Kukkapuut ja pionit estradilla

Kukkivat pienet puut ja pensaat ovat puutarhassa tietynlainen perusrunko, joka tuo vihreyttä, vehmautta ja silmänruokaa kukkien muodossa. Alppiruusujen kukinta oli todella näyttävää, mistä iloitsin ihan hurjasti.

Alppiruusuristeytys 'Haaga' x 'Feuerschein' on Osmo Jussilan kautta saatu
Olli Wuokon tekemä risteytys.

Rhodojen aika alkaa olla ohitse, mutta seuraavat primadonnat tarjoavat jo parastaan. On syreenien aika. Niissä tavallinen pihasyreeni (Syringa vulgaris) on ensimmäinen laji kukassa. Tuoksu on ihana! Seuraavaksi näyttää ehtivän erilaiset risteymät ja unkarinsyreenit.

Metsäpuutarhan varjossa jalosyreeni 'Annabelle' (Syringa hyacinthiflora)
kukkii suurin ja lumoavasti tuoksuvin kukkatertuin.

Pihasyreenin kirjavalehtinen muoto Syringa vulgaris Aucubaefolia on yksi
valontuojista sekin. Pitää siirtää se vähän parempaan paikkaan.

Istuttamalla useampia syreenilajikkeita päästään muutamien viikkojen kukinta-aikaan. Syreenillä on aina paikkansa puutarhassa! Kukkien värejä ja muotoja piisaa. Yhden syreenin olen leikannut rungolliseksi.

Viimeinen kukkiva syreeni on likusterisyreeni (S. reticulata). Tämä on kirjava-
lehtinen lajike 'Golden Eclipse'. Ihan hullun täynnä nuppuja pieni puu!

Lumipalloheisi lähes täydessä kukassa. Kostea kevät piti kaikki inhat
kirvat loitolla tästä pensaasta. Muistopuu tämäkin kun olen saanut sen
äitini äidin siskolta - armoitettu eteläpohjalainen puutarhahullu hänkin.

Vielä haluan esitellä ruusuorapihlajan, joka oli viime vuoden äitienpäivälahja Maestrolta. Se sai koko tontin parhaan ja suojaisimman paikan porraspielen alppiruusujen viereltä. Siitä otettiin iso pihlaja muutama vuosi sitten pois, joten areena oli vapaa jollekin tosi hienolle pikkupuulle. Nappivalinta oli ruusuorapihlaja Paul's Scarlet (Crataegus x media)

Ensimmäiset näytekukat. Isona tämä on todella huikea kukkapuu!

Kukat on kuin pieniä ruusuja! Toivottavasti meillä on yhteistä tulevaisuutta
perin väärällä vyöhykkeellä. Suositus näille on vyöhykkeet I-II.

Loikataan pionimaan anteja tutkimaan. Luonnonlajit ovat oikeastaan jo kukkineet, mutta amerikanpeijoonit, eli quad hybridit aloittavat. Niiden kukan koko on huikea!

Pionispesialisti Ahti Vallin siemenkasvatuksista on tämä kaunotarkin peräisin.
Amerikanpionit kasvavat hyvin ilman tukea, ja kukinta on kiinanpioneita vähän aikaisempi.

'Olga'sta olikin nuppukuva pari postausta sitten. Kukat ovat vieressä rehottavaa
quad-hybridiä paljon pienemmät, mutta kauniin puhtaan valkeat.

Pionien kukinta tulee olemaan ikimuistoinen - paras aikoihin, jos vain sateet ja myrskyt eivät turmele kukintoja. Minullahan ihan valtava osa pioneista kuoli 2015/2016 talven äkkivääriin pakkasiin paljaaseen ja syysateiden märäksi liottamaan maahan. Meinasin nakata pionihanskani lopullisesti tiskiin, sillä yhden kasvin hankintahinta on kuitenkin 15 eurosta ylöspäin. Minulta kuoli kymmeniä pioneita, joten mieli oli perin mustana näiltä osin.

Takana 'Olga' ja edessä amerikanpeijooni.

Sinä kesänä osuin käymään Satakunnassa intohimoisen pioniharrastaja Ahti Vallin luona, jonka mielestä ei ole syytä luovuttaa pioniharrastusta moisen vastoinkäymisen edessä. Lähdin sieltä melkoisen monta juurakkoa matkatavaroissa. Nämäkin amerikanpionit ovat kaikki sieltä peräisin, samoin Olga ja useita kiinanpioneita. Nyt ne kukoistavat ihan uskomattomalla tavalla! Onneksi kävi lopulta näin, että tein ison uuden pionimaan jokirantaan puulajipuiston perukalle täyteen aurinkoon ja tuulilta vähän suojaan. On ilo katsoa nuppujen paljoutta!

Muoks: Linkki pionienhankintareissuun.

Viimeiset sipulikukat on pallolaukat pionimaassa. Tykkään näistä palluroista!

Muualla puutarhassa on tarjolla kitkemistä, kattamista ja kastelua. Kuvat kertokoot sen tuhat sanaa:

Kivipuutarha on riehaantunut kasvuun. Kiviä tuskin näkee kasvien levitessä hurjasti.

Muotoja, värejä ja kukkia kivipuutarhassa.

Maariankämmekkä leviää jo ihan omaan tahtiinsa kivipuutarhassa. Nämä oli
alunperin rescuetaimia kultakaivoksen rakentamisen alta pelastettuina.

Ruusumaa on piukassa nuppuja. Tulee loistava kukinta! Nuo punaiset puskat
on japaninhappomarjoja 'Orange Rocket'.

Loppukevennyksenä taas Rieko ja pallo. Tai siis mitä pallosta on jäljellä...

Turkki on pörheänä, kun ollaan just tultu merenrannan uintireissulta.

Olipa kerran pallo. Kuoret on silti vielä rakas retuutettava!

Rieko on mahdottoman hyvä ja nopea palloilija. Kuvasta päätellen pitää tarttua
saksiin - turkki on päässyt vähän kasvamaan :D

Lisää kuulumisia ja kuvia taas kun kerkee kuvia ottamaan, käsittelemään ja kirjoittamaan. Iloa ja valoa viikkoosi kukkean kesän keskellä!