Morden Centennial - ruusuvuoden kanadalaisia ihanuuksia! |
Tammikuu alkaa ja sydäntalvi on edessä. Talvi on sopivan lempeästi näyttäytynyt siten, että meillä on lumipeite ollut marraskuusta lähtien. Positiivinen ylläri. Edes suojasäät vesisateineen ei ole saanut kaikkea sulatettua. Siitä olen kiitollinen valoisuuden ja kasvien talvehtimisen puolesta.
Unelmia toteutin - ruusumaa oli ehdottomasti suurin sellainen. Paljon aherrusta kunnon perustustoimien kanssa, istutuksen riemua ja suurta ällistystä siitä kuinka tehty työ kantoi ruusuisia unelmia todeksi! En olis uskonut hommaan lähtiessäni ja tästä kiitän Ruusukummiani joka innosti, kannusti ja haastoi. Minähän EN ollut mikään ruusuihminen. Tilanne on nyt ihan toinen :D
'Nina Weibull' - hengästyttävä! |
Pienempiä urakoita, mutta silti hyvin tärkeitä ja merkityksellisiä olivat rhodomaan remontti ja pionimaan perustaminen. Ne vain sujuivat tosi paljon keveämmin ponnistuksin. Silti lataan paljon toiveita ja odotuksia näihin.
Pioni 'Barbara' jäi henkiin viime talven massakuolemista. Kirotun monta pioni katosi. |
Minä opin suojaamaan kasveja paremmin. Erittäin helpot ja leudot edelliset kuusi talvea sai otteen herpaantumaan suojausten kanssa. Kuvittelin ilmaston lämpenemisen tuoneen brittiläisen talven tännekin. Tai ainakin tanskalaisen. Kilin vehkeet sentään - viime talven tapposaldo oli raastava. Mutta periksi ei vain anneta, joten ei kun uutta yritystä kehiin ja lihastyön lisäksi aivotyötä tilanteiden mukaan valitsemallani vyöhykkeen venyttäjän tiellä. Joku tuttu lohdutti, että Ranskassakin tulee tappotalvia ja palmut kuolee Rivierallakin ajoittain.
Minä murehdin viime talven tuottamia menetyksiä puutarhassani. Ne olivat todella mittavia, mutta ne toki voi paikata rahalla - vaikka monet kuolleista onkin vaikeasti etsittäviä. Jalokärhöjen täydellinen mennetys on vielä paikkaamatta. Niitä oli paljon.
'Yukikomachi' kärhöä jäin kovin kaipaamaan! |
Minä nautin ihan valtavasti kasvukaudesta. Voi kuinka olinkaan odottanut sen alkua! Talven suunnittelutyö ja kasvien tilaukset saivat hurjaa poltetta kevään odotukseen. Muistan kuinka odotin ihan raivokkaasti, että lumi ja routa sulaisivat ja pääsisin toteuttamaan ruusumaan rakentelua. Tietenkin talvi viivytteli - koetteli taas kärsivällisyyttä, vaikka näin talvi täällä aina tekee. Etelässä on jo täysi kevät ja meillä potkitaan kiukkuisena kinoksia. No huhtikuussa päästiin kuitenkin kulottamaan ja siitä se kevät hiljalleen alkoikin lämmetä. Hitaasti.
Kevään suuria iloja on kulottaminen! |
Minä nautin suuresti myös kanssaihmisistä, juuri noista kirjoittamistani Arjen Enkeleistä™. Jokaiselle heille kiitos näin vuoden lopuksi. Ilon kipenet ja kimpaleet olivat suurena apuna arjen tallaamisessa. Teitte elämääni ne huippuhetket tässä vuodessa.
Haaveiden to-do lista vuodelle 2017 - oh my... mitähän tähän laittaisi. No ruusumaan talvehtiminen on se minun tosi tärkeä juttu, joka ratkaisee to-do listaa. Pitääkö paikkoa vai talvehtiiko sinne istutetut? Olen haaveillut jonkinlaista pensasruusuaidannetta hyötymaan päähän. Siellä selviää vähän kestävämmät pensasruusut. Mielessäni olen jo valinnut sinne vain 'Tove Jansson'in, mutta vaikeaa valintaa on edessä. Hirveesti en haluaisi juurivesoja. Onneksi on ruusukirjoja, joista voi puntaroida sopivia ehdokkaita. Ja jos haluaisi pitkään kukkivia ruusuja suojaiselle paikalle, niin kasvihuoneen edustalla on puolikuollut mansikkamaa joka saa siirron toiseen paikkaan. Alue olisi vapaata sitten heinäkuussa kohtuullisen matalana pysyville ruusuistutuksille. Ihan paraatipaikkaa pihassamme. Pitää ruotia mikä on mahdollista toteuttaa. Yleensä haaveita on paljon enemmän kuin mahdollisuuksia niitä tuottaa :D
'Morden Belle' oli todella hieno ja kestävä kukkija! |
Haaveiden to-do listalla olisi ehkä kärhöjen hankkiminen ja loppujen perennamaiden entsiöinti. Paljon istutin kuolleiden tilalle, mutta taisi jäädä vielä paikottaviakin. Viime kesänä istutetut pienet paikkotaimet toivottavasti pääsevät kasvun vauhtiin. Ruusuiset unelmat jatkavat lentoaan aina mahdollisuuksien mukaan. Paljon on nähtävää, koettavaa ja opittavaa. En halua päästää irti siitä, mitä olen oppinut ja opetellut. Nousukiitoa on siis näkyvissä, jos kelit suo.
Laitetaan Tilinpäätös-haaste kiertämään vuodenvaihteen ratoksi
Mitä unelmia toteutit 2016?
Mitä opit?
Mitä murehdit?
Mistä nautit?
Mitä haaveita on mielessäsi vuodelle 2017?
Laita haaste kiertämään ja heitä se neljään valitsemaasi blogiin!
Minä haastan uuden blogistin Tiiun Puutarhahetki -blogista
Eteläpohjalaisen reheväsanaisen Navettapiian Navettapiian puuhamaa -blogista
Upean valokuvaajan Virve Kieksin Nöpöneniä & Ruusunnuppuja -blogista
Taiteilijasielu Ninan Hahtuvan Heijastus -blogista
Vielä lisään tilinpäätöksen blogistina - aloitin huhtikuussa 2016. En ole levittänyt blogia listojen tai muiden lisänäkyvyyshärpäkkeiden kautta. Pienen ihmisen pieni blogi rajoittuneesta ruusu- ja puutarha-aiheesta. Vähän asiatonta höpinää muustakin. Eilen ylitettiin tilaston mukaan maaginen 100 lukijaa päivässä ensimäistä kertaa. Kokonaislukijat ovat alle 10 000 ajalle huhti- joulukuu. Pieni on kaunista :D Minä kiitän blogin lukijoita ja kävijöitä! Teidän kautta olen löytänyt monta mukavaa blogia luettavaksi. Näin se talvi kuluu mukavasti!
Antoisaa henkilökohtaista tilinpäätöstä vuodelle 2016 ja unelmien lentoa Uudelle Vuodelle 2017! Kiitoksia kaikille lukijoille ja kommentoijille! On tosi mukavaa kun tietää, ettei ihan itekseen höpise, joten kaunis kiitos kaikille kommentoineille!
Kiitos Tita, nappaan haasteen mukaani.
VastaaPoistaOlen pian 9 vuotta kirjoitellut blogia ihan omaksi hyvinvoinnikseni kun jäin työelämästä pois ja lopulta sairaseläkkeellekin. Kirjoittelu pitää aivoja sopivasti liikkeellä + muu postauksien suunnittelu. Välillä pitelen taukoa ja sitten taas, kun siltä tuntuu, postaan.
En ole jaksanut tarkastella päivittäisiä käyntejä sivuillani, mutta pienimuotoisesti minäkin sitä ylläpidän.
(Valvomassa myöhään täällä, unirytmi pielessä erilaisten raajakipujen vuoksi)
Pieniä mutta lämpimiä puhalluksia kipuihin. Ne on ihan helvetistä! Aamu tulee joka tapauksessa, toivottavasti edes vähän nukutuin silmin.
PoistaOlen vuosia ihaillut tekojasi puutarhassassi ja kykyjäsi kuvata monia muitakin asioita. Mukavaa että otit kopin haasteesta!
Ollaan pienesti söpöjä - molemmat!
Ruusuista vuotta 2017!
VastaaPoistaSamoin sinne, Nettimartta!
PoistaHyvää - parempaa - uutta vuotta 2017 ruusutarhaan!
VastaaPoistaItse en halua tätä päättyvää vuotta edes ajatella. Haluan unohtaa sen ikuisiksi ajoiksi ja pistää kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tuleva toisi edes hieman valoa pimeyteen.
Pari vuotta minäkin odotin päivän edes pilkistävän risukasaan, Nollis! Kai tässä lajissa sitkeys viimein palkitaan. Toivottavasti. No olemme hengissä sentäs!
PoistaMukava tilinpäätös ja kivoja ajatuksia tulevaan. Eniten toivoo varmaan ettei samanlainen kato kohtaa kasveja, kuin viime talvena.
VastaaPoistaKaikkea hyvää tulevaan kasvukauteen!
Kiitos Maatuska. Keskellä talvea pitää joko muistella tai kuvitella kesää ;)
PoistaKiitos haasteesta!
VastaaPoistaMonta samansuuntaasta ajatusta. Sulla oli puutarhas oikee uuristuksien kesä. Toivottavasti ny o paree talavi.
Kiva jos tartut haasteeseen! Talvi on tähän mennessä ollut lempeä, vaan äkkiäkös se kääntää taas tuulen Siperian kantille. Silloin ei auta sula ja lämmin merikään.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMinusta on helpompi elää ja hengittää, kun ei murehdi tulevia. Optimismi on pitänyt pitkään sieraimia pinnan yläpuolella, vaikka sanotaankin ettei pessimisti pety.
PoistaKovasti valoisampaa Uutta Vuotta, Gitta! Unelma päivässä pitää hupsun onnellisena.
Gitta, puutun tapani mukaan aina asioihin, jotka eivät minulle kuuluu. Kirjoitit, että oliko tämä kenties viimeinen joulu jollekin. Itse kipuilen 50v. veljeni vuoksi ajoittain. Hänen tulevaisuus ei näytä hyvältä, syöpäkasvain päässä, leikata ei voi, hoidot on annettu, toimintakyky vielä tallella. Iloitsen joka päivä siitä, että minulla on veli, ihana sellainen, ja olen saanut pitää hänet jo näin pitkään. Ja uskon että vielä huomennakin. Keskitytään hyviin asioihin. Mahdollisimman hyvää uutta vuotta sinulle.
PoistaOlipa hieno postaus. Ja sen päätteeksi suorastaan hätkähdin, että oletko mukamas aloittanut vasta keväällä. Minusta tuntuu, kuin olisin seurannut blogiasi jo pidempään. Niin tai näin, minusta on mukavaa, että olet tullut tänne blogistaniaan ja ilolla seuraan tarinoitasi tulevanakin vuotena.
VastaaPoistaToivon sinulle ensi vuodeksi
12 kuukautta Iloa,
52 viikkoa ystävyyttä,
365 päivää rakkautta,
8 760 tuntia toteutuneita toiveita,
525 600 minuuttia auringonpaistetta
sekä 31.536.000 sekuntia onnea!
Hyvää Uutta Vuotta 2017!
Kiitos lämpimästi, Between! Ensi vuosi näyttää kummasti paljon valoisammalle, kuin pari aiempaa.
PoistaItse pidän tätä blogiani sangen tylsänä, mutta kiva että tästä joku saa jotain irti :D
Oipa kaunis tilinpäätön, paljon valmista, paljon ihanaa, paljon iloa mielelle! Ei blogisi tylsä ole vaikka niin tuossa Betweenin kommentissa sanot...olet koukuttanut minua vaikka mihin mukavaan, paljon antanut iloa!
VastaaPoistaOikein ihanan ruusuista uutta vuotta sinulla, kaikkea hyvää ja enkeleitä!
Kiitoksia lämpimistä sanoistasi, Saila! Enkeleitä sinunkin matkaasi - niitä aina tarvitaan!
PoistaPaljon työtä ja tekemistä, vastoinkäymisiä, mutta onneksi myös ilon aiheita. Oli mukava lukea tilinpäätöstäsi.
VastaaPoista