torstai 19. huhtikuuta 2018

Uuden vai vanhan äärellä?

Hivenen hiljaista tässä blogissa, kun ei ehdi pysähtyä koneen äärelle. Työkuviot suttaavat kahteen suuntaan - menenkö takaisin kaupungille vai uuteen paikkaan hautausmaalle? Kävin tänään seurakunnalla työhaastattelussa. Ensi viikolla on päätösten paikka. Kumpikin taho tarvitsee työntekijöitä, mutta hinnasta on kovaa keskustelua.

Tammi ja vuorijalava kurottavat toisaan kohti.

Pohdin mielessäni, että kouluttautuminen tällä iällä uuteen ammattiin matalapalkkaiselle puutarha-alalle ei ole välttämättä viimeisen päälle viisasta. Mutta kun työ itsessään on niin palkitsevaa ja innostavaa! Siitä ei vain haluta maksaa ropoja enempää. Tämä vähän nävertää järjestelmässäni.


Realiteetit kuitenkin läpsivät poskille, eli raha ratkaisee. Puutarha-alalla töitä on tarjolla puolet vuodesta. Lopun aikaa saa askaroida aktiivimallien sun muiden kyykytysten kanssa. Kaupan kassallakin tienaa kokovuotisesti kesälomineen enemmän, joten pistää miettimään suuntia.


Tekiskös jotain vähän kannattavampaa, vai toivoisiko parempaa tilaisuutta? Sydän on kyllä niin näissä viherpuolen töissä! Tätä ammattitaitoa ei vain rahallisesti arvosteta.


Tietämättömyyden tilassa koitan stessaamatta jaksaa odottaa vastauksia. Siitä eteenpäin onkin tiedossa kuusi kuukautta täyttä toimintaa.

Kaikesta keskellä kevät edistyy tipuaskelin. Muuttolinnut täyttävät ilmatilaa, ja lumet hiljolleen vajuvat. Joen pinta nousee maltillisesti. Tulvaksi asti ei täällä vielä ole, ja nousuvaraa joen partaassa piisaa vielä. Huominen vesisade voi asiaa muuttaa paljonkin. Mukavaa viikonloppua polkujesi varrelle!

24 kommenttia:

  1. Hankalia asioita nämä. Minäkin olen haaveillut puutarha-alasta, mutta taloudelliset realiteetit tulevat aina vastaan vaikka asiaa miten kääntelisi. Tsemppiä ja voimia valintojen tekemiseen🌸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahallisesti puutarha-ala ei kannata, mutta jos on joku Sugar-Daddy joka kustantaa elämän, niin mikä ettei!
      * naurua *

      Taas saa miettiä, mitä isona tekisi että hengissä pysyisi...

      Poista
  2. Paljon on siinä mietittävää tosiaankin ja jaksan ihmetellä vallankin kaupungeilla puutarha-asiat ovat osa sitä näkyvyyttä, jota kaikenkarvaisille matkaajille ja tutustujille annetaan. Puistot ovat myös kaupunkilaisten olohuoneita vallankin kesäaikaan, mukavia keitaita missä voi hetken levähtää ja nauttia näkemästään. Toivoisin, että palkkaus olisi verrannollinen näihin asioihin.

    Jälleen on aika odotella ovien avautumista, toivottavasti lopputulos on myös taloudellisesti toivottu. Meidän alalla tuo palkkaus kahlaa samassa suossa, tosin tämän kuun alussa saimme palkankorotuksen (!), koska jossain oli tehty vertailua alamme palkoista ja työkaverin kanssa kahlasimme siellä keskiarvon alapuolella reippaasti, saimme myös liukuvan työajan, josta kyllä tykkään, tosin ylityöt kompensoituu ajalla, toisaalta mulle se sopii hyvin.

    Oikein ihanaa viikonloppua, nautitaan keväästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pyysin vain kahta tonnia kuussa, mutta jäänee rutkasti sen alle. Tämmöiselle 50+ kokeneelle ja osaavalle ammattilaiselle ei nuo koululaisten palkat oikein mieltä ylennä taikka motivoi.

      Kanssasi olen kovasti samaa mieltä, että viherpuolella on niin paljon annettavaa sekä kaupunkilaisten viihtyisyydelle, että matkailun tukemiseen. Koko kaupunkikuva on pitkälti kiinni noiden asioiden hoidosta/hoitamattomuudesta.

      Onnea Saila palkan korotuksesta! Minä mietin omaa tulevaisuutta jälleen kerran.

      Poista
  3. Hmmm, ei kuulosta kyllä millään tasolla hyvältä nuo palkka-asiat. Luulisi, että kaupunki voisi vaikka markkinointirahoistaan maksaa puutarhurin palkan, ei siinä kiiltävä (ja kallis) kaupunkiesite paljoa ilahduta turistia jos kaupunki on rupsahtaneen ja repsahtaneen pusikkoisen näköinen, tulipa mistä suunnasta tahansa.

    Koululaisille ne ykkössataset ovat ihan kiva tienesti, ei niillä kuitenkaan aikuinen elä eikä todellakaan ole ammattilaisen palkkaa moinen. Toivottavasti siellä on nyt vähän pitkänäköisempää porukkaa päättämässä asioista.

    Viikonloppuja !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla viisainta palauttaa puutarhuroinnit antoisaksi harrastukseksi, ja keksiä elannoksi jotain ihan muuta. Olisikohan valkoviinien ja viskien tuntemuksesta apua Alkon kassan pätevyyksissä * virn *

      Tuossa palkkauksessa voi olla syy, miksi kaupunkien viherpuoli on aika monessa paikassa huonosti hoidettua. Kuka sitoutuu tekemään kympin tuntipalkalla osaamista vaativaa, raskasta ja likaista duunia?

      Poista
  4. Löydät varmasti oikean ratkaisun pähkäilyillesi. Raha tahtoo vain painaa enemmän vaakakupissa, toki jos toisessa kupissa on muuten mieluisampaa tiedossa, se saattaa voittaa.
    Jos joku haluaa tehdä kaunista ja viihtyisää ympärilleen, sitä pitäisi arvostaa myös rahallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienellä budjetilla muutenkin eläessä kympitkin ovat rahaa. Harmittaa se, että tiedän tasan tarkkaan kaupungilla tekemieni hommien pysähtyvän kuin seinään - koska ketään ei oikeasti kiinnosta pätkän vertaa nämä viherpuolen asiat. Päättävän portaan mukaan koululaiset voi hoitaa kahden viikon työsuhteissaan asiat. Osaamista tai sen puutetta ei edes tunnisteta. Ärsyttäähän se. Pitäkööt tunkkinsa.

      Poista
  5. Sulla on taas niin ihania kuvia täällä! Kevät etenee ja valo lisääntyy. Paljon on sulla pohdittavana, tsemppiä toivottelen!
    Sydän on varmasti sulla näissä puutarhapuolen asioissa ja se antaa kyllä paljon, jos ottaakin.
    En minäkään meinaa ehtiä koneelle, nyt kun puutarhakausi on alkanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina! Kevät etenee täälläkin, mutta juuttaan hitaasti. Lämpötilat pysyvät juuri plussalla, mutta sehän jarruttaa loppuja lumen sulamisia ehkäisten tulvaa. Tosin kevätkin viipyilee kiusallisen pitkään.

      Sydän on aina paikallaan viherasioissa, mutta ei tästä kyllä elannoksi ole. Vähän yllätti, syksyn lupauksissa oli parempi palkka ammattitutkinnon myötä. En vain osannut kysyä minkä verran. Vastaus selvisi tänään - 37 senttiä tunnilta. On vähän ärsyyntynyt olo. Laskin että kuoletan kouluttautumisen kulut noin kahdessa ja puolessa vuodessa tuolla palkan korotuksella.

      Poista
  6. Pienet palkat on harmi, puutarha-alalla taitavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus. No, päiväkodissa palkkani on 2020e kuukaudessa yli 20v työkokemuksella, no saahan siihen toki +8% korotusta noista vuosista mutta ei se aina jaksa lohduttaa, perhe pitää elättää. Eläke tulee olemaan niin pieni ettei tiedä itkeäkö vai nauraa vai kuolla pois kituuttamasta ajoissa.
    Toivottavasti löydät hyvän ratkaisun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläkettä minäkin jo mietin. Yrittäjänä ollessa ei vain ollut varaa maksaa niin ruton suuria yel-maksuja, että pääsisi paljoakaan yli takuueläkkeen. Siinä olisi remontin paikkaa hallitukselle.

      Pienet palkat on monien naisvaltaisten alojen ongelma, se on niin totta. Lopputuloksena on sitten pienet eläkkeet aivan loogisesti. Pitänee koittaa tähytä miesvaltaisille aloille :)

      Poista
  7. Hankalia asioota nua. Toivottavasti löytyy ittiä eres jollaki lailla tyyryttävä ratkaasu. Mäki aikoonani kouluttauruun käsityäalalle, ku tykkäsin teherä käsitöitä. Ei voi sanua, että olis hukkahan menny, mutta suurimman osan aijasta oon teheny jotaki muuta. Sitä kultakaivosta en kyllä oo löytäny viäläkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monenlaista tähän ikään olen minäkin tehnyt. Työn mielekkyys on korkealla rankingissa, mutta vasta sen jälkeen kun jonkinlainen toimeentulo on olemassa.

      Poista
  8. Miettimistä on, raha sitten ratkaisee jos työolot on mukavat molemmissa. Puoli vuotta on hyvä aika.
    Samoissa matalapalkka ongelmissa sitä oon ollut koko ikänsä. Nyt ei sitten tule sitäkään vähää. Mutta jotenkin sitä vaan kitkuttelee.
    Haaveilin joskus minäkin puutarha-alasta, mut työkkärissä sanoivat etteivät tue alaa, koska ei ole sielläkään töitä. Jäi sitten nekin haaveet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kituuttaminen on työlästä, Emilie. Ja puutarha-ala on kausityötä. Senkin kanssa voin elää, mutta jonkinlainen liksa takaa kuitenkin edes auttavan päivärahan talvikaudeksi.

      Poista
  9. Voi :( Toivottavasti älyävät pitää susta kiinni. Teit niin huikean hyvää työtä viime vuonna. Siinä tulisi jo iso säästö kun maksaisivat sulle hyvin ja jatkaisit hyvin alkanutta projektia eikä joku asiaan perehtymätön tärvelisi hommaa. Toivotaan parasta ♥


    Asiasta toiseen. Mitä arvelet, selviäisivätkö 'John Davisin' versot köynnöskehikossa ilman talvisuojausta vai onko jo alun alkaen täysin epärealistinen haave täällä II:lla? Viisas lähtisi tietenkin siitä, että suojaisi versot varmuuden vuoksi, mutta kun en ole talvisuojausihminen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä olen toivon heittänyt Raahen kaupungin suhteen. Katseet kohdistuvat seurakuntaan, tai sitten ihan oikeasti sinne Alkon kassalle. Siistiä sisätyötä vapailla sunnuntailla. Työn kuormitus on kevyttä.

      Uskoisin 'John Davisin' selviävän siellä kyllä. Tyvimultauksesta se kyllä tykkäisi, eikä siihen tarvita kuin ämpärillinen multaa juurelle. Jos paikka on paahteinen, niin jokin rätti kevättalven paahdetta suojaamaan. Riippuu aina niin talvesta, kuinka olosuhteet ovat muuttujina. Ei nuo suojaushommat niin isoja lopulta ole.

      Poista
    2. Harmillisia uutisia. Olen niin elänyt hengessä mukana puistopuutarhurin urallasi. Kävit koulutukset ja kaikki...

      Kiitos ihan hirveästi näistä nopeista vastauksistasi! Minähän voin laittaa ne suojaturpeet jo hyvissä ajoin ämpäreihin valmiiksi ja sitten sopivan tilaisuuden tullen vain käydä kumoamassa ne juurille. Oikeasti olen siihen aikaan ihan saamaton minkään puutarha-asian suhteen, mutta tuo voisi sentään onnistua :) Kevätsuojaus onnistuu helpommin.

      Kiitos!! Näiden vinkkien tuella päädyn 'J.Davisiin'. Onneksi mainitsit tuon 'Pohjantähden' piikkisyyden, etten sitä valinnut. Sekin oli yhtenä listalla.

      En malta odottaa, että pääsen ruusuja hankkimaan :)

      Poista
    3. Joo, vähän tappion karvas kalkki maistuu kurkussa - mutta eteenpäin sanoi mummo lumessa!

      Pohjantähti on ihan toivottoman epäystävällinen tapaus, mutta mahdottoman sitkas se kyllä on. JD kukkii kahteen kertaan, mikä on suurta plussaa. Lisäksi se kukkii sekä vanhoilla että uusilla versoilla.

      Onko 'Henry Kelsey' liian tumman punainen? Se olisi erittäin kestävä ja hurjan kukkiva. Vaaleanpunaisista taas 'Morden Centennial' on osoittautunut hyvin vahvaksi, kestäväksi ja runsaskukkaiseksi. Nuo kaksi rankkaan 'John Davisia' paremmiksi täällä. Ne kukkivat runsaammin ja pitempään kuin JD. Valinnan vaikeus on usein tosi vaikeaa :)

      Poista
    4. Joku raja sentään täytyy olla :D En kyllä hanki Pohjantähteä, vaikka kaunis ja kestävä onkin.
      Henry K. on liian punainen, mutta MC vaikuttaa tosi kiinnostavalta tapaukselta. Voi olla, että arpa ratkaisee: ostan sen (JD tai MC), joka tulee ensimmäisenä myymälässä vastaan :)

      Suurkiitokset avustasi, Tita! ♥ Olen aina ihan pää pyörällä näiden ruusujen kanssa, mutta nyt on sentään jotain kättä pidempää. Valinta kahdesta ei enää ole ylivoimainen. Tai sitten keksin paikan sille toisellekin ja ostan molemmmat :D

      Poista
    5. Oivallinen vaihtoehto ottaa molemmat. Suosin itse samaa ratkaisua useinkin :D Iloa ruusuista joka tapauksessa! Kanadalaiset eivät ole ensinkään hullumpi vaihtoehto.

      Poista
  10. Minä täällä vielä kyselen :) Luin nimittäin vielä lisää tuosta 'John Davisista'. Jos laittaisin sen kehikkoon, niin kävisikö siinä kuitenkin niin, että saisin kinnitettyä pari hassua versoa tukeen ja loput kasvaisivat pensasmaisesti siinä juurella?

    Kiitos, Tita, jo etukäteen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä JD:n saa kiinnitettyä kehikkoon, mutta tekeehän se kesäversot sitten sojottamaan eri suuntiin. Ne eivät ole kuitenkaan niin piikkisiä, etteikö niitä hanskat kädessä voi ojentaa pari kertaa kesässä kohti tukea vaikka narulla.

      Vanha kunnon 'Pohjantähti' on toivoton suon suhteen hirmu terävien, tiuhojen ja isojen piikkien takia. Kerran juutuin hiuksistani Pohjantähteen, kun yritin sitä sitoa tukeensa. Ei kamalasti naurattanut... Nyt se rojottaa haluamaansa tapaan - annoin itselleni lähestymiskiellon!

      Poista