Jorma Koskinen: Kanadanruusujen kevätpuuhia

Lainaan tähän Jorma Koskisen ohjeet kanadanruusujen kevään puuhista. Teksti on lyhentämättömänä kanadanruusujen postituslistalta. Kuvat puolestaan on eilen kuvattu täältä ja kuvatekstit minun kirjoittamia.

*******************************

Uusi kevät on koittanut ja mieli palaa jo ruusujen pariin. Kevät on tärkeää aikaa ruusujen hoidossa. Seuraavana muutamia vihjeitä.

Lumi on sulanut penkin päältä. Suojauksina on tyvimullitus (kaikilla), osalla
lisänä talvisuojaturvetta, havuja, pakkaspeittoa (ollut koko talven) ja
kauimmainen rätti on lakana, joka on pantu aurinkosuojaksi vähän aikaa sitten.

1. Talvisuojauksen poisto

Suojausten poistolla ei ole kiirettä. On haitallisempaa poistaa liian aikaisin kuin liian myöhään. Nyrkkisääntö on, että kaikki suojaukset voi poistaa, kun koivu on hiirenkorvalla. Silloin routa on useimmiten sulanut syvältä asti ja kasvin juuristo saa vettä.

Kun tyvimultausta poistetaan, kannattaa varoa mahdollisia mullan alla rungosta esiin kasvavia silmuja. Hellin tapa poistaa multaa aivan rungon vierestä on varovainen vesisuihku, esim. kastelukannun nokasta. Ainakin kolmen ensimmäisen kevään ajan tyvimultaus tasoitetaan penkkiin, mikä osaltaan korvaa mullan kokoon painumista. Tarvittaessa multaa on syksyllä lisättävä, jotta 15 cm:n istutussyvyys säilyy.

Verrokkienkissä on vain tyvimullitus ja yhdellä aurinkosuoja. Laidan ryhmäruusuilla
on heinäpaalista siivuja routaantumista vähentämään.

2. Kevätleikkaus

Ajankohta: Koivujen hiirenkorva-aika

Pääohje: Kuolleet ja vaurioituneet osat poistetaan. Edellisen vuoden kasvusta eli viime kesän vuosiversoista katkaistaan kärjestä 30% pois. Tämä lisää kukintaa ja auttaa pensasta haaroittumaan eli kasvamaan monivartiseksi, pensasmaiseksi.

Poikkeus: Pääohje koskee normaalimittaisia vuosiversoja. Salskeita, viime kesänä hyvin kasvaneita ja kukkineita versoja kannattaa leikata. Meidän kokeessamme oli kuitenkin pikkutaimia, joista osa istutettiin vasta myöhään kesällä. Joidenkin kasvu oli heikkoa ja kukinta vähäistä. Kaikki taimet eivät ehtineet kukkia ensimmäisenä kesänä. Heiveröisten taimien kanssa kannattaa olla varovaisempi. Joissain tapauksissa on parempi antaa taimen vahvistua ja katsoa vasta ensi keväänä onko rotevia vuosiversoja leikattavana.

Itse leikkasin isoimmista pilari- ja köynnösruusuista pisimmät
versot vähän lyhyemmiksi jo syksyllä helpottamaan suojausta.

3. Pensaan ja penkin siivous

Viimeiset kuivaneet lehdet riivitään varovasti irti versoista. Pintamulta puhdistetaan niistä ja muista syksyn lehdistä, ruohoista ja rikoista sekä leikkausjätteestä. Sienitaudit säilyvät talven yli maahan pudonneissa lehdissä ja muissa kasvin osissa.

Ryhmäruusujen maasta pilkottaa nurkka. Tyvimullitus ja laitojen suojaus heinällä
hurjan lumimäärän turvin toivottavasti riitti. Suojauksia en poista vielä pitkään aikaan.
Ryhmäruusut leikoin melko matalaksi jo syksyllä. Niiden versot eivät talvehti.

4. Kastelu

Maan sulamista voi nopeuttaa kastelun avulla. Varsinkin kuivilla paahteisilla paikoilla on kastelu hyvä aloittaa ajoissa. Huhtikuun loppu – toukokuun alku on Suomen ilmaston vähäsateisin aika.

Kevätkosteus maassa kestää aikansa. Minun ruusumaa on lähellä jokirantaa,
joten ihan heti ei kuivuus vaivaa. Kastelulla voi edistää sulamista toki.

5. Kevätlannoitus

Kaikki uudelleen kukkivat ruusut tarvitsevat paljon ravinteita.  Kevätlannoite voimistaa kukkasilmujen muodostumista. Lannoite sekoitetaan pintamultaan. Sen imeytyminen varmistuu parhaiten kastelun avulla. Luonnonmukaiset, orgaaniset lannoitteet, kuten 2 v. palanut kotikomposti tai lantakomposti, luujauho, sarvilastut ja hevosen- tai kanankakkarakeet, toimivat ruusuilla parhaiten. Ne voi korvata mineraaliseosrakeilla. Näillä kaikilla on pitkä vaikutusaika ja ravinteet vapautuvat hitaasti. Toinen lannoituskerta juhannuksen tienoilla varmistaa hyvän uudelleen kukinnan loppukesällä. Näiden vaihtoehtona on jatkuva kastelulannoitus. Aina noudatetaan pakkauksen ohjeita. Liikalannoitus on pahasta ja mm. heikentää talvenkestoa.

Kasvulannoitteet lopetetaan heinäkuun loppuun mennessä. Elokuun alussa annetaan PK-syyslannoite, joka auttaa tuleentumista ja parantaa talvenkestoa.

***************************************

Pihakierroksella jokirannassa. Onni on vettä pitävät kumisaappaat :)

Jorma kirjoitti ohjeistuksen taas ytimekkäästi ja selkeästi. Nämä ohjeet ovat jo käytännössä koeteltuja ja hyväksi havaittuja. Kantapään kautta minäkin opin pitämään ruusut pitkään suojausten alla, sillä viime keväänä auringon paahde ja tuuli kuivatti suojien alta kaivetut versot. Maa oli kyllä mielestäni ihan sula, mutta silti versot kuivivat. Harmitti.

Toivotaan nyt aurinkoisempaa ja lämmintä kesää, niin ruusutkin kukoistavat. Mielestäni talvi on ollut suotuisa. Jännityksellä odotan ruusujen pilkahduksia. Silmut niissä jo aavistuksen turvottavat!

Iloa ja vauhtia viikkoosi!