lauantai 6. toukokuuta 2017

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteista

Ensimmäinen työviikko takana kotikaupungin vihertöissä. Saldona on selkeä ajatus siitä, että työni on todella tarpeeseen! Olen kartoittanut tilannetta, tehnyt suunnitelmia ja suurimmaksi osaksi uppoutunut alueiden peruskunnostukseen kohde kohteelta. Työtä on. Paljon. Puistoja on heti valtava määrä hehtaareja. Vuosien hoitamattomuus tai peräti ihan väärin tehdyt hoitotoimet vaativat kunnostusta pitkällä jänteellä. Kaupungilla oli viime kesänä eka puutarha-alan koulutuksen saanut ihminen töissä, mutta hän jäi syksyllä äitiyslomalle. Eli ei hänkään ihmeitä kerjennyt tekemään. En saa hetkessä vuosien laiminlyöntejä nollattua. Riittäneekö koko kesäkään? Tähän saakka hommia on hoitaneet insinöörit muiden töiden ohella. Se näkyy kyllä.

Kari Juvan patsaspuisto on keskellä kaupunkia ja tosi hieno. Mutta
missä ovat istutukset?!? Avonainen nurmikenttä, jossa on sorakäytävät
ja pari penkkiä. Tämän haluan viherryttää oikeasti puistoksi. Alue on iso.
Kuva on http://raahe.fi/matkailu/juva

Olen hirveän mielissäni tästä työstä. Sen itsenäisyys sopii minulle, ja pääsen ulos liikkeelle oikeisiin töihin. Ei huvita yhtään toimistossa istuminen! Tästä päästään pieneen dilemmaan, kun päivän rankasti puutarhuroi työkseen, niin ei tahdo illasta jaksaa omassa puutarhassa. No ehkä tässä kuntokin kasvaa. Lauantait teen hoitotöitä pitkän päivän, ja sunnuntai on ainoa tehollinen päivä omassa puutarhassa. Se kuulostaa minustakin aika vähälle.

Rankointa on herätä joka arkiaamu 5:45. Se oikeasti on ihan luonnoton aika pinnistää jalkeille. Ehkä tähänkin tottuu jossain ajassa. Aivosolut pysyvät kyllä tiukasti unessa pari ensimmäistä työtuntia, sille ei nyt vain voi mitään.


Kevään kulotusta sentään iltaisin pieninä osina.


Kevättyöt alkavat meillä perinteisesti kulotuksella, haravoinnilla, pensaiden ja puiden leikkauksilla ja perennamaiden siistimisellä. Sitten seuraa lannoitus ja koko kesän kestävä kitkeminen/kastelu/muu huolto. En muista ikinä näin myöhään jäänyttä kulotusta, mutta tämä kevät on nyt tällainen. Punkit saavat kuuman kuoleman. Toivon ehtiväni kulottaa jokaisen pitkällä heinällä olleen kantin, eli  pellot ja rantamaasta osa. Kulotetut alueet vihertyvät pikaisesti.

Näitä on jo ikävä - kuvassa runsas 'Nina Weibull'

Koitin minä päästä tänään tulevan ruusumaan kunnostukseen käsiksi, mutta musta mansikkakangas on kiinnitetty pitkillä aspeilla maahan. Ne ovat jäässä vielä. Eli vielä on odotettava. Onneksi tuo paikka on juuri kattamisen vuoksi helposti kunnostettavissa. Tarvii vain talikoida kerran mahdolliset juuririkat, lisätä multaa (kasa on siinä ihan vieressä) ja sekoittaa hevonpaska ja tuhka, muotoilla penkit ja istuttaa ruusut. Sitten vain odottamaan kukintaa!

'Rody' tämä aloitti kukinnan heinäkuussa, eikä lopettanut ollenkaan ennen pakkasia.

Muut alueet saavat nyt tyytyä vain peruskunnossapitoon. Viime keväänä teinkin massiivisesti paikkausistutuksia tappotalven jäljiltä. Tämä kevät näyttää jo elonmerkkejä, joten luulen pääseväni tässä ihan helpolla. Onneksi viime vuonna sain tarvittavat laajennokset ja perustoimet tehtyä. Mitään suurta projektia ei ole tiedossa. Paras ja herkullisin on tuo uuden ruusumaan rakentelu. Se ei ole työ, vaan silkkaa nautintoa.

'Baronesse' - näitä tuli uudessa tilauksessa pari lisääkin.

Ehkäpä tämä kesä menee kuitenkin valoisissa merkeissä ja omakin puutarha tulee ylläpidettyä. Esikoinen lupasi auttaa, mitä lupausta kyllä hyödynnän. Kitkemistä on paljon.

Keleistä huolimatta iloista viikonloppua! Minä kyykin hartaasti huomisen pihalla, aivan sama miten kamala kylmyys hyytää. Se on pukeutumiskysymys vain.

17 kommenttia:

  1. Olen usein ajatellut, että olenkohan nykyään ainut, joka kulottaa keväisin. Hyvä vanha keino ja helpottaa esim. ojanpientareiden siistinä pitämistä.
    Ruusususi ovat tosi kauniita.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katoavaa kansanperinnettä kulotus on. Ja ehdottomasti taitolaji. Sitä paitsi se on pahuksen mukavaa puuhaa :) Tuli on hyvä renki, joten paikat siistiytyät vähällä työllä ja vihertäminen alkaa vauhdilla.

      Poista
  2. Sä saat uuren ruusumaan tekemisen tuntumahan tosi helapolta.
    Vaikuttaas, että paikkausistutukset on kestäny suht hyvi talaven, jos näi on, pääsöö ny puutarhan kans palio helepommalla......tai sitte ei. Sitähän keksii aina jotaki uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime keväänä ekan ruusumaan laitto oli työlästä, kun se perustettiin juolavehnäpeltoon ja multaakin oli liika vähän.

      Tänään olen ryönännyt perennapenkkejä, ja kyllä sieltä piippaa nousee! Aivan autuas olo!

      Poista
  3. Minä nyt meinaan aikavarkaaksi ängetä ja yhden perhantai-illlan ynnä yhden lauantaiaamun kähveltää tästä toukokuusta, onnistuuko?

    Särkälle opasta kaipaa eräs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on jo sovittu, Hirnakka! Ystävät ovat tärkeitä - sulle ja muille rakkaille on aina aikaa. Ei nämä hommat tästä mihinkään juokse. Ja kerron ihan salaisuutena, että Maestro on ottanut aiempaa isomman osan huushollamisesta. Eilen oli imuroituna, kun tulin kotiin <3

      Särkän kierros on minultakin vielä käymättä, joten ilman muuta sinne!

      Poista
  4. Sulla on hurjasti työnsarkaa edessäsi! Kaikkea ei yksi ihminen ehdi, mutta toivottavasti työ on mielekästä js saat laittaa uusia juttuja aluille. Kaunista kevättä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa näin olla, Piparminttu. Mutta pidän haasteista!

      Poista
  5. Bongasin heti kaksi tärkeää asiaa tekstistäsi - työtä on paljon ja se tulee tarpeeseen! Voi miten olen iloinen puolestasi, saat päivätyöksesi tehdä sydämellä mieluista työtä! Tulen tekemään ensi kesänä katsastuskierroksen Raahen puistoihin pohjoisen matkalla ihan varmaan! Yritän samalla reissulla jos isännän kaasujalka Särkän kohdalla olisi kevyempi, josko sinnekin pääsisin joskus.

    Nuo sinun ruusujutut taas kävin vakoilemassa salaa yrittäen välttyä ruusukuumeen tartuntaa! Tutkin omaa miniatyyristä ruusumaatani, kanadalaiset ovat selvinneet jälleen talvesta erinomaisesti, taidan ihan vain muutaman niitä hankkia lisää, paikkakin olisi valmiina! ...en siis ruusukuumeile, ruusut vain ovat niin ihania! Tuo 'Baronesse' on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun mukavaa, jospa vaikka nähtäisiinkin elävin silmin, Saila! Ja Särkällä kannattaa aivan ehdottomasti poiketa. Voit silmäillä heidän nettisivujaan - siellä on valtava määrä perennoja tietoineen ja kuvineen. Jos olet oikein ovela, niin lähetä sähköpostilla tilaus etukäteen, niin keräävät ne sulle valmiiksi. Sen käytettävissä olevan ajan voit sitten sortuilla inspiraatio-ostoksiin :)

      Ruusuista on pitkään kukkivaa iloa puutarhassa, miksipä ei sortuilisi vähäsen pieniin laajennoksiin?

      Poista
    2. Loistava idea tuo ennakkotilaus! Jos annan mitat ja toiveet, Pääpuutarhuri laatinee minulle reteän havuryhmän ratsastuskentön päätyyn kukkulalle? Toiveissa muutama pensas, syksyn ruska ja sipulikasvit monenkirjavien ja -muotoisten havujen lisäksi.

      Poista
  6. Taitaa olla ihan yleistä, että viherrakentamisesta ja -töistä vastaa ja päättää joku ihan muun alan insinööri. Toivottavasti saat myös riittävästi rahaa toteuttaa parannustoimia. Puistojen hoito ja kesäkukkaistutukset taitavat olla ensimmäisten joukossa, kun säästöjä mietitään.
    Olen samaa mieltä, että kylmyys on vain pukeutumiskysymys. Mutta toki ennustettu sää ottaa nyt pattiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on pienoinen budjetti, jonka ajattelin käyttää viisaasti. Insinöörien mielestä oli aika villi idea ottaa mm. istutetuista tyrnistä juurivesoja ja juurruttaa ne purkeissa toisaalle istutettaviksi. Säästöä se on sekin! Olen jokseenkin erinomaisen tottunut pennien venytykseen.

      Tänään ei tullutkaan ensinkään niin kylmää, kun ennustettiin. Erinomaisesti tarkenee puuhata ulkona. Nyt piti keittää kaffeet, joten hetken istun sisällä.

      Poista
    2. Kotkan kaupungin puutarhuri Heikki Laaksonen teki monia radikaalejakin ratkaisuja puistoja rakentaessaan ja sai alkuun paljon kritiikkiä. Sittemmin ihmisten mielet ovat muuttuneet, kun Kotkan puistot ovat keränneet kansainvälisiä palkintoja ja laajaa ihastusta. Jostain on aina aloitettava ja sinun ideasi juurivesojen käytöstä kuulostaa kyllä hienolta tavalta hyödyntää olemassa olevaa.

      Poista
    3. Jostain on lähdettävä. Tänään jo oli keskustelua mahdollisesta työsuhteen jatkamisesta, mutta se katsotaan sitten elokuulla. Tekemistä olisi. Todellakin!

      Poista
  7. Ah, työn ja puutarhan yhteensovittaminen, ei mikään helppo juttu. Olen monesti vasta viiden jälkeen kotona työpäivän päätteeksi. syön ja kiiruusti puutarhaan jotta ehtii tehdä vähän hommia sielläkin. Aamuvuorot ovat nautinto vaikka auto starttaa pihasta jo kuuden maissa. Silloin tuntuu illatkin pitkiltä kun pääsee ajoissa kotiin. Auttaa myös kestämään ne aikaiset herätykset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä lähtee tästä rullaamaan pienen totuttelun jälkeen. Onneksi työ on heti tosi mieluista puuhaa. Lapsetkin ovat isoja, joten niiden huoltoon ei mene enää aikaa. Ruuhkavuodet ovat jo helpottaneet.

      Poista