Seisahdu päivä

Upeaa, loistavaa - taputan itseäni olalle. Pitkä syksy, loskakelit, marraskuun pimeys ja iso siivu joulukuuta on selätetty! Talvipäivän seisaus ja pimeys on syvimmillään. Sitä kohti on kuljettu  leuka rinnassa ja saappaat sohjossa. Nyt se on kohdattu ja ohitettu!

Hetkisen yllättävä valoilmiö raskaiden pilvien roikkuessa taivalla.

Tuollaisen valoilmiön olen saanut omaan elämäänikin, vietettyäni kaksi vuotta melkoisen rajoittunutta aikaa. Voi kuinka sarastuskin voi tehdä ihmisen iloiseksi! Ehkä aikakausi muuttaa henkeään ja pahimmat kuopat olisivat jo takana. Välillä on menty rämpien - näkemättä juuri mitään eteensä. Ehkä sitkeys palkitaan ja edessä on helpommat ajat. Siihen en toki luota, mutta näen sentäs mahdollisuuksia!

Maailman voi  nähdä hyvin eri tavoilla.

Enkelien siipien lempeät pyyhkäisyt ovat koskettaneet lämpimästi. Kiitos kaikille! Rauhaisaa ja lämmintä Joulunaikaa jokaiselle!

Olisikin noin paljon lunta, kuva on viime vuodelta.