keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Talvi seilaa ja yllättää

Elämässä piisaa vaihtelua. Toissayönä tehtiin kauden pakkasennätys rikkoen -20 raja juuri ja juuri. Viime yönä lämmöt kipusivat taas plussalle. Edelleen saa pitäytyä lähinnä vedenpitävissä jalkineissa. Käveleminen ulkona on sangen haasteellista, koska on ihan halvatun liukasta. Toivottavasti kaikki pysyvät suht hallitusti pystyssä ja luut ehjinä. Kauppareissulla melkein kokeilin spagaatia ja kaksoisluzia. Koreografiasta olisin saanut hyvät pisteet, mutta kukaan ei aplodeerannut.
Joessa pysyy sula läimäre saukkojen avantona.
Joki elää omaa elämäänsä jäätyen ja sulaen. Sillä on myös ihan oma äänimaailmansa. Koskipaikoissa lirinä ja lurina kuuluu jään altakin. Nopea lämpeneminen sai jääkannen laulamaan. Pieni puro voi ääntää mitä erilaisimmin soundein.

Kuurainen kumarrus jokeen
Minulla on jokeen hyvin lämmin suhde. Joka ainoa päivä kävelen pihan poikki rantaan. Olisikohan portailta noin 30 metriä, niin on jo joella. Ja pahoittelut - puhun joesta, vaikka tuo oikeasti on vain puronpahanen. Sen nimi on Haapajoki, joten joeksi sitä puhutellaan. Kaikkihan täällä on kitukasvuista :)

Sotuveneellä juuri mahtuu airojen kanssa etenemään
Joki kuitenkin on elämän lähde - se tuo paljon erilaisia lintulajeja ja muutakin elämää. Niin kuin vesimyyriä. Erinomaisen tärkeä joki on kasteluveden tuottajana. Kuivuus ei täällä pääse haittaamaan, kun keinokastelu toimii helposti. Tosin kaksi viimeistä kesää on olleet sadekesiä, mutta vielä sekin kortti kääntyy ja kohtaamme kuivuutta.

Luminen maisema

Tässä talvessa on ollut mukavaa tuo lumen tulo jo marraskuun puolella. Se on harvinaisempaa täällä rannikolla. Meri on yhä lämmin, eikä kiinteää jäätä vielä ole Raahen edustalla. Lumi antaa hyvän suojan kasveille, joten viime talven kaltaista joukkosurmaa ei ole odotettavissa.

Puutarha on hyvässä suojassa lumen alla
Ehkä tässä palaa usko onnistuneeseen puutarhurointiin viime vuoden tappioiden karvastelun haalistuessa hiljalleen surkeiksi muistoiksi.

Kepeästi keskiviikkoa ja siitä mukavasti kohti viikonloppua - olkoon polkusi hiekoitetut tällä kertaa!


4 kommenttia:

  1. Jokia on monellaasia. Olin tottunu kouluaikoona kattelemahan Kyrönjoen massiivista virtaa. Täälä ei joki oo paikkapaikoon suurempaa laskuojaa kummempi. Mutta joki ku joki. Valitettavasti ei ihan viäres virtaa.
    Täälon kans pakkaaslukemat sahannu ylähä ja alaha.
    Onneksi tääläki, on jo saman verran lunta. Suajaa eres pikkuusen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 10 senttiäkin tekee jo paljon suojaa kasveille. Nähtiinhän tuo viime talavena, kun ilman lunta iski kiljuvat pakkaset. Jälkiä peitellään vielä ensi kesänäkin.

      Poista
  2. Teillä on lunta ihan mahdottomasti! Meillä ei ole kuin hitunen lunta, juuri ja juuri maa valkoinen! Tuollainen joki olisi ihana, meillä on vain valtaoja, joka laskee hiljalleen Vähävahantajokeen ja siitä Näsijärveen, virtausta riittää paitsi ihan kuivalla kesähelteellä. Pieni koskipaikkakin on aika lähellä ja tykkään siitä - siis ojan koski :D :D

    Pakkanen sahaa täälläkin, lunta kaipaisin, jos siis sataisi kukkamaiden päälle ainakin. Vai olet sinä kaikenlaisia piruetteja tehnyt...täytyy olla varovainen. Pelkään kaatumista kovin tuon kintun kanssa juuri nyt vaikka muutenluistelusta tykkäänkin!

    Mukavaa viikonjatkoa, koita pysyä pystyssä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Saila! Lämpötila pysyy näköjään vielä aavistuksen plussan puolella, eli lumet käyvät täälläkin vähiin. Huomenna pakastaa, joten kyllä täällä jonkinlainen lumikerros säilyy kuitenkin.

      Yllättävän sateista on syystalvestakin ollut - sadekesän jatkumoa. Jos sademäärä on vuodessa jokseenkin vakio, niin kuivuutta olisi tiedossa pitkään ensi kesänä. Jää nähtäväksi...

      Poista