sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Valokuvamuisti

Puutarhurin muisti on hassu juttu. Sitä luottaa aina niin vahvasti siihen, että muistaa mitä on istuttanut mihinkin. Kokemuksen myötä alkaakin vannoa nimisäleisiin. Nekin toisinaan katoavat mystisistä syistä.

Muscari latifolium. Helmililjoja on montaa lajiketta!

Blogi on oivallinen muistiinpanojen paikka ihan itseäkin varten. Vuosien saatossa siitä saattaa kerääntyä puutarhan kehityksen dokumentaatiokin. Valokuvaus on oikein hyvä liitännäisharrastus, jolla saa näkymät ja muistot talteen.

Pääsiäisen jälkeen mietitään, mihin istutetaan söpöt Tet-a-tet narsissit
jatkamaan eloaan ja nousemaan seuraavinakin vuosina maasta.


Syksisin iskee positiivinen ongelma, kun kevään kukkasipuleita on pussitolkulla, mutta on jo autuaasti unohtanut, missä voisi olla parinsadan sipulin kokoinen aukko perennapenkeissä. Varsinkin kun on jo useampaan otteeseen istuttanut kevään kukkasia - unohtaen tietenkin ihan autuaasti mitä ja mihin. Se on muka keväällä niin ihanaa löytää nousevia piippoja odottaen mitä niistä kehkeytyykään. Koska ei vain muista, mitä syksyllä tuli tuupattua mihinkin.

Ying-Yang -penkissa tulppaanit nousivat.

Tuossakin Ying-Yang- muotoon tehdyssä pionipenkissä nousi viime keväänä muutamat pussukalliset ylijäämätulppaaneita. Tänä syksynä istutin sekaan alliumeita ja narsisseja. Myöhemmin tungin vielä krookuksia ja helmililjoja. Luullakseni penkki on melkoisen komea keväästä syksyyn asti. Tämä kuva helpotti istutuksia, kun selvisi missä ne edellisvuotiset tulppaanit olivatkaan.

Kerrottuja tulppaaneja


Ensi vuonna pionit ovat entistä suurempia ja kukkivat runsaammin. Kukinta-aikaa aikaistetaan juuri kevätsipuleilla ja jatketaan sinne istutettujen punahattujen ja sinipallo-ohdakkeiden voimin. Reunuskasvina on erilaisia kurjenpolvia. Hitaasti kasvustot laajenevat, ja vasta parin vuoden päästä pääsee kuittaamaan sen tosiasiallisen loiston. Perennojen kanssa taimesta komeaan kasviin kestää muutamakin kasvukausi.

Ruusumaassa oli keväällä versovia ruusun rankoja ja vähän kerrottuja narsisseja.

Kanadanruusujen koemaa lähti vain kestävyyskokeen näkökulmasta. Visuaalisuus jäi ihan toisarvoiseen asemaan. Viime kesänä lähdin askartelemaan asiaan vähän parannusta. Ruusut ovat pääasia, mutta olin jättänyt turhankin suuret etäisyydet ruusupuskille. Väliin jäi paljon tilaa. En nääs tiennyt, kuinka suuriksi kanadanruusut yleensäkään kasvavat. Väleistä kuolikin joitakin ruusuja, joten ruusumaa oli harvan näköinen.

Kanadanruusujen sekaan istutin perennoja, lopulta tuupin lisää sipulikukkia.

Onneksi on tuo Särkän perennataimisto ihan naapurissa. Hankin sieltä tukun erilaisia iiriksiä, väriminttuja ja kurjenpolvia. Sekaan taisi päätyä (muistini mukaan!) jotain salviaa ja tädykkeitäkin. Valitsin lajeja, jotka pärjäävät auringossa ja hyvin lannoitetussa kasvumaassa. Haasteena on ruusujen huoltotoimet tyvimultauksineen. Ensi kesä näyttää kuinka onnistuin. Taas keväisestä kuvasta bongailin, että mihin saa vielä kevätsipuleita mahtumaan. Nyt siellä on paljon lisää, joten silmän iloa alkaa olla ruusumaastakin!

Näiden kuvien, tunnelmien ja keväisten aatosten myötä toivotan leppoisaa sunnuntaita. Jasmiina Ahdille tervetuloa lukijaksi blogiini! Muutama muukin uusi lukija on liittynyt, mutta en näe nimiä. Kaikille tasapuolisesti toivotan mukavia lukuhetkiä täällä!

13 kommenttia:

  1. Totta, kuvista on hyvä katsella mitä on istuttanut ja minne. Omasta kuvapankista on ollut hyötyä monta kertaa. Ensimmäisiin kevään kukkijoihin ei ole aikaa kuin muutama hassu kuukausi, ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä millään muistaisi uusien istutusten lajikkeita, jos ei niitä kuvaisi. Monasti kuvaan nimisäleen ja sen kasvin peräkkäin, niin identiteetit eivät ole karanneet niin hukkaan.

      Kevättä kestää odottaa pitkät ajat vielä. Pitää turvautua sijaistoimintoihin!

      Poista
  2. Joo-o. Oon täs siirrelly valokuvia kuukausittaasihin kansioohin ja samalla tiätenki menny ne kattellen ja siivoten läpi. Ja löytäny penkiistä monta uutta kasvia, jokka kesällä istutin, mutta jokka oon jo autuahasti keriinny unohtamahan. Onneksi on kamerankuvat, harvapäisen tukena, ku oma kovalevy pätkii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allekirjoitan kommenttisi täysin! Viime kesän istutuksia en ole pahemmin excel-taulukkooni lisännytkään. Pitänee hoitaa sekin homma alta pois.

      Poista
  3. Vaikka luulee omistavansa hyvän muistin, niin puutarhahupsu tekee istutuksiaan ja kylvöjään sen verran sekavaan tahtiin, ette muistiin ole enää luottamista. Siksi tosiaan valokuvat ja blogi ovat oiva apu! Hieno tuo sinun jing jang -penkkisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkku - laitan kukkivia kuvia, kunhan päästään kevääseen. Toivorikkaana toivon kaiken talvehtivan.

      Muisti on sen verran konstikas kapistus, että valokuvat ja muistiinpanot on välttämättömiä. Ja nekin pitää hoitaa heti istutuksen jälkeen, muuten sekin jää unohduksiin :)

      Poista
  4. Välillä huomaa itsekin unohtaneensa autuaasti mitä on tullut istutettua minnekin. Kirjaan kyllä nykyisin ostamani puutarhakasvit ylös vihkoon, mutta sijoitus eli istutuspaikka jääkin sitten merkitsemättä. Onneksi kuvat ovat täälläkin sitten suurena apuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylös kirjaamista minäkin koitan toteuttaa, mutta aina jotain unohtuukin. Hauskaa, että voi aina yllättää itsensäkin, kun keväällä nousevien piippojen henkilöllisyyttä koittaa muistella :)

      Poista
  5. Meillä ei edes ole vielä kovinkaan paljon istutuksia ja jo olen autuaasti unohtanut mitä mihinkin on laitettu...Olisi tosiaan heti alussa pitänyt laittaa ylös ja nimetkin:) Toisaalta onhan se vaan ihan jännäkin kun ei ihan tarkasti muista mitä mistäkin kohtaa pilkahtaa..voi tulla kivoja yllätyksiä♥ Mukavaa alkanutta viikkoa:)

    VastaaPoista
  6. Mukava oli tutustua blogiisi, hienoja ja tärkeitä kuvia istutuksista ne kun mukavasti toimivat muistiinpanoina. Minäkin rakastan ruusuja, mutta olen huonosti painanut mieleen lajikkeiden nimiä, kanadanruusuja minullakin pitäisi olla muiden joukossa.puutarhurintytar.blogi.net

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käymästä, Inkeri! Tulenpas katsomaan sinun ajatuksia blogiisi. On aina kiva löytää muiden puutarhajuttuja :)

      Poista
  7. Tässä onkin hyvä vinkki: syksyllä on hyvä katsella edellisen kevään kuvia, muistiin ei todelllakaan voi luottaa. Täytyy toteuttaa tuo nut seuraavana kautena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja keväällä kannattaa kuvata penkit sitä silmällä pitäen, että sykyllä näkee uusien sipulien istutuspaikat. Näin ajattelin itsekin toimia. Kun vain muistaisi keväällä ;)

      Poista