehottaa, sillä kaikki aika ja energia menee kasvien hengissä pitämiseen. Ruusut kyllä kukoistavat, mutta niitä ohikukkineita kukkia pitäisi leikata parin päivän välein pois. No siihen nyppimättömyyteen ne eivät kuukahda, ja saavat onneksi tarpeeksi vettä. Toisaalta kukkia on niin hurjan paljonkin, että annan koko nuppulatvan kukkia, ja sitten leikkaan koko latvan pois. Kanadalaiset kun tekevät nupuistaan ison ryppään verson latvaan.

'Baronesse'sta on tullut muhkean kokoinen puska.

Pelkkä kuivuus ei tapa, vaan uudemmat kasvustot kärsivät selvästi myös korkeista lämpötiloista. Ne paistuvat hengiltä. Mustaan multaan paahtava aurinko saa maan lämpötilan nousemaan sellaisiin lukemiin, että kättäkin kuumottaa. Kotipuutarhassa kate suojaa tuolta paahteelta.

'Hansaland' vaikuttaa mielenkiintoiselle lajikkeelle. Katsotaan mitä siitä vielä tuleekaan.

Kärsin edelleen kuvankäsittelyohjelman puutteesta. Kuvat on suoraa kamerasta pelkästään pienennettyinä. Eipä ole oikein jaksamista etsiä ja päivittää koneelle uusia ohjelmia. Mennään näillä eväillä eteenpäin ainakin helteiden ohi.

Joka päivä ainakin kerran uimareissulle Riekon kanssa! Eläimetkin kärsivät kuumasta.

Paljon kaunista on puutarhassa kaikesta räydyttävästä kuumuudesta huolimatta. Ennusteen mukaan mennään loppuviikosta kohtuullisempiin keleihin, ja ehkä sitä vettäkin saadaan viimein ukkoskuurojen ryöpytyksessä. Mikä tahansa vesi taivaalta kelpaisi oikein hyvin.

Jaksamista helteiden keskelle. Nämä eivät määrättömiin jatku, mutta kyllä tässä nyt ennätyksiä rikotaan. Pekut tanaan, että sitä sadettakin saataisiin!

Ruusut tekevät syksyn onnelliseksi

No huh. Kesä meni jotenkin taas ihan heittämällä ohitse. Olemme syksyn ruskan värikylläisyyden äärellä, mutta minun syksyäni onnellistuttavat ruusut. Ne keväällä saapuivat Saksasta, ja niille hyvän petipaikan petasin kasvihuoneen edustalle. Tämä postaus on näistä uusista ruusuista, seuraavassa tulee kanadanruusujen päivitys.

'Camelot' - se must have köynnösruusu. Pidän siitä kovin!

Jos ihan suoraa puhutaan, niin kulunut kesä on ollut kyllä ihan sikakurja. Lämpösumma ei yllä oikeastaan yhtään mihinkään. Kylmää ja kurjaa on koko kesä vietetty. Täällä oli jopa kuivuutta, eli melkein pakastekuivaavat kelit koko kesän. Ei siinä jaksa aurinkoa rakastavat ruusut paljon juhlia.

'Matador' - kameralleni syvä punainen on liian vaikeaa toistaa oikean näköisenä.

Vuosi sitten istutetut kanadanruusut verrokeineen kukkivat mielestäni paljon pienemmin kukin tänä vuonna. Ehkä syynä on lannoitus, tai sitten tämä onneton lämpösumma ja auringon puute. Toki jokainen selvinnyt kasvoi tuplasti suuremmaksi, vaikka lähes maan rajasta aloittikin kevään koettelemusten jälkeen. Se kertoi juurten olevan vahvat.

'Playful Rokoko' pärjäsi yllättävän hyvin kehnosta kesästä huolimatta!

Useammasta ruususta sain nauttia vain kauniit nuput, sillä kylmä kesä yhdistettynä sateisiin sai nuput mätänemään. Ei riittänyt aurinko ja lämpö kumoamaan mielestäni vähäisten sateiden vaikutusta. Mutta kyllä - ruusun nuputkin ovat kauniita.

'Pastella' on jaksanut kukkia koko kesän, ja nuppuja riittää pakkasiin asti.

Syksyäni ilostuttaa suuresti kuitenkin juuri ruusumaa. Sen äärellä kuihtuneita kukkia leikkoen läsnä on aito Zen. Iloitsen ruusuista ja niiden kauneudesta.

'Bonica' on yksi hurjimpia kukintamaanikoita.

On aika lyödä kausi pakettiin, ja todeta tämän kesän kelvottomuus. Tunnen syvää myötäeloa maanviljelelijöitä kohtaan. Minun elantoni ei ole näistä ruusuista kiinni, mutta kesä on ollut tasan yhtä katala kaikille. Toisille se maksaa paljon enemmän.

Olen tyytyväinen saatuani perheelle talven perunat kellariiin, sekä valkosipulisatoa myös ystävien iloksi. Kovin mitättömällä viljelyllä tämä kesä meni - ei lämmennyt kevät sen vertaa, että olisin kylvänyt enempiä. Sadonkorjuu on siis sujunut suht kepeästi.

Rieko osallistuu ruusuharrastukseen syömällä 'Katri Vala'n kiulukoita.

Iloa ja valoa pimeneviin iltoihin sekä keveitä askelia kulkemillesi poluille! Kohti marraskuuta mennään, mutta koitetaan keksiä aina jotain piristävää eloon ja arkeen.

Loput ryhmäruusut: 'Bonica', 'Nina Weibull' ja 'Ingrid Bergman'

Ryhmäruusuista sain ehkä kaikkein kukkivimmat ruusut. Tantaun ruusut tulivat mullan ja ruukun kanssa, mutta nämä kolme tuli paljasjuurisina. Sain ohjeen ensin liottaa niitä vedessä joitakin vuorokausia, mutta viikon verran ne olivat ämpärissä.

'Bonica' - aivan valtavan innokas kukkija!

Kieltämättä sangen epäuskoisena pyörittelin kuivia juuria - silmuja versoissa oli, mutta kyllä oli anhittoman näköisiä rankoja! Tuskin näistä mitään tulisi, oli tuomioni. Loputtomiin ei niitä voinut liotella, joten hain mahdollisimman syviä purkkeja ja istutin ne multaan. Siinä ne versoivat sitten, mutta istutuksen aikaan huomasin ettei ne olleet kummoisesti juurtuneet. Multapaakku levisi käsiin ja sain tunkea juuren penkkiin. Yllättävää kuitenkin, että ne jatkoivat kasvuaan ja pian ilmestyi nuputkin! Siitä pitäen riitti ruusunkukkia! Leikoin lähes päivittäin kukkineet kukat pois, jolloin kasvusto siistiytyi ja ruusut tekivät kilvan uusia nuppuja.

Bonica-lajiketta tuli viiden kappaleen nippu ja tämähän vallan verraton kukkija olikin! Olisin saanut istuttaa ne tiheämpään, mutta noin metrin välein ne tuli kuopattua paremman ymmärryksen puuttuessa. Ehkä keväällä järjestän asiaa uusiksi. Bonicoiden väliin voisi istuttaa jotain saman tyyppistä ruusua.

Bonica oli puolimetrinen, tiiviskasvuinen ja runsaskukkainen lokakuun loppuun asti.

'Nina Weibull' kukki suurin ja raskain tertuin pitkään.

Nina Weibull kukki suhteellisen runsaana ja pitkään. Paremmin kuin vieruskaverinsa Ingrid Bergman.

'Ingrid Bergman' ja kohtalokkaanpunaiset kukat

'Ingrid Bergman' ei tykännyt sateista. Sen kukat katsovat ylöspäin, joten vesi jäi kukkiin mädättäen terälehtiä. Tästä tein yhden synttärikukkakimpunkin. Hyvin kestivät myös maljakossa.

Jos ryhmäruusut suostuvat elämään täällä V-vyöhykkeellä, niin ilman muuta näitä täällä kasvattelen! Kukinta oli runsasta ja pitkäkestoista.  Lajikevalikoima on tosi valtava. Varmasti löytyy joka makuun jalosteita. Näihin voi hurahtaa... pitää opetella niksit näiden talvettamiseen. Sitä kellaritalvetuksen rumbaa en taida jaksaa ja tahtoo ne ruukussa olijat jäädä aina huonolle kastelullekin.  Mutta kyllä - minä innostuin valtavasti erilaisista ruusuista. Niitä istutan ensi kesänäkin ihan varmasti!

Sain Navettapiialta oikein mukavan haasteen, josta askartelen pimeinä iltoina postausta. Perästä kuuluu ja Kiitoksia Navettapiika!