 |
| Oli sylissä pentuja - niinpä! |
Syksy antoikin vähän siimaa, joten kelien puolesta sain upotettua vielä 80 valkosipulin kynttä uuteen penkkiin. Nyt saa mun puolestani olla valkosipulit. Vielä olis krookuksia ja narsisseja semmoiset 200 maahan tuupitttavaa.
 |
| Meren aallot yhäti vapaana |
Meri on vielä lämmin - ei tule talvea rannikolle. Sääennusteet lupaavat kuka mitäkin. Tarjolla on lauha ja vetinen talvi, lumitalvi ja pakkastalvi. Saa vissiin yliviivata tarpeettomat ihan oman valinnan mukaan. Sään ennustaminen pitkällä aikavälillä on varmasti haasteellinen laji. Mutta näin puutarhurina olisin kyllä innoissani, jos tuohon ennustamisen vaikeuteen keksittäisiin jotain edes suuntaa antavaa. Nyt pitää peukaloida näppituntumalla talvisuojauksia. Se menee vanhan kaavan mukaan: vara ei venettä kaada. Eli suojaan herkimmät omien, hyväksi havaittujen kaavojen mukaan. Suurimmat tuholaiset on rusakot (ei nähty tälle syksyä) ja kevät. Talvesta yleensä selviää, kun syksy olisi tämmöisesti optimaalisen hiljalleen kylmenevä.
 |
| Iäti käyvät meren aallot rantaan. |
Iloista viikkoa sinulle - minä totuttelen leppoisampaan elämän rytmiin. Herään kyllä pirullisesti 05:45, mutta nukahdan uudestaan helposti. Ei tarvi nyt lähteä työmaalle. Ehkä tähän tottuu.
Hugs!
IHANIA KISSOJA <3 <3 <3
VastaaPoistaSylillinen kissanpentuja on kyllä kieltämättä elämys, jonka muistaa. Kaksi noista jäi kotiin kasvamaan, ja ovat jo isoja mötköjä.
PoistaVai se Esikoinen lähti bittiä rustaamaan, jotenkin ennustettavissa olikin.
VastaaPoistaMietin tänään useamman kerran miltä mahtaa vapaa maanantai maistua Majakarilla. Toivottavasti ehdit nauttia kahveista kunnolla.
Nautihan nyt vähän aikaa vapaudesta, kyllä se rupeaa taas kynsiä syyhyttämään .
Ei kun Kuopus lähti bittejä rustaamaan. No molemmat ovat vähän yllättäneet alavalinnoillaan, mutta varmaankin itse tietävät parhaiten elämänsä suunnan. Työn pitää olla mielekästä ja kiinnostavaa, että sen parissa jaksaa vuosikymmenet.
PoistaVapaat päivät ovat yllättävän kiireisiä. Olen saanut olla talliapulaisenakin, kun HevosNaisen mieheltä vaihdettiin polvinivel. Paikkaan työvoimapulaa tallipalvelijoissa. Taas piti herätä klo 6, mutta tuohon on melkein tottunut kesän mittaan.
Kovaa vauhtia hoidan opiskeluhommiakin alta pois. Sekin homma sujuu yllättävän sutjakasti.
No niin tietysti, mikähän näppihäiriö tuokiin taas oli. Kuopus tietty.
PoistaVaan nopeita ovat liikkeissään, lapsetkin. Äsken olivat tuossa ja nyt poissa, omissa elämissään.
Matka vaipanvaihdosta pesästä lentoon on lyhyt. Se saikin viime kuulla mulle melkoisen ikäkriisin - synttäripäivän aikaan huomasin että 26 vuoden päästä täytän 85 vuotta! Pari viikkoa siinä meni ressutellessa, kunnes yksi mummo nosti minut jaloilleen taas. Sitkuttelu loppui siihen paikkaan ja nyt tehdään tässä ja nyt ja vauhtia riittää!
VastaaPoistaTämä siiman antaminen tuolta yläkerran isännältä oli melkoinen lahja - saatiin...saadaan sipuleita vielä maahan, minäkin ne vaivaiset 200 valkkaria. Muuta mukavaa vielä lisäksi ja hiukan himottaisi alesipulit, balkaninvuokkoa jos jossain vielä olisi kaupan, jos ei niin ei sitten.
Nauti alkaneesta ajasta, uskon ettet kauaa paikallasi pysy, koskas ne sinun opinnot taas alkoikaan. Vireää ja vauhdikasta joulunalustaa sinne teille! Nauti niin viipyvistä aamuista, kuulaista retkistä ihanuusmussuvauvakoiran kanssa kuin opintojen alustakin!
26 vuotta on pitkä aika. Kannattaa rentotutua ja nauttia elämästä sitä 85:ttä odotellessa. Aika ajoin sitä itse kukanenkin pysähtyy pohtimaan ajan ja elämän kulkua. Lujaa se menee.
PoistaVielä olisi jokunen kukkasipuli maahan tungettava, mutta valkosipulien kanssa luovutin jo. On niitä varmasti tarpeeksi. Ikävä kyllä en nyt enää muista, että mihin olen sipuleita laittanut. Pitää tonkia varovasti maata.
Ei mulla aika tule pitkäksi ensinkään. Tohinan otsikot vain vaihtuvat. Opiskelu alkoi 16.10, ja teen näppis savuten kirjallisia tehtäviä, portfoliota ja työpäiväkirjoja. Eli dokumentoin tekemiäni töitä Raahen kaupungilla. Helppoa.
Aika tosiaan lentää noiden lasten kanssa. Koita nautiskella rennosta elämästä, vaikka varmaan välillä oudolta tuntuukin :)
VastaaPoistaMulla on pitkä lista tekemättä jääneitä puuhia. Kun talvi oikeasti tulee, niin jatkan kesken jätettyä remonttia täällä sisällä. Sitä ennen pitäisi ikkunat pestä ja muutenkin siivota perusteellisemmin. Koiran kanssa pitäisi alkaa käymään koirakerhon harjoituksissa, ja aika monia asioita olen lykännyt tänne syksyyn - kun on taas aikaa. Ja siihen se aika sitten kuluukin! Kunhan pian on taas kevät :)
PoistaLasten pesästä lento herättää väkisinkin ristiriitaisia tunteita. Onneksi siihen hiljaisempaan kotiinkin tottuu ja kyllä se jälkikasvu osaa reitin kotiin aikuisinakin.
VastaaPoistaPikkuisen kahdehdin näiden nykynuorten osaamista ja taitoa. Tuntuvat syntyneen sormet näppäimillä. Hienon bannerin sait.
Minä tykkään enemmän syksystä, joka hyvin hitaasti muuttuu talveksi. Oli se talvi sitten millainen hyvänsä. Mukavampi mennä itsekin talviteloille, kun tietää saaneensa suunnitellut syystyöt valmiiksi.
Sinäpä sen sanoit. Toisaalta olen iloinen ja ylpeä itsenäiseksi kasvaneista lapsista, toisaalta ihan himpun haikea. Toisaalta en millään jaksaisi enää pikkulasten vaihetta. Kyllä sitä olikin niin jumissa kotona lasten kanssa, että nykyinen vapaus on makoisaa. Ei tarvi järjestää lapsenvahtejakaan.
PoistaMinulle syksy on hiljaista kuolemista tai vaipumista talviuneen. Herään henkiin siinä helmikuun tietämillä. Ja silloin onkin akut ladattu hurjaan vireeseen!
Pikkukissit on niiiiin suloosia! Ihan syätäviä!
VastaaPoistaKummasti aika kuluu, ihan siivillä.
Aika on kulunut siivillä - nuokin kissinpennut on isoja volkkeja nykyään. Niistä omista tenavista nyt puhumattakaan!
PoistaLuin kommenttisi kukka&kaali-blogista liittyen taikinatiinuun. Kannattaa kokeilla sen herätystä. Muistelen joskus lukeneeni Lundagårdin blogista, että heillä oli onnistunut ikivanhan puisen tiinun herätys, koska hiivaa oli puisen tiinun syissä tallella.
VastaaPoistaHyvää viikon jatkoa! :) Terkuin Viherrilli
Voi kiitos Viherrilli! Pitänee reistata. Pakastimessa on pieni annos vanhaa juurta, sitä voisi heivata sekaan ja antaa aikaa kuplinnan alkuun.
PoistaKomea banneri! Ja suloiset kissanpennut ♥
VastaaPoistaKiitos Satu! Kuva on minun ottama, mutta sen räätälöinti on kuopuksen aikaansaannoksia. Kissanpennut ovat aina syntisen suloisia :)
PoistaAnteeksi mutta mikä juttu tämä on, että ei tarvitse lähteä töihin. Minulla ei ole tämäkään vuonna yhtään valkosipulia maassa. Vieläköhän kerkiää.
VastaaPoistaKun määräaikainen työsuhde loppuu, niin töihin ei enää kannata lähteä :) Loppuu se palkan maksukin. Ja vielä kerkeää istuttaa valkosipuleita, niin kauan kuin ne jollain niksillä saa maan alle. Täällä ainakin on maa vielä sulaa.
PoistaOk en vain tiennyt että sinulla oli määräaikainen työsopimus, harmi.
PoistaMiten tuo lapsuusaika sujahtaakin niin nopsasti:) Ihania kuvia ja voi suloisuus noita kissanpoikasia♥ Mukavaa marraskuun jatkoa!
VastaaPoistaKiitoksia Päde - eläinlasten lapsuus se vasta lyhyt onkin. Meillä on ollut vajaa viisi kuukautta koiranpentu, joka on ihan teini jo. Ja marraskuu on... noh... sellainen kuukausi, jonka voisi myydä ruotsalaisille. Vaihdossa voisi ottaa toisen toukokuun.
PoistaSait ansaitun loman. Leppoisaa marraskuuta :)
VastaaPoistaNyt sait nauramaan hersyvästi, Pauliina! Loma... tjaahas... eikö se tarkoita suomeksi hillitöntä puurtamista kotoisten projektien parissa?
Poista