lauantai 4. heinäkuuta 2020

Kukkeinta kesää

Taas on aikaa hutkahtanut kummasti, ja kesä on kukkeimmillaan. Puutarhureilla on hektinen kesä ja paljon töitä, joten en ole blogimaailmassa juuri nenääni näyttänyt. Nyt sattui sadepäivä, ja toveri Hirnakka huomautteli postausten puuttumisesta. Vaihtoehtoina minulla oli joko imuroida huusholli tai tehdä postaus. "Pitkällisen" henkisen painin jälkeen istahdin mukavasti läppärin äärelle, otin lasillisen valkoviiniä seurakseni ja purin kamerasta kuvat.

Juhannusruusu ryöppysi valkeita, tuoksuvia kukkiaan ylenmäärin.

Se on pensasruusujen aikaa juuri nyt. Juhannusruusu kukkii meillä aina juhannuksen jälkeen, mutta tänäkään vuonna ei kukkien määrässä ole säästelty. Vierellään kukkii Tornionlaaksonruusu sekä punalehtiruusu.

Kolme kestävää ja komeaa ruusua.
Edellisten lähellä kukkii muhkea lumipalloheisi

Jotain kyllä puuttuu puutarhastani, sillä katkenneita ruusun nuppuja ei ole löytynyt, eikä kirvatkaan ole keksineet saapua tontille. Lumipalloheidestä ei ole yhtään mustaa pirulaistakaan löytynyt. Kärhöpistiäisen toukatkin monen vuoden kiusan jälkeen ovat jättäneet saapumatta. Tuholaisia ei nyt vain ole... koputan puuta!

Nilsinruusu on aikaisin ja lopettelee jo kukintaansa.

Ristinummen suuret kukat ovat myös runsaat.

Tämän piti olla Tarjanruusu, mutta eipä olekaan.

Hurja määrä ruusujen nuppuja aukeilee tuoksuen. Viime vuonna panostin ja istutin monen monta uutta lajiketta tontilleni. Niillä kestää muutama vuosi vankistua isommiksi puskiksi.

Mutta mikäs kumma se tämä onkaan...?
Viljamin keltaruusu se oli viime vuonna. Nyt kukka on yksinkertainen.
Vastaus voikin olla ruusu 'Matti Hesperia'. Sellaisen kerran omistin, ja siirsin tulotien varteen jossa se mielestäni kuoli. Vieressä kasvaa kyllä 'William's Double Yellow', mikä on juurivesoillaan levinnytkin. Kivoja yllätyksiä!

Ruusujen kuvia on paljon, joten siirrytään kesän yhteen kohokohtaan eli pioneihin. Luonnonlajit ovat jo kukkineet, ja nyt on amerikanpioneiden eli Quad-hybridien aika alussa.

Nimetön siementaimikasvatus. Kukat on muuten hurjan suuret!

Kiinanpionin luonnonlaji 'Olga' on Ahti Vallin siemenkeruita Japaninmeren rannalta

Olin kovin iloinen, että mahtisade iski juuri tänään, sillä kiinapioneissa on huikea nuppumäärä odottamassa aurinkokelejä. Toivon todella suotuisia kukintakelejä puutarhan kuningattarille!

Töissä olen toteuttanut unelman huikeasta yli 50 pionia ja noin 40 syysleimua käsittävästä aidanteesta, joka reunustaa mäennyppylällä olevan puiston istuskelupaikkaa. Kummitätinä tuolle puistolle on Hirnakka. Viime syksynä kiivaasti mietin millä korvataan paikalla kasvanut kurtturuusuaidanne. Korkeusvaatimus pensaille oli metri tai alle. Sattui Hirnakka soittamaan ja hehkuttamaan pionikuumettaan, jolloin inspiraatio iski... paikkaan sopii upeasti pioneista rakennettu aidanne - paremmin kuin mitkään hiton pensasangervot! Nyt sitten odotellaan se 4-5 vuotta, että pionit pöhistyvät ja alkavat kukoistaa.

Kirjometsävaahtera 'Drummondii' on rakas valontuoja! Punapähkinä antaa kontrastia.

Kaikkea muutakin kivaa ja ihanaa kukoistaa ja kasvaa. Rakastan suuresti 'Drummondii' vaahteraani. Töissä olen noita istuttanut muutamia valittuihin paikkoihin, ja kolme pääsee taas lisäämään iloa ja valoa vihreään kesään julkisissa istutuksissa.

Lehdet ovat kauniita!

Sitten vielä viimeisenä suuri ilonaiheeni. Neljättä vuotta olen hakenut paikkaa Merenrantakaupungissa istuttaakseni upean alppiruusupuiston. Hakusassa on ollut keskustan lähellä oleva tuorepohjainen iäkäs männikkö suojaisella paikalla. Se löytyi viime viikolla, kun poistetun leikkikentän maisemointia suunnittelin. Kentän viereltä löytyi hervottoman leppäpöpelikön keskeltä lampi, jossa oli hurjasti lumpeita kukassa. Lammen takaa löytyi vitikon läpi survotuessa lumoava tuorepohjainen mäntymetsä. Siellä risteili neulaspäällysteisiä polkuja. Metsikkö sijaitsee kahden kaupunginosan välissä, ja olen toiselta puolelta käynyt tutustumassa paikkaan - tosin talvella. Nyt kolahti ja lujaa, että olen löytänyt viimein hakemani!

Alppiruusu 'Royal Butterfly' on kevään uusi hankinta omaan puutarhaani.
Kuva on lainttu Särkän perennataimiston sivulta.

Ensi vuonna lampi ruopataan ja vitikot raivataan. Muutamia harkittuja mäntyjen kaatoja tehdään, että saadaan tarpeeksi valoa pohjakerrokseen. Sitten olemassa olevan polkuverkoston  varrelle suunnittelen talven aikana alppiruusujen istutusalueet. Vitikon keskeltä löytyi hieno rinne, johon tulee atsaleoja. Valoisimmille paikoille tulee myös eri hortensialajikkeita - myös köynnöshortensiaa kiipeämään mäntyihin. Minulla on koko talvi aikaa miettiä, suunnitella ja unelmoida, mutta tuossa alueessa on ihan huikea pontentiaali vaikka minkälaisille unelmille. Kesä on onneksi vielä kovasti kesken, mutta onpahan talven varallekin jo jotain suurta ja ihanaa jemmassa.

Iloa ja Valoa elämääsi! Minun on viisainta tarttua imuriin :D

24 kommenttia:

  1. Kiva, että kolahti - se tietää intoa ja tekemistä ... ja lopputulos on varmasti upea. Hienoa nähdä ruusujasi, tosi kauniilta näyttävät yhdessä juhannusruusu, tornionlaakosonruusu ja punalehtiruusu.
    Hienoja kukkijoita löytyy siellä vaikka miten paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sitä kukkaisinta kesää, kun joka nurkalla on aina uusia kukkia. Minulla on aina jotain hulluja puutarhurointeja mielessä :D Omalla tontilla on tehty jo paljon, mutta kaupungin alueella piisaa kehittämistä. Siellä on myös resursseja omaa pihaa enemmän.

      Poista
  2. Kylläpä on kaunista ja runsasta kukintaa! Meillä juhannusruusut aukoivat nuppujaan juuri juhannukseksi.
    Olisipa mielenkiintoista käydä kiertelemässä kotikaupunkisi puistoja ja ihastelemassa istutuksiasi! Ehkäpä joskus saan sen toteutettua. Matkahan ei ole mitenään hirmuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt näyttää kolmen vuoden aherruksen jälkeen jo vähän puistomaisemmalle - tervetuloa käymään katselemassa!

      Poista
  3. Ah, olipa ihanaa, että toimerruit postaamaan juuri kun ruususi kukkivat ja toivon kyllä kuvia niistä kaikista muistakin! Tämä loppui hieman lyhyeen ruusujen osalta ;-D
    Ah ihanaa sillekin, että tuholaiset loistavat poissaolollaan!
    Kyllä pioniaidanne kuulostaa ihan toiselta kuin ne p-een pensasangervot, joita joka paikkaan tungetaan.
    Rodopuisto lummelammen tuntumassa kuulostaa aivan satumaisen ihanalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamerassa oli vain vähän kuvia ja ulkona kaatosade. Pitänee parsia toisella postauksella :D Ruusuista ei tullut kuin hyvin pieni otanta.

      Odotan suuria tuosta rhodopuistosta... vuosien saatossa.

      Poista
  4. Joskus, aika usein, sitä miettii tuliko tehtyä väärä ammatinvalinta, kun nuo puutarhurin hommat kuulostaa niin houkuttelevilta. Kylläpä olisi ihanaa suunnitella pionit ja leimut laajaan istutukseen.
    Aivan huikea lumipalloheisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohdintaasi helpottamaan pari faktaa puutarhurin ammatista
      - matalapalkkatyö
      - yleensä osavuotinen työllisyys
      - raskasta ja paskaista
      - säiden armoilla helteillä ja sateilla

      Siinä nippu syitä, jonka vuoksi ala ei kiinnosta nuoria. Tarkoituksella jätän luettelematta ne kaikki ihanat syyt, joiden vuoksi ei ikinä ota päästä aamulla herätessä töihin :D

      Poista
  5. Onnea sinulle, että saat sunnitella ja toteuttaa kokonaista rodopuistoa. Ympäristö lampineen ja maastoineen kuullostaa hienolta kokonaisuudelta tuollaiselle virkistysalueelle. Kirjometsävaahtera on todella kaunis puu, ollapa suurempi piha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin juu ylikuumeta hetkeksi, kun löysin tämän paikan :D Mahdollisuudet ja unelmat olivat melko kierroksilla, mutta toppuuttelin viikonlopun yli todeten, että talvella on aikaa suunnitella. Suunnittelussa hiljaa hyvä tulee.

      Kirjometsävaahtera on mun ihan lempparipuu. Valontuoja <3

      Poista
  6. Tänä vuonna ei muuten ole täälläkään ollut tuholaisista riesaa. Kuvittelin, että leudon talven jälkeen niitä olisi riesana älyttömät määrät, kun jo viime kesänä oikea armeija hyökkäsi kasvien kimppuun ja söi koko kasvimaankin puhtaaksi. Alppiruusupuistosuunnitelmasi kuulostaa upealta. Kunhan lapset kasvavat, niin pitää tehdä visiitti sinne suuntaan. Kaupungilla on ollut onni, kun ovat saaneet sinut suunnittelemaan ja toteuttamaan toinen toistaan upeampia puistoja. En tiedä, mistä täällä kiikastaa, määrärahojen puutteesta vai puutarhurin mielikuvituksettomuudesta (toivottavasti ei), mutta koko pahuksen kaupungissa ei ole mitään, mikä edes etäisesti muistuttaisi puistoa. Eilen kiersin äitini ja hänen ystävättärensä kanssa ympäri kaupunkia, mutta ainoat perennaistutukset olivat kaksi parin neliön länttiä seurakuntatalon edessä. Leikkipuistoissa on pari yksittäistä puuta tai pensasta ja jokunen pieni kesäkukkaistutus tai kukkalaatikko tärkeimpien laitosten edessä. Vähän skeptisesti odotan, tuleeko tienpientareilla olevien satojen kurtturuusujen tilalle jotain muutakin kuin nurmikkoa. Mukavaa heinäkuuta! Toivottavasti sateet kiertävät teidät silloin kun pionisi ovat kukkeimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään ollut muutamia vuosia sitten kuin vain kovin Kekkoslovakialainen kaupunki. Ensin kunnostin yhden puiston, seuraavana vuonna kaksi, ja nyt on jo neljä puistoa tälle vuotta siistitty ja istutettu. Toki kasvustolla kestää aikansa kasvaa toivottuihin mittoihin.

      Pionien kukinnan aikaan perinteisesti on kaatosateet. Nyt ne aukovat nuppujaan, ja tänäänkin tuli 13 milliä tasaisena sateena. Jännäksi menee!

      Poista
  7. Hienoja kuvia oot ottanu. Ihanasti ruususi kukkivat ja pionit myös! Mukava homma on suunnitella suurempia kokonaisuuksia ja lopputulos on varmasti kaunis aikanaan! Monessa taajamassahan se rahasta kiikastaa puistojen kunnostaminen. Viimeviikolla meinattiin Joensuun ruusupuistoon tutustuu, navigaattorin ohjeilla ajeltiin ja ei löytyny koko puistoo, minkäänlaisia opasteita ei ollu ja näkemättä jäi. Pittää uus reissu tehä ajankanssa, kuhan kaupungilta kyselen, miten sinne piäsöö! Meillä muutamia kirvoja on ruusuissa ollu ja niitä oon mäntysuopa vedellä pessy pois. Muita tuholaisii ei oo ollu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahasta kaikki on lopulta kiinni, mutta vähälläpä rahalla olen puistoja remontoinut. Kasvit kun eivät oikeastaan maksa paljoakaan, jos vertaa vaikkapa kivirakenteiden tekemiseen. Olen lähinnä panostanut kasveihin enkä niinkään niihin rakenteisiin. Mielestäni ne valaistukset, muurit tai reunukset sun muut pystyy hyvin tekemään jälkikäteenkin. Jos sattuu rahaa jäämään.

      Opasteet on tärkeitä turisteille edes netistä löytyvinä. Ei ole meidänkään kaupungissa kunnon opastusta puistokohteisiin. Vielä :D

      Poista
  8. Onpa ihana lukea innostunutta juttua, ja noin ihana asia kuin alppiruusupuisto ja pioniaidanne. Ihanaa. Paljon onnea istutuksiin ja suunnitteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä olen ihan liekeissä löydettyäni viimein kauan etsimäni paikan! Tästä seuraa nyt useamman vuoden rakenteluprojekti, mutta onpahan aikaa talvella pohtia, harkita ja suunnitella. Ei tule hätäseen innostuksissa rykästyä.

      Poista
  9. Sinulla on edessä ihanaa suunnittelua myös työsi parissa. Ihastuin myös vaahteraasi.

    VastaaPoista
  10. Vau, uudesta rhodoalueesta tulee mahtava. Minäkin innostuin! Tällaista tuoretta otetta toivoisi joka kaupunkiin. Ettei tosiaan istutettaisi niitä "angervoja" joka paikkaan. Toivottavasti puutarhurit lukevat blogiasi.
    Ja ruusuihinhan minä en kyllästy koskaan-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti siitä Rhodopuistosta saa rakennettua jotain huikeaa ainakin näin pohjoisiin olosuhteisiin siis. Vyöhyke on kuitenkin viitonen, sitä ei pysty muuttamaan.

      Minä olen aika paljon kaivanut pois erilaisia angervoja, mutta ruusuja olen lisännyt joka vuosi uusia lajikkeita! Muutaman vuoden päästä ovat kasvaneet pulskemmiksi ja kukkaisemmiksi. Sitten voi olla tyytyväinen!

      Poista
  11. Voi jee, sie oot takas!
    Ja kylläpä on kuumottava ajatus rhodopuistosta, kuulostaa aivan sinulle räätälöidyltä projektilta!

    Hups, jaa että pionipolte tarttui puhelimessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, vanha pieru täällä taas :D

      Tuo Rhodopuisto on ollut mulla selkeä visio kaikki nämä vuodet, mutta paikka on ollut hukassa. Oli kyllä ihan huikea kokemus ihan muuta hommaa tehdessä törmätä "täydelliseen" paikkaan. Onneksi alitajunta työskentelee, kun aivot on valjastettu muuhun ajatteluun. Se löi kuin salama. Olin pitkän aikaa ihan liekeissä...

      Poista