maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kevättöiden yritystä - optimismin voitto järjestä

Puutarhamania nostaa päätään ja näinpä optimistinen ihminen suuntasi aamukaffin jälkeen pihalle. Sieltä täältä pilkistää vähän perennapenkin laitamia hangen keskeltä. Niitä ruopimalla löysin mm. sinivuokon pieniä karvaisia nuppuja ja tämmöisiä tummanpuhuvia alkuja:

Skopoliahan se sieltä punnertaa jäisestä maasta. On versossa väriä!
Ruusumaata kierrän ihan turhaa intoa puhkuen vielä. Malttamattomanan nostelen havuja nähdäkseni mitä siellä alla luuraakaan. Kaikki ei vain ole näkösällä, sillä tuhti tyvimultaus on jäässä. Tekisi mieli niin kaivella, mutta jäiseen maahan on turha kynsiään terottaa.

Eloisa ja silmukas talvehtija.
Ikävä kyllä ruusujen nimilaput ovat syvällä jäisen maan sisällä. Enpähän nyt vain muista millään ilman karttaa, että kuka missäkin on.  Mutta potentiaalisia selviäjiä on siellä suurin osa. Toki on mustuneita verson kärkiä, mutta leikattavaksihan ne tulevat joka tapauksessa.

Tämä ruusu on selvinnyt tyvimultauksen suojissa. Tuo mustunut
osa on paleltunutta ja leikotaan pois.

Vaikka kelit eivät ole keväiset, niin askaroin pihalla haravoiden kuusten juurilta talven myrksyjen ravistamia ryöniä neljän kottikärryllisen verran. Putsailin perennapenkeistä pystyssä törröttäviä varsia ja innostuin tyhjäämään lämpökompostorin antia. Se olikin kantta myöten täynnä, eikä toiminut enää riittävän hyvin. Sitä tyhjätessä selvisi minne juuresten kuorimaveitsi oli kadonnut... osasin kyllä epäillä sen löytymistä kompostin tyhjäyksessä. Lehtikomposteja käännellessä ja tyhjätessä minulla on tapana löytää samalla menetelmällä vähintään yhdet sekatöörit. Joskus tulee vastaan myös muita satunnaisia löytöjä.

Pihan siivous aloitetaan aina heti kun vain mahdollista. Tänä vuonna -
ei ole vain oikein mahdollista. Arktinen aloitus tällä keväällä.
Pienikin kuloheinätupsu saa heti sytkärillä räpsäytyksen. Seisoin
saapasvarren ylittävässä hangessa tuota kuvatessa. Kuolkaa punkit!


Pihalla oli tosi kivaa puuhailla auringon paistaessa ja lintujen laulaessa. Iltapäivällä nousi muhkean musta pilvi etelän suunnalta, ja johan alkoi vihmoa ensin vettä. Siitä en välittänyt, vaan tuntien todella pakottavaa optimismia siirryin grillin putsaamiseen talven hämähäkin seiteistä ja pölyistä. Siinä vaiheessa iski räntäsade. Vein parilat sisälle ja pääydin pidennetylle kaffipaussille. Optimisti kuvittelee Vapulta grillauskauden avajaisia... tai onpahan grilli putsattu tulevaa kautta varten kuitenkin.

Ja taas sitä sataa!
Olin nähnyt mustan pilven takaa jo pienen rannun sinistä taivasta, joten kuuro menisi pian ohi. Näin tapahtuikin ja pääsin takaisin pihalle. Minulla oli siis vallan ihana päivä! Ehkä huomenna taas vähän lisää puuhailua. Vapaat päivät omissa askareissa hupenevat käsistä vauhdilla.

16 kommenttia:

  1. Mikä onkaan ihanampaa kuin lämmin kevätsade. Kun on saanut pihan siistittyä ja haravoitua niin sateen jälkeen luonto oikein intoutuu kasvuun. 🌱 Voi melkein kuulla miten ruoho kasvaa. 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paleredrose - sitä ruohon kasvun kuuntelua täällä odotellaan kieltämättä malttamattomina :D Tai edes lämmintä kevätsadetta. Enempi on räntää rätkinyt, mutta odotellaanhan vielä juhannukseen asti, josko sitten lykästäisi!

      Poista
  2. Sait tehtyä eres jotaki, pikkuusen piristää ku pääsöö eres jonkullaasehen alakuhu. Olis tämä kevät ny saanu eretä palioki rivakammi. Sullaki on ny keväällä kaikki käret täynnä kaikellaasia töitä. Huh!
    Torella hianon färiset versot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se innostaa kun pääsee taas pihaa laittamaan. Vähän tuo hanki haittaa, mutta jospa se siitä vajuisi ja vähenisi.

      Itteäkin hirvittää, että töiden ohella pitäisi saada omakin puutarha pidettyä ojennuksessa. No asioilla on tapana järjestyä.

      Poista
  3. Joo. Hidasta on kevään tulo....

    VastaaPoista
  4. Oi kärsivällisyys... sen on pikkuinen pakko kasvaa kyllä tänä keväänä aivan uusiin sfääreihin. En ihan oikeasti muista milloin olisi näin nykimällä kevättä tehnyt. Tänne on luvassa yöllä ja huomenna lunta, ihan radiossa varoittelivat aiheesta. Siirsin renkaanvaihtoa seuraavaan päivään.

    Hirmuisesti kyllä ilahduttaa nähdä päivittäin uusia lumen seasta pintaan puskevia vihreitä alkuja. Uusin bongaus on sangen pulskaksi siirrosta huolimatta kasvanut jättilaukka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsivällisyys kasvaa koettelemuksista. Meillä siirrettiin renkaan vaihto perjantaille. Tostai kuluu Oulussa aamusta iltaan. Toinen auto jää talvikumeille, joten eipä hätää siis.

      Yllätyin itsekin tänään kukkapenkkejä penkoessa, että vihreää pukkaa vaikka maa on ihan jäässä. Miten ne sen tekee?!?

      Poista
  5. Meillä täällä mökillä on löytynyt vaikka mitä. On porakonetta, patjaa, maanalta yksi kylpyamme täynnä rikkinäisiä laattoja, erilaisia työkaluja ja kun onnistuneesti siirsin yhden muurahaispesän siellä sisällä oli kuntolaite. Onneksi ei sentään sen käyttäjää. Ja mikä on tämä skopolia? Ja tämä sekatööri kaipaa suomennosta. Kivoja sanoja mutta ei tuttuja. Hyvää alkavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitit ylivoimaisesti Nila "oudoimmat löydökset puutarhan kaivelussa" -kisan!

      Skopolia (Scopolia carniolica) on perennaerikoisuus, jota hyvin harvasta paikasta onnistuu saamaan. Se nousee upean violettina, kukkii varhain ja lopun kesää muistuttaa perunaa. Sen sukulainen se onkin. Laitan myöhemmin kuvia sen kukinnoista.

      Sekatöörit on ne pienet puutarhasakset tai leikkurit, joilla saa katkottua perennojen varret ja oksittua pieniä oksia pensaista. Hitto vieköön - enhän minä tiedä niille edes oikeaa nimeä!
      * googlettaa *
      Joo puutarhasakset on vissiin ihan oikea nimi.

      Poista
  6. Vähäinenkin pilkahdus maasta esiin työntyvistä kasveista saa mielen kummasti virkistymään ja uskomaan kevään vääjäämättä etenevän, vaikkakin hitaasti. Kevättöitä olen minäkin onneksi päässyt jo tekemään ja kukkapenkit ja pihamaa ovat jo suurimmaksi osaksi siistitty mieheni ystävällisellä avustuksella. Hän on ollut ohellani haravanvarressa aina, kun vain sää on suinkin sallinut.
    Minäkin kulotan keväisin tonttiamme ympäröivien piiriojien pientareet kuivista heinistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella suuri riemu löytää piippoja! Minä huomasin tosin talven nollanneen muistin. Taimistojen viimehetkien alehankinnat on istutettu, mutta kirjaamatta ylös. Nyt pukkaa tunnistustehtävää ihan tosissaan. Olin ahkerana poistomyyntien äärellä, koska paikkausistutuksia piisasi koko kesälle. En vain millään muista mitä olen istuttanut!

      Kulottamista odotan todella innoisani. Keleistähän se on kiinni onnistuuko se. Sateisina tai hyvin tuulisina keväinä se ei vain onnistu.

      Poista
  7. Kyllä nyt puutarhureiden kärsivällisyyttä koetellaan. Ehdin jo istuttaa toisen Lidlistä hankitun ruusun enkä suojannut yhtään. Toivottavasti ei saa shokkia kun heti sataa kerros lunta päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusu on kylmää vastaan kestävä, toivottavasti omasi selviää! Täällä tulee taivaan täydeltä lunta, joten lumitöihin tässä vielä joutuu. Enpähän ollut kantanut kolaa kesäsäilöön, koska eihän tämä mikään superyllätys kylmässä keväässä ole. Mutta 10 senttiä uutta lunta on kyllä suhteellisen sylettävä ilmiö.

      Poista
  8. Ihanaa kun jotakin löytää kuivien heinien seasta! Meillä ei muutamaan päivään ole voinut löytää mitään raekasojen ja lumisohjon seasta, jotka ovat vasta sataneita. Nytkin juuri keskiviikkoiltana sataa räntää vaakasuoraan, mutta emme me lannistu! Joskus se aurinko sieltä löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet Pirkko todella positiivinen ihminen! Täällä on koko päivän pyryttänyt ja noin 10 senttiä Vanhan Surmaa on tällä hetkellä maassa. Voi kehveli sentään... Menee pitkäksi odottamiseksi. Noh - vappuna on rauhallista. Yleistä juhlimista ei taida tarjeta kukaan.

      Poista