lauantai 1. huhtikuuta 2017

Oiskin aprillipilaa

Kuva kertoo enempi kuin tuhat sanaa:
Vanhan surmaa taivaan täydeltä. Ngghhh!

Ponnekkaan aamun ja siihen liittyvien erilaisten puuhien päätteeksi sijoittauduin lupausteni mukaan kaupunkimme torille vaaliteltalle. Siellä oli kaikki muutkin pääryhmittymät. Sukkuloimme sulassa sovussa toistemme tonteilla. Aluksi join persukahvit (haaleaa ja laihaa), sitten siirryin kokoomusmakkaralle (sisältä kylmää) ja lopulta nautin kepulaista hernekeittoa (kuumaa ja hyvää!) Ilmat suosivat aluksi, mutta sitten alkoi tulla taivaan täydeltä räntää. Sitä on jo lumitöiksi asti.

Vetäydyin kotoisiin työhommiin. Remontti pitää viimeistellä käsittelemällä keittiön kaapistot. Ne ovat peräisin 1990-luvun alkupuolelta ja jokseenkin elämää nähneet juu. Rahaa ei ole isompaan uusimiseen, joten purkilla maalia pitää selvitä. Tottuneena DIY (Do It Yourself eli ihan itte) henkilönä hommaan tartutaan ja se tehdään parhaalla mahdollisella yrityksellä. En siis puhu osaamisesta :)

Keittiön laatikostot on viety maalaamoon. Vastustamatonta kissoille!
Yksi toisensa jälkeen kävi istumassa ja testaamassa näkymiä.

Kissat ovat tolkuttoman uteliaita!

Kaapistojen maalauksessa on pitkällisiä vaiheita. Eilen irroittelin laatikostot ja osan ovista vieden ne verstalle. Ensin piti hioa pinta karheaksi. Mahoton pöläkkä, mutta hoksasin siirtää työn ulos auringonpaisteeseen. Onneksi on näppärä hiomakone, eli semmoinen jossa on kolmion mallinen hiomapää. Sillä sopii pienempiinkin kolosiin.

Seuraavana on pohjamaalaus tartuntamaalilla. Tehdasmaalattujen pintojen yhteensopivuus uuden maalin kanssa vaatii perusteelliset pohjatyöt, vaikka ne ovatkin tylsiä ja hitaita.

Pohjamaali kuivamassa - tänään pääsen ekan kerroksen pintamaalaukseen!
Ei näistä uudenveroisia saa, mutta vähän siistimmän näköistä pitäisi kuitenkin tulla. Pienellä värisommittelulla keittiö saa kuitenkin uutta ilmettä.

Hiljaa hyvä tulee. Luulisin.
Tämmöisissä askareissa tulen viihtymään arviolta viikon verran. Pintamaalia pitää vetää kaksi kerrosta ja aina odotella aikansa, että voi kääntää oven toiselta puolelta maalattavaksi. Maalaamoon mahtuu kolmannes ovista kerrallaan.

Tällaisia puuhaterveisiä tällä kertaa. Ihan viisasta pysyä sisällä - tuo räntäsade ei yhtään mieltä ylennä. Saa tässä odottaa kasvukauden alkua... aika pitkään.

Plääh! Tästä on krookukset ja sinivuokot kaukana vielä!

Hauskaa Aprillia - tämä juttu oli ihan totta kuitenkin!

20 kommenttia:

  1. Täälläkin luontoäiti läväytti aprillipilanaan lumipyryn päälle, oikein maksimitehoille.

    Olen yhdet myrkynvihreät keittiön kaapistot joskus hionut ja maalannut. Aivan kauhea homma se oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä "hyvää" on piisannut aika laajalla alalla säätiedoista päätellen. Moni muukin potkii kasvavia hankia odottaen kevättä ja kasvukautta. Jaettu tuska siis.

      Minä olen manipuloinut mieleni ajatelemaan, että tämä remontointi on harrastusta eikä työtä. Kieltämättä töiseväähän tämä on askarrella omin pienin kätösin. Mutta jälkikin näkyy ja se ilahduttaa mieltä pitkän aikaa.

      Poista
  2. Kissat ovat uteliaita otuksia. Kyllä ovista tulee hienot, minusta on hyvä että vanhoja kierrätetään eikä aina osteta uusia. Me kierrätimme keittiökaapistojen ovat kodinhoitohuoneeseen, vaihdettiin vain vetimet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taloudellinen niukkuus asettaa mielikuvitukselle ja osaamiselle tavoitteita :D

      Poista
  3. Ei naurata ei! Turhanki tutulta näyttää. Ny tuloo onneksi vettä.
    Mainiot kissat :) Ny voiki suunnata kaikki voimavarat loppuremonttihin, ku ei muuta voi.
    Eihä vaa ollu pikkuusen havaattavis pualueelline miälipire toritaphtuman tarijonnasta ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pääse pihalle askaroimaan muuta kuin lumitöitä. Remontti antaa sopivasti askaretta ja jälki on kyllä mieltä ilahduttavaa. Olis pitäny tehdä nää jutut jo vuosia sitten.

      Toritapahtuma on dokumentoitu ihan empiirisin tutkimuksin :) Oikeasti olen ollut aina liikkuva äänestäjä, enkä ole kiinnittynyt mihinkään ideologiaan edelleenkään. Minut ujutettiin yhteen organisaatioon unohtamalla edellytykseni sitoutumattomuudesta. Katotahan mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään.

      Poista
  4. Oliskin ollu aprillipilaa tuo tämänpäiväinen lumisade! Yhtään en tykkää :( Katjan kanssa samaa mieltä siitä, ettei aina tartte ostaa uutta jos voi uudistaa/kunnostaa vanhaa. Itte tykkään kovasti kierrättää kaikkea mahdollista. Ja vaikka tuo pohjustaminen onkin aika tylsää ja aikaavievää hommaa niin kannattaa se tehdä kunnolla. Ihanat kisulit testihommissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monasti olen päässyt haravoimaan ainakin kuusten juurelta maaliskuussa. Ei tänä vuonna. Sieltä voisi kolata lunta.

      Kierrätys on täälläkin erinomaisen käytetty konsti. Paljon on rustattu ja rakenneltu omista ja toisten jämistä. Se on sangen ekologista ja taloudellista.

      Poista
  5. Tämä on niin tätä täällä viitosvyöhykkeellä! Jotain oheistoimintaa pitää sitten keksiä ettei aivan kevätkateuteen tukahdu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun poikkesit, Virve! Asutaan väärällä vyöhykkeellä, mutta mitä pohjoisempi sijanti sen sitkeämpi puutarhasissi. Kevätkateus on kyllä oivallinen termi. Kärsin siitä joka kevät - nyt sain sille diagnoosinkin!

      Poista
  6. Ääh mitkä kelit! Täällä on satanut vettä koko päivän ja tuolla siis näköjään räntää. Ei kovin hyvä aloitus huhtikuulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä ei voi kun parantaa. Surkea aloitus ja loistava lopetus?

      Poista
  7. Pohjatyöt ovat tosiaan homman kuin homman a ja o. Nättiä tulee ja piristää uusi ilme kummasti elämääkin. Kissat ovat kyllä söpöjä, kun tarkastelevat laatikoston pohjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ovat erittäin osallistuvia, ikävä kyllä. Onneksi ne karttavat maalin hajua, joten niiltä osin ei ole tullut vahinkoja.

      Pohjatyöt pitää tehdä hommassa kuin hommassa pieteetillä, se on kirotun totta. Mutta lopputulos kiittää!

      Poista
  8. Kyllä piti nauraa noille teijän kissoille. Siellä ne istuu vuoron perää.... :D
    On sulla työmaata siinä, mutta säästää varmasti, kun ei laske omalle työlleen hintaa. Minkäs väriset ovista tulee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusi kissaa taloudessa on melkoisen paljon. Ne kyllä keksivät kaikki mikä jotenkin muuttuu talossa. Pirskatteja ovat jokainen.

      Omalle työlle ei ole koskaan laskettu hintaa. Eikä meillä ole mikään hieno koti, torppa on peräisin 1800-luvun lopulta. Mutta se on oma koti ja siksi niin rakas.

      Uudistetut kaapinovet julkaistaan ennen-jälkeen kuvin, kunhan saan valmista. Siihen menee vielä tovi aikaa...

      Poista
  9. Kyllä nauratti nuo kissasi!! Taitaa todella tulla paljon valkoista valoa keittiöösi!
    Voin vaikka minäkin innostua, vaikka en ruskeasta puusta luovu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta oli aika täällä luopua ruskeasta. Ja suloinen valo heijastuu valkeasta puhtaana. Valoa ei ulkoa tule kovin runsaasti, koska vanhanaikaiset ja pienet kuusiruutuiset ikkunat eivät mahdollista valoa kuin vähän. Ja nytkin ikkunat ovat likaiset... mutta olkoot!

      Maalaaminen on oikeastaan aika helppotöistä uudistusta. Eikä se tule hurjan kalliiksikaan. Ilmettä saa muutettua siis sangen kohtuullisin panoksin. Edellisestä muutoksesta olikin 19 vuotta aikaa.

      Poista
  10. Ihanat kissat! <3 Kyllä veti vähän naaman vakavaksi, kun lumisade yllätti, mutta nyt on kaikki taas onneksi sulanut pois. Toivottavasti enää ei tule lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko riiviösakkia tämä meidän kissaväki. Kevätkin niitä villitsee, vaikka ovatkin leikattuja.

      Minulla on vieläkin naama vakavana täällä - lumet eivät ole sulaneet vaikka aavistuksen onkin plussan puolella. Odottavan aika ON pitkä.

      Poista