maanantai 13. heinäkuuta 2020

Peijoonien pompulat ja ruusujen seuraavat

Pionien aika keskellä ihanaa kesää on aina yhtä lumoavaa seurattavaa. Nuput hiljalleen turpoavat, ja avautuessaan tuottavat suurta ihastusta.

Kuvan alareunassa 'Barbara' ja  yläreunassa 'Sarah Bernhardt'

Pionien kukat ikääntyessään vaihtavat usein väriään ja kukan muotokin saattaa muuttua suuresti. Sadetta ei suurin surminkaan soisi  herkkiä kukkia pieksemään, mutta yleensä jokin ukkosmyrsky osuu ihan väistämättä kohdalle. Sitten käydään varovasti ravistelemassa kukista painavaa vettä pois. Näinpäs tänäkin vuonna sade on moneen kertaa piessyt kukat nuokkuviksi, mutta tuuli on sopivasti kuivannut ne jälleen.

Minun suosikkipioni on vanha klassikko 'Sarah Bernhardt'. Morsiuskimppupioni :D

Pioni on kestävä leikkokukka, mutta ikinä en raaski ottaa sisälle maljakkoon yhtään kukkaa. Joskus olen viemisinä tehnyt pionikimpun, mikä onkin tosi vaikuttavan näköinen ilmestys.

'Kansas' pionin puna ei koskaan toistu oikein kamerassa.

Pionien suku on huikea runsauden sarvi! Kukkia löytyy valtavaa väriskaalaa, kerrottuna tai yksinkertaisena ja kaikkea siltä väliltä. Eri lajikkeita valitsemalla saa pioneista aika pitkänkin kukinta-ajan,ja sivunupulliset sortit jatkavat kukinta-aikaa myös.

Isoa valkoista hörsylää. Nimensä oli jotain perin kiinalaista.

'Coral Charm' aloittaa lohenpunaisena ja päätyy melkein valkoiseksi.
'Bowl of Beauty' aloittelelee.
Pionipenkki pursuilee kukkia monessa värissä.

Pioneista hypätään ruusuihin. Kanadalaisista tänä vuonna ensimmäisenä kukkaan ehti 'Henry Kelsey', mutta 'Quadra' ei jäänyt kuin päivällä jälkeen. Aiempina vuosina ekana on ollut valkoinen 'JP Connell', mutta jostain syystä se ei lähtenyt voimalla kasvuun keväästä.

Nuppuja on 'Henry Kelsey'ssä tuttuun tapaa ihan valtavasti.

Sateiden kanssa olen ollut jännässä, kun sekä ruusut että pionit voivat homehduttaa nuppunsa liiassa kosteudesa.  Sateita on tullut ihan jatkuvalla syötöllä pari viikkoa, mutta kuurojen välissä kasvusto on päässyt kuitenkin kuivahtamaan. Näin nuput ovat päässeet aukenemaan.

'Luise Bugnet' - punainen nuppu, aukeava kukka punaraitainen ja avoin kukka valkea.

Muutama kehu 'Luise Bugnet' ruusulle on paikallaan. Sen nuppujen hieno metamorfoosi värissä on ainutlaatuisen hieno. Ruusu kukkii heinäkuun alusta alkaen pitkään. Se muodostaa tummanvihreän, kauniin lehdistön ja pysyy aika kompaktin kokoisena. Se on terve ja kestävä. Juurivesoja tulee hyvin maltillisesti ainakin tämmöisellä neljättä vuotta aloitttavalla puskalla. Suosittelen.

Sinivaleunikko 'Henson Violet'

Lyhyt kurkkaus vielä perennamaan suuntaan. Sinivaleunikot kukkivat täyttä häkää. Kuvan 'Henson Violet' on kylväytynyt pitkin ja poikin kukkamaata. Se on niin silkkisen lumoava, että olen sallinut kuritomuuden.

Sinivaleen valkokukkainen muoto ja lehtosinilatva.

Kuviin eivät nyt sattuneet perinteiset sinivaleunikot, joista on myös sitä kaikkein taivaansinisintä 'Lingholm' lajiketta. Nämä ovat niin ihania kaunottaria!

Kosteikossa kruunitikankontti 'Reginae' jaksaa yhä vain kukkia.
Maariankämmekät ovat kukkineet yli kuukauden. Nämäkin lisääntyvät minne haluavat.

Paljon tapahtuu puutarhassa. Aina vain uusia lajeja ja lajikkeita nousee loistamaan aikansa. Puutarha elää aivan ihanasti kesän mittaa mitä erilaisimpia kukkien noustessa estradille.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille lukijoille!

17 kommenttia:

  1. Ihanaa kukkatykitystä. Louise Bugnet on todellakin hieno. Vau, maariankämmeköitä, ja mikä määrä! Ihanat ja harvinaiset valeunikot myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kesä on kaikkein kukkaisimmillaan lajirunsauden puolesta. Ja lisää nuppuja ilmestyy valtavaa vauhtia. Tää on niin palkitsevaa ja jännää aikaa!

      Maariankämmekät on kaikki erilaisia kukan kuvioiltaan, mitä ei kaukaa otetusta kuvasta näekään. Ne näyttävät viihtyvän ja lisääntyvän sieltä täältä putkahdellen. Ne on alkujaan pelastettu kultakaivoksen alta turvaan minun puutarhaani.

      Poista
  2. Oi miten kaunis tuo sinivaleunikon valkokukkainen muoto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se muuten on ihan täysin puhtaan valkoinen. Hieno minustakin!

      Poista
  3. Louise Bugnet on ollut minulla hankintalistalla, mutta ei ole tullut vastaan. Kuvissa olen sitä ihaillut, livenä en ole nähnyt. Kiva oli siis kuulla sinun kommenttisi.
    On sinulla ihania kukkivia, sinivaleunikkoja minulla ei valitettavasti ole - niin kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta nappaa Luise mukaasi, kun joskus kohtaatte. En tunne toista ruusua, jolla olisi yhtä lumoava nupun muutos kukaksi.

      Poista
  4. Sarah on minunkin lemppareita, aina yhtä kaunis pioni. Louise Bugnet on harkinnassa rosarioon mutta toisaalta mietin kasvaako liian voimakkaasti. Kaunis se on. Jotkus kasvit eivät millään suostu olemaan vain aloillaan mutta sallittakoon se heille kuten maariankämmekälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luise on pysynyt mulla tuon reilut kolme vuotta ihan aloillaan. Viime kesänä teki yhden juurivesan, jonka irroitin ja juurrutin kiitollisena lisäyskappaleesta. Varmaan lisääkin tulee tässä tulevina vuosina, mutta kun irrottaa ja pistää purkkiin, niin aina on löytynyt iloisen kiitollisia uusia koteja taimille.

      Poista
  5. Komeeta! Mullaki pioonikuumes poltteloo. Eihä mulloo vasta ku kolome tai tänään ostin pari lisää, siis viis :) Oi, mikä ihana violetti sinivaleunikko! Niitei mulla oo ainuttakaa, ku se sininen färi pomppaa nii silimille. Mutta tua violetti.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistunut pionien kukinta palkitsee runsain mitoin. Sadekesänä taas syö kyllä niin puutarhurin sielua, kun pionien nuput mätänee aukeamatta. Tää pionimania on voimakkaisen tunteiden asia :D

      Pionit on sitä "Suurta ja Kaunista", mutta vastapainona on paljon "Pientä ja Sievää". Ja kaikkea siitä välistä.

      Tuo 'Henson Violet' sinivaleunikko on ainoa, joka kylväytyy runsain mitoin onnistuneesti ympärilleen. Tuota valkoista versiota näkisin mielelläni myös putkahtelevan jostain, mutta ei ensimmäistäkään taimea ole tullut.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kyllä sä Pauliina annoit useamman hienon pionivinkin Merenrantakaupungin isoon pioniaidanteeseen. Luin huolella blogistasi kehuja useammallekin lajikkeelle, mutta kaikkia en saanut tilattua. Gardeniaa sentään sain!

      Poista
  7. Ihanaa kukintaa <3 Sateet sattuvat jostain syystä tulemaan aina juuri silloin kun pionit ovat kukassa. Nyt saisi jo piisata, että edes viimeiset pioninkukat saisivat avautua poutasäässä. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kukat notkahtivat alaviistoon, ja pelkäsin niiden taittuvan tukien päälle. Sade ei kuitenkaan turmellut kukkia, mutta taivutteli ne alaviistoon, enkä sitten alkanut köyttämään ja tukemaan uudestaan. Poutasäätä on tilattuna, ja paljon sivunuppuja vielä aukeamatta.

      Poista
  8. Ihanaa kukkailotulitusta! Minun Sarah B:ni on kadonnut jonnekin, uutta hankintaan koska silläpä paikkaan kätevästi etupihan penkissä ammottavan aukon!
    Sinivaleet ovat kaikkine väreineen valtavan hienoja. Sen sinisyys on jotain huikean hienoa.
    Viimeiset pionit täälläkin aloittelevat, pariksi kuukaudeksi riittää nykyisin jo niiden kukintaa ensimmäisestä vuokkopionista viimeisiin varjoisamman puolen ihanuuksiin. Vieläkö voisi jollain lajikkeella venyttää pionisesonkia?
    Kivaa viikkoa sinne merenrantakaupunkiin!

    VastaaPoista
  9. Minulla on lähes koko kesän kukkiva pionimaa, jossa alkaa lumikellojen, krookusten ja muiden pienten sipulikukkien voimin, jatkaa sitten tulppaaneilla ja narsisseilla, kunnes vuoron saavat erilaiset alliumit. Sitten alkavat varhaisimmat pionien luonnonlajit, tarha- ja hybridipionit ja viimeisenä kiinanpionit. Eikä kesä lopu siihen, vaan jatkavat punahatut ja syysleimut. Muutama laji ja koko kesä kukkia...

    VastaaPoista
  10. Ihania pioneja. Näiden kuvien myötä muistin juuri, että olen joskus ostanut Kansas pionin ja se taitaakin olla eräs pioni, jonka alkuperää en enää pystynyt muistamaan ja kukkii samalla tavalla, väriä on vaikea saada kameraan. Nimi tuli postauksestasi mieleeni.

    VastaaPoista