Talvisuojaa ruusuille

Talven tulo on ollut ansiokasta tänä vuonna. Yleensä talvi tulee tänne meren rannoille hiipien, sopivasti hiljalleen kylmeten. Se on oikein sopivaa puuvartisille. Äkkipakkasia ei tule, koska meri on lämmin. Kasveille jää aikaa sopeutua kylmyyteen alenevin astein. Sen suhteen on menty erittäin mallikelpoisesti syksyä ja alkutalvea. Lempeästi.

Meri on sula, vain rannoilla on jäätä. Sula meri hehkuu lämpövoimaa ilmastoon.

Meren rannoilla on tosi mukavaa seikkailla lyhenevissä päivissä. Siellä aina tuulee, vaikka meidän pihalla olisikin tyyntä. Rantapuusto vaimentaa tosi tehokkaasti merituulta. Mutta pihalta kuulee kyllä meren. Se pauhaa toisinaan enemmän tai vähemmän. Meren kuulee ja haistaa pihalla, se ON läsnä suurin kirjaimin, ja vetää puoleensa kulkijaa toistuvasti.

Säänkestävä turkki on tarpeen. Hihna sen takia, ettei hullu aussi mene uimaan.

Tänään oli harvainaisen tyyni ja jopa aurinkoinen keli. Pohdin kanadanruusujen koemaan äärellä ratkaisuja talvisuojauksen osalta. Mitä tekis? Tsekkasin sääennusteen. Näyttäisi putoavan pakkasille viikonlopun lyhyttä plussan ylitystä lukuun ottamatta. Sitä ennen sataisi lunta. Ratkaisuja kehiin:

Tyvimultaus oli lähes lumeton.

Edellinen lumisade tuli tuulen kanssa. Se puhalsi kanadanruusujen koemaasta lumet vähiksi. Vastaavasti se kasasi ryhmäruusujen maahan kunnon kerroksen.  Talvisuojaturpeet olivat pinossa ruusumaiden vierellä. Päätin rustailla vähän pakkaspeittoa. Maa oli sulaa hangen alla. Siis kasasin tyvimultauksen päälle extrat talvisuojaturpeesta.

Turvetta ohjeen mukaan lisätään 20 senttiä. Minulla on alla tyvimultaus  20 senttiä,
joten lisäsin vain kymmenisen senttiä turvetta. En halua lunta siihen väliin,
koska se lopulta jäätyy hyytäväksi jääksi, joka pysyy keväällä tiukkana kakkuna.

Lumentulo ennen maan jäätymistä kieltämättä vähän yllätti. Lunta ei kannata jättää suojauksen väliin, vaikka ajattelisi sen suojaavan osaltaan. Lumen sulaessa vaihtelevissa syystalven keleissä voi tuottaa sitkeän jääkakun, joka ei ole hyvästä. Niinpä kasasin talviturvetta vain lumettomaan osaan tyvimultausta.

Turpeen ankkuroin paikalleen havuilla.

Rannikolla tuulee lähes aina, joten hain havuja pitämään turpeet paikollaan kovissakin tuulissa. Sinällään havut eivät mitään lämmitä, mutta turpeet pysyvät aloillaan ja satava lumi tarttuu paremmin havuihin. Siis ehkä vaivan väärtit paikoillaan.

Kahdelle köynnösruusulle tarjosin pakkaspeiton suojaa turpeen lisäyksen ohella.

Pientä askarointia harjoitin. Tosi kestävä pilariruusu JP Connell pärjäsi edellisestä talvesta ansiokkaasti. Sitä en suojannut tyvimultausta enempää. Hyvin kasvoi ja kukki. Kukat tosin on herkkiä sateelle, joten enempi ihailin hienoja nuppuja, jotka lopulta mätänivät sateisiin. Kasvuvoima oli kuitenkin erinomainen, joten odottelen josko kuivempia kesiä olis tarjolla tulevaisuudessa.

Pakkaspeiton sai ihana 'William Baffin' ja 'Morden Centennial'.  Upeasti kukkinut 'Henry Kelsey' jätettiin nyt ilman suojaa. Viime talvena suojattu ja suojaamaton HK menestyivät aivan yhtä hyvin. Jätetään siis nyt ilman suojausta, sillä ilmeisesti se ei sitä kummemmin tarvitse. Lopputulema on sitten talven ja ennen kaikkea kevään kulusta kiinni.

Paljon on vielä talviturvetta käyttämättä. Kaksi säkkiä sain tuhrattua suojauksiin. Mutta varattu arsenaali on pahanpäivän turvana. JOS kelit heittäytyvät yllättäen ihan hankaliksi, niin siinä on käsikassaraa taiteluun. Se ihan optimaalisin on lumi suojaamassa kasveja. Muuta ei tarvittaisi. Mutta kun lumi meren lämmössä ja vaihtelevissa ilmavirtauksissa on ihan sattumassa, niin on hyvä olla varustusta pahempiin keleihin. Säkit toki säilyvät seuraaviin vuosiin, jos tänä vuonna ei ole tarvista.

Kanadanruusu 'Campfire' - reilut kaksi kuukautta kukintaa ja paljon kukkia.
Mitä muuta ruusulta voisi toivoa?

Olin jotenkin tyytyväinen, kun sain edes joitain ruusuja testattavaksi talvisuojaturpeella. Saman lajin verrokit on viereisessä penkissä tyvimultauksella suojattuina. Ehkä tästä irtoaa jotain eroja, josta on hyötyä isommassa mittakaavassa. Jää nähtäväksi.

Iloa, valoa ja keveitä askelia kuutamon loisteessa! Katso illalla taivalle - superkuu valaisee nyt öitä! Ja suuresti tervetuloa lukijoiksi Ronja R, Sirkku Heinonen ja Rouva Viherrilli! Toivottavasti löydätte täältä jotain mielenkiintoista :)