Miten nostaa nopeasti verenpainetta?

Hilpeät pikkujoulut on vietetty kera ystävien, hyvän ruoan ja valikoitujen juomien. Kaikkea kohtuudella, joten aamu oli ihan normaalin virkeä. Heräsin siihen, kun koira oksensi. Tiedättehän sen faktan, että koira oksentaa erehtymättömällä varmuudella talon isoimman maton päälle? Järkyttävä yllätys oli siis löytää se tuotos isoimman maton vierestä. Talouspaperi on aivan loistava keksintö, se taas todistettiin.

Kanava ja kaarisilta. Maisema kuin taulu.

Koska aamu oli taas huikean ihana lumisessa maisemassa, niin lähdettiin Riekon kanssa pitkästä aikaa meren rannalle. Olen vältellyt meren rantaa, koska tuo koira on niin hullu uimaan. Eihän se toki enää uimasilleen menisi, merivesihän on +2 asteista jo.

Päivät alkavat olla hämäriä, joten niitä aurinkokuvia on turhaa odottaa. On vain näitä sinisen harmaita hetkiä. Toisaalta se rauhoittaa minimalisoimalla syksyn ruskan jälkeisen ajan. Sininen ja harmaa viilentävät. Maisema on muuttunut kuukaudessa tosi paljon. Näistä vuodenajan tuomista muutoksista tykkään!

Värit ja sävyt ovat niukkoja, mutta muodot puhuttelevia.

Meren rannassa on avaruutta ja taivas on korkealla. Meren jäätymiseen on vielä pitkästi aikaa. Viime vuonna se ei jäätynyt umpeen ollenkaan. Meren tuoksu on rakastettava - sellainen kostea ja lempeä. Meren tuoksu.

Kylmät sävyt taivaalla ja meressä. Ranta jäätyy hiljalleen.

Myös äänimaailma rannalla vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Poissa on lokkien kirkuminen, jäljellä on kaislojen kahina ja aaltojen ääni. Tavallaan hiljaisuus, joka täyttyy pienistä soinnuista.

Lumi ja jää ei paljoa metelöi.

Riekkujainen mukanani juoksi vapaana. Valistin sitä visusti pysymään rannalla - veteen ei olisi menemistä pissatulehduksen ja tappotuomion uhalla.

Ai ei veteen? Et ole tosissasi!

Minä vain kurkistan tästä, kuvaa sinä niitä juttujasi vain.

Veden metamorfoosi on kieltämättä kiehtovaa. Veden olomuotojen vaihtuminen nesteestä kiteiksi tai jääksi on kivaa kuvattavaa.

Aaltojen kuvioimaa, jäätynyttä hiekkaa ja siinä pienoisveistoksia jäästä ja kasveista.

Voi mikä rikkumaton rauha yksinäisellä rannalla ihailla sinisävyjä taivaalla ja meressä, nauttia lempeästä merituulesta ja kaikista tuoksuista. Mikä harmoninen hetki!

Sinne se ketale latoi menemään hullun laukkaa.

Vartioimaton hetki tuottaa varkaan. Rieko latoi menemään kiireesti kohti ulappaa. Minä karjuin rannalla niin, että Ruotsissa kirjattiin lievä maanjäristys. Koiran kuulo lakkasi toimimasta, eikä ilmeisen riittämätön tottelevaisuuskoulutus muistunut yhtään mieleen.

Paluulaukka, joka kääntyi takaisin ulapalle päin.

Anteeksi saa helpommalla kuin luvan. Hitto että on hauskaa!

Hulluja nuo suomalaiset, tavataan usein Ruotsissa todeta. Minä puolestaan kommentoin, että aussit vasta hulluja ovatkin. Tai sitten täysin integroituneita suomalaiseen avantouintikulttuuriin. Tämä kuvan aussi lähti nuppi tutisten kotia kohti, kunhan sen ensin sai kiinni. Neiti otti kyllä koko rahalla iloa irti. Samoin minun verenpainelukemat.

Elämässä tärkeintä on vahti eikä suunta, ja mulla muuten menee tosi lujaa!

Tutkitusti koirat laskevat omistajiensa verenpainetta. Viimeksi tänään Iltasanomat uutisoi aiheesta. Jos summaan aamun aloittamisen koiran oksennusta siivoamalla ja ynnään siihen karkaamisen uimaan hyiseen meriveteen, niin voisin kumota kyllä tuon "jättitutkimuksen" tulokset.

Toisaalta minä kyllä tiedän, että tästä riiviöstä kasvaa vielä todella hyvä ja toimiva koira. On se sen verran kovapäinen, että sopii just eikä melkein meille.

Arkiviikko edessä - voimia ja lämpimiä ajatuksia mukaasi!