Tunnisteita eli vanha koira oppii istumaan

Hyytävä pakkanen vaihtui rivakkaan etelätuuleen, jonka vauhti on vain 8 m/s. Lauhtunut lämpötila yhdistettynä raivokkaaseen tuuleen ei tee ulkoilua yhtään mukavammaksi. Tyyni pakkanen on oikeastaan pahuksen paljon helpompaa kestää. Koska tein työpäivän (!) niin kuvat ovat vanhoilta vuosilta. Kylmää ja kuuraista nytkin on.

Tammikuun kuuraa edelliseltä vuodelta.

Pauliina Kukka & Kaali -blogista heitti kehitystoiveen tunnisteiden lisäämisestä. Pakko tunnustaa, etten edes tiennyt mitä ne on. No nyt tuossa oikeassa sivupalkissa on lista tunnisteista, joita klikkaamalla saa näkyviin kaikki ne postaukset joissa on tuo tunniste. Näin saa vaikkapa kanala-sanaa klikkaaamalla kaikki Kukkenheimin kotkojen esiintymiset postauksissa vaivatta näkyviin. Oikeastaan ihan kätevää. Aina oppii uutta - jopa vanha koira.

Hyytävää

Tunnisteita lisäilin noin sataan viimeisimpään postaukseen. Pitäisi käydä läpi loput 50 jossain vaiheessa. Mutta silvuplee - jos joku haluaa löytää jotain tunnisteiden perusteella, niin nyt onnistuu. Kiitti Pauliina - on mukavaa kun näitä kehitysehdotuksia tulee! Erityisen mukavaa on, kun osaan jopa niitä toteuttaa :)

Pysy jalat maassa - tuuli muuten vie mennessään! Ja lupsakkaa Loppiaista myös - suklaat on syöty, konjakit juotu ja härkäviikot alkakoon.

Jokohan se oli siinä?

Suden hetki polkaisi talven pakkasminimin uusiin lukemiin -22,5 ja lämpötila alkoi siitä kivuta leppeämpiin lukemiin. Luvassa on lämpenevää melkein plussakeleille asti. Joki kuitenkin jääti ohuen jääkannen, johon kuura piirteli kauniita kukkasia.

Kylmää jäätä ja kuuraa.

Aurinko koitti paistaa läheltä taivaan rantaa ja kevyttä pakkaslunta hiutaili kuin postikorttimaisemissa. Hyytävä tuuli oli asettunut huiliman, joten oli ihan kiva kiertää ulkona. Ei jäätynyt kamera eikä kuvaaja.

Kristallipitsiä

Huomenna alkaa pitkästä aikaa työt. On sitä odotettukin - niin minä kuin entiset asiakkaatkin. On tosiaan lämmittänyt sydäntä, kun muutamalla tekstiviestillä ilmoitin että vastaanotto aukeaa jälleen ja sain rutkasti tosi innostuneita kommentteja ja ajanvarauksia. Olin otettu! Siitä se sana lähtee kiertämään. Ns. puskamarkkinointi on tällä alalla se tehokkain.

Tälläkin auralla on taukoa töistä ja kyntämätöntä sarkaa :D

Palatakseni otsikkoon - jokohan talven tiukimmat pakkaset on nähty? Olisi historian lauhin esitys talvesta. Yleensä aina menee -30 rikki, mutta talvena 2014-2015 minimiksi jäi naurettavat -22,9. Sellaista en muista koskaan aiemmin minun aikana tapahtuneen. Eli taitaa jäädä toiveajatteluksi. Talvi voi kuristaa otettaan kevättalven kuukausinakin, mutta yleensä aurinko päivisin lieventää lämpötiloja. Etenemme kuitenkin kohti kevättä ja auringon voiman voittoa.

Silmuissa on tulevaisuus. Kevät pakattuna tiiviisti  ja kestävästi.

Ja edelleen palatakseni otsikkoon - jokohan suurimmat elämän vastoinkäymiset olisivat ainakin tuokioksi helpommalla tolalla? Ihan rohkenisin toivoa pientä hengähdystaukoa. Joiltain osin nyt ihan oikeasti helpottaa. Ilman surua ja luopumista elämä ei suju missään nimessä, mutta haasteiden ja vaikeuksien jatkumo tuntuu nyt hellittävän. Aivan kuin jokin ison kirjan lehti kääntyisi ja uusi luku alkaisi. Siltä se tuntuu ihan oikeasti. Ja jos tämä on illusiota, niin mieluusti pitäisi sitä vaikkapa vain puoli vuotta :D Sitten onkin kesä ja pääsen puutarhaa hoitamaan. Se on pelastanut ennenkin sieluja.

Lopuksi kissoilta ansiokas ohje pakkasen kestämiseen arktisessa ilmastossa:

Asetu mukavaan ja lämpimään paikkaan torkkumaan vatsa täyteen syötynä.
Ota rennosti ja hyrise vaikka kaverin kainalossa. Ota unet ja nauti elämästä.

Paskapuhetta

Nasahti pikku pakkaset, mutta -20 raja on rikkomatta. Ikävä viima kohmettaa hymyn naamalle ja nenänpää huutaa punaisena hoosiannaa. Mutta näistä selvitään - lykkään vain takkaan ja hellaan lisää puita. Kasveilla on noin 10 senttiä lunta ja lisänä muuta katetta. Pärjää nekin. Ulkoilla ei kehtaa kuin nopeasti pihan poikki kanalaan ja takaisin.

Tipi the Bird

Kanoista seuraa aasinsilta kompostointiin. Viime talven ongelmana oli jäätyvä lämpökompostori, koska kanoille viedään lähes kaikki keittiöjäte. Vain kahvin porot ja sitrusten kuoret menivät kompostointiin. Eihän sillä tahdo kompostori millään pysyä höyryissään.

Eri koon munnukoita. Valkea on maatiaisen ja ruskeat tehokanojen.

Tänä syksynä keksin viedä kompostoriin kanojen tuotokset - siis lanta, ei munat. Ne kerätään edelleen visusti talteen herkuttelua varten. Kukaan heltanheiluttaja ei onneksi vielä ole keksinyt alkaa hautomaan. Keväällä siihenkin puuhaan taitaa olla innokkaita tarjolla maatiaisista. Sangen hyvin tuo tusina kanaa munaa, varsinkin kun viime kevään nuorikot pitävät nyt sulkasatoa. Päivittäin on vähintään kuusi ja enintään 12 munaa pesissä.

Kompostori kiitti uudistetusta tarjoilusta ja pöhisi parhaansa mukaan. Keväällä tuotos taitaa olla melkoisen tuhtia tavaraa. Kanalasta kolataan paskalaudan päältä jätökset parin tai kolmen päivän välein, jolloin saa noin kuutisen litraa sitä ihtiään ja vähän kutterinpurua.

Hyvät pöhinät

Tänään kompostorille kipaistessa vastassa oli ylläri - se hiivatin kansi oli jäätynyt kiinni. Ilman hoitoa ja lisäruokintaa koko komposti jäätyy näillä keleillä sangen äkkiä. Pahus! Odotellaan lauhempia kelejä ja katsotaan mitä asialle olisi tehtävissä. Sangollisella paskaa voi saada vielä tilanteen pelastettua.

Näiden paskapuheiden jälkeen toivotan leppoisaa loppiaisen odotusta. Minä jo purin joulukoristeet pois. Kuusi odottaa vielä ulos kantamista. Yleensä leikon oksat pois ja vien jätesäkissä penkkien päälle. Ranka ja jalka poistetaan lopulta, ja joulunaika on vuodeksi taas lusittu. Tervetuloa kevään pitkä odotus!

Hullulla on halvat huvit!

Sain Nettimartalta hyvät vinkit lisätä pari gadgettia tuohon sivupalkkiin eli kääntäjä ja haku-kenttä.  Kokeilin sitten kääntäjän kykyä vääntää englanniksi tekstini. Hyvin se näytti sujuvan. Sitten kommentti-kentissä repesin. Netti Martta on "Web Martha" ja Navettapiian kommentin käännös sai nauramaan ääneen:

"Mulla became more coming and going muiren mairen plokiis, ku google SOMETHING plants and katton image search. Pig ku jonku click on the image open, son in it. Sulla is well below the images of the botanical names. Search engines like :) I'm doing rupes venälääset käymähä ku was' Aljonushka'-swath image.
We satoo a few inches of snow and tucked a few plant with straw. Is help, time will tell."

Hullulla on halvat huvit, mutta olipa hitoksen hauskaa!

Alkaa hyytyä maisemat, vaikka pakkasta on vain reilut 10. Kuva valehtelee
railakkasti, kun on otettu tammikuussa 2015. Mutta tätä kohti mennään.

Vähän on ripistänyt pakkaslunta, eikä ennuste povaa mitään hirveitä. Katoaan kuinka käy, mutta lämpeneminenkin on näkösällä jo.

Kohti kevättä pienin askelin - päivän jatkumisen huomaa jo ihan oikeasti! Rauski- kissalle koittaa ankea ensi viikko. Keskiviikkona eläinlääkäri vähän nukuttaa ja nipsaisee killuttimet. Sen pituinen se. Ehkä tuo häröilijä vähän rauhoittuu sitten. Ja lähtee se joulukuusikin kiusaamasta kissapolon elämää.

Tilaston kummajaisia ja ruusujen havut

Pieni on söpöä, useinkin.  Blogger tilastoi itekseen asioita, joita nyt tässä hämmästellen tutkiskelen. Aloitin bloggaamisen 25.3.2016 eli yhdeksän kuukautta ja kahdeksan päivää.
Kävijämittari raksuttaa ihan just 10 000 kävijän rajan, mikä kertoo vaatimattomasta liikennöinnistä.
Se mikä yllätti on runsas vierailu muista maista. Blogihan on suomenkielisyytensä vuoksi hyvinkin pienen lukijakunnan saavutettavissa, mutta silti:

Kohde     Sivun katselut

Suomi	8721
Yhdysvallat	325
Ranska	241
Ukraina	105
Singapore	94
Venäjä	75
Saksa	50
Norja	47
Irlanti	43
Espanja	42

Ja paljon pienempiä maita hyvin kaukaa mukana myös. Tätä jäin ihmettelemään, sillä blogi on tosi pienessä tietoisuudessa. Tai näin siis oletan. Montako suomenkielistä ruusuharrastajaa mahtaa olla Singaporessa?!? Käykö jotkin botit nuuskimassa onko vääriä sanoja tai mielipiteitä? Ruusujen talvisuojauksestahan voidaan olla hyvinkin eri mieltä :D Osaako kukaan valaista, miten ihmeessä noin monesta valtiosta on kävijöitä?

Tätäkään harva tunnistaa - ruijanesikko (Primula nutans)

Monilla on hyvinkin hauskaa kimaraa hakujen avainsanoista, mutta minulla on vain perin asiallisia:
Ruusublogi
Kanadanruusut
Istutuskartta
Puutarhan tarina 
Onneksi juhannusjuhlat lopussa.... ja muita ihan asiallisia hakusanoja puutarha-aiheesta.

Hämmästyttävistä asioista normaaliin arkeen ilman aasinsiltaa - otsikot kirkuvat karmeita pakkasia. Nämä säästä revittävät übersuuret otsikot alkavat ärsyttää. Suomessa tapaa olla TALVI. Talvella ON pakkasta ajoittain ihan tuntuvasti. Myös lunta sataa ja toisinaan tuulee myrskyksi asti. Kesällä voi olla hellettäkin ja ukkosia. Otsikot ovat muuallakin kuin iltapulussa mehustelleet hirmupakkasia. Ei ole mikään ihme, että tammikuussa on -25 pakkasta tai enempikin. En viitsi veisata kulunutta virttä 1980-luvun -40 asteen pakkasista. Onneksi sellaisia ei ole tarvinnut enää kokea. Silloin pantiin päälle kaikki vaatteet ja loput pakattiin kainaloon tuulen puolelle :)

Laitoin sentäs havut ruusumaan päälle. Luntakin reilut 10 senttiä.

Ruusumaan olin aikonutkin kattaa havuilla lähinnä kevään kuivattavan ahavan suojaksi. Havu ei oikeastaan lämpöä eristä, paitsi jos siihen tarttuu ilmavasti lunta. Pellon reunan kuusista sahasin aika painavia ja pitkiä oksia, joita nakkaamalla penkin päälle ruusun versot kaatuivat lunta vasten. Koska oli suojasää, niin versot taipuivat katkeamatta, mikä oli tarkoituskin.

Ennusteen mukaan "kiljuvat pakkaset" on Raahen kohdalla lievennetty noin -20 asteen kylmyydeksi. Siis ihan tavanomaista tammikuuta. Yleensä -30 tietämillä on talven minimi lähes joka talvi. Otetaan vastaan mitä annetaan. Mitään sille ei voi. Onneksi on tuo kymmenisen senttiä lunta ja sen alla katettu maa. Pitäis pärjätä.

Mukavaa loppiaisviikkoa ja Emilie P:lle oikein paljon tervetuloa lukijaksi!

Mullistuksia elämässä

Ensin meinasin, etten tästä mitään kirjoita - mutta ehkä sittenkin. Iso mullistus tuli elämään Kelan kirjeen myötä. Siinä ilmoitettiin, että olet nyt sitten perustulokokeilun piirissä. 213 000 työttömän joukosta on arvottu 2000 kokeiluun. Melkoinen tuuri osua tuohon porukkaan.

Valoa elämään!

Lyhyt historia: olimme yhdessä Maestron kanssa hoitoalan yrittäjiä ja sen opettajia kymmenisen vuotta. Maestron terveyden vuoksi ay-muotoinen yrityksemme piti lopettaa, koska Maestro ei pystynyt täysipainoiseen työhön. Yhteiskunnallisen järjestelmän vuoksi minä en voi olla yrittäjänä, koska työttömyyspäivärahaa ei makseta mikäli on edes epäilys että työllistyy puolison yritykseen. Eli olisi pitänyt ottaa avioero. Tähän ei luonto taipunut. Siksipä olemme olleet työttöminä työnhakijoina, Maestro sitten viime helmikuusta alkaen sairaslomalla. Työkyvyttömyyseläkkeen paperit on pilkkimässä päätöstä. No eniveis - sangen kapealla elannolla on menty erilaisten kohtalon vastoinkäymisten jatkumossa.

Aika hyytynyttä.

Vuoden lopussa löytyi ukko.fi -palvelu eli laskutusfirma, jonka kautta ei ole yrittäjästatuksella vaan palkansaaja. Minä hommaan asiakkaat, tilat ja työt - rahaliikenne kulkee ukko.fi järjestelmän kautta. Tällä systeemillä olin suunnitellut aloittavani ensi viikolla. Palvelu hoitaa ennakonpidätykset, alvit, työnantajamaksut, kirjanpidon, oman siivunsa ja minulle palautuu sitten oma osuus. Käytännössä siis vajaa puolet laskutetusta. Tämä kelpaa TE-toimistollekin. Työttömyyskorvauksen lisäksi saa tienata 300 euroa ja sen jälkeen siirtyy sovitellulle päivärahalle. Se taas usein tietää viivästyksiä maksupäiviin.

Kuvat ovat menneiltä tammikuilta.

Perustulokokeilussa tilille tulee verottomana 560 euroa ja saa askaroida siihen päälle vapaasti vaikka täyspäiväisen työn. Minä saan hoitotilat käyttöön viikonlopuiksi entiseltä opiskelijaltamme (jep - tehtiin vuosia hierojakoulutusta Maestron kanssa) Asiakkaat ovat pahoitelleen kovasti pitkänkin hoitosuhteen katkeamista byrokratiaan, joten muutamat lähettämäni tekstarit entisille asiakkaille poiki välittömästi ajanvarauksia. Sana lähti kiertämään.

Tämmöinen 50+ työnhakija saa vapaasti lähetellä hakemuksia ja soitella yrityksiin - ei tärppää työnhaku ainakaan pohjanmaalla. Töitä ei vain ole. Mutta tällä konstilla saan tehdä sitä missä olen oikeasti hyvä ja mistä tykkään ihan tosissaan. Aivan valtavan hieno mahdollisuus! Ja osaltani perustulokokeilu poisti työllistymisen esteet. Pukkasihan nyt myötätuulta!

Sinne risukasaanhan se paistaa!

Olo on kuin puusta tipahtanut. En ole tottunut hyviin uutisiin, vaan nöyrästi leuka rintaan painaen olen taivaltanut kohti seuraavia vastoinkäymisiä.

Uteliaille - mikäkö olen... koulutettu hieroja, vyöhyke-, lymfa- ja fytoterapeutti. Tuo viimeinen on kasvilääkintää. Siis ihmisten hoitaja. Käytän hoitotyössä myös nivel- ja nikamakäsittelyjä, mutta jäsenkorjaajan titteliä en kehtaa käyttää. Mestarit on erikseen. Ammattiala on kuitenkin sellainen, että ei työllisty kuin yrittäjänä.

Että pukkasi nyt ihmeen hyvää Uutta Vuotta! En oikein itsekään käsitä. Toivotan tuurin tynkää sinunkin poluillesi - tuokoon Uusi Vuosi 2017 uusia tuulia ja mahdollisuuksia itse kullekin!

Minä lähden peittämään havuilla ruusumaani nyt kun on vielä plussalla. Ikäviä kelejä on tarjolla lämpötilan taas äkkiä sukeltaessa pahasti pakkaselle. Viime talven toisinto ei kuulosta kivalta.

Tilinpäätös 2016

Yrittäjäelämän aikana inhosin tilinpäätösaikaa * puist * Nyt asiaa voi ajatella jo ilman ahdistusta muistellen ja pohtien kulunutta vuotta. Vastahan se uusi kalenteri ripustettiin eteisen seinälle - ja nyt se on läpi eletty päivä, kuukausi ja vuodenaika kerrallaan! Taas uusi kalenteri odottaa saman kohtalon täyttymistä. Ajan kulu jotenkin kiihtyy, sillä vuosien kertyessä ne livahtavat jotenkin toinen toistaan nopeampaa. Merkeleellistä, toveri Hirnakan termiä estoitta lainatakseni.

Morden Centennial - ruusuvuoden kanadalaisia ihanuuksia!

Tammikuu alkaa ja sydäntalvi on edessä. Talvi on sopivan lempeästi näyttäytynyt siten, että meillä on lumipeite ollut marraskuusta lähtien. Positiivinen ylläri. Edes suojasäät vesisateineen ei ole saanut kaikkea sulatettua. Siitä olen kiitollinen valoisuuden ja kasvien talvehtimisen puolesta.

Unelmia toteutin - ruusumaa oli ehdottomasti suurin sellainen. Paljon aherrusta kunnon perustustoimien kanssa, istutuksen riemua ja suurta ällistystä siitä kuinka tehty työ kantoi ruusuisia unelmia todeksi! En olis uskonut hommaan lähtiessäni ja tästä kiitän Ruusukummiani joka innosti, kannusti ja haastoi. Minähän EN ollut mikään ruusuihminen. Tilanne on nyt ihan toinen :D

'Nina Weibull' - hengästyttävä!

Pienempiä urakoita, mutta silti hyvin tärkeitä ja merkityksellisiä olivat rhodomaan remontti ja pionimaan perustaminen. Ne vain sujuivat tosi paljon keveämmin ponnistuksin. Silti lataan paljon toiveita ja odotuksia näihin.

Pioni 'Barbara' jäi henkiin viime talven massakuolemista. Kirotun monta pioni katosi.

Minä opin suojaamaan kasveja paremmin. Erittäin helpot ja leudot edelliset kuusi talvea sai otteen herpaantumaan suojausten kanssa. Kuvittelin ilmaston lämpenemisen tuoneen brittiläisen talven tännekin. Tai ainakin tanskalaisen. Kilin vehkeet sentään - viime talven tapposaldo oli raastava. Mutta periksi ei vain anneta, joten ei kun uutta yritystä kehiin ja lihastyön lisäksi aivotyötä tilanteiden mukaan valitsemallani vyöhykkeen venyttäjän tiellä. Joku tuttu lohdutti, että Ranskassakin tulee tappotalvia ja palmut kuolee Rivierallakin ajoittain.

Minä murehdin viime talven tuottamia menetyksiä puutarhassani. Ne olivat todella mittavia, mutta ne toki voi paikata rahalla - vaikka monet kuolleista onkin vaikeasti etsittäviä. Jalokärhöjen täydellinen mennetys on vielä paikkaamatta. Niitä oli paljon.

'Yukikomachi' kärhöä jäin kovin kaipaamaan!

Todellisuudessa surin paljon lähipiirin sairauksia, kuolemia ja vastoinkäymisiä - mutta niille asioille mille mitään ei mahda, niin on vain viisainta hyväksyä. Elämä ottaa ja antaa. Hautajaisvaatteita ei voi arkistoida syvälle - niitä kuitenkin tarvitaan. Elämän laki - toivon vain että viikatemies korjaisi vanhimmasta päästä. Nuoremmat ymmärtävät, että vanhemmat lähtee ensin. Aivan liian julmaa on, jos vanhempi hautaa lapsensa. Mutta mikäänhän ei ole meidän toiveissa ja tahdossa. Vaan voihan sitä silti toivoa...

Minä nautin ihan valtavasti kasvukaudesta. Voi kuinka olinkaan odottanut sen alkua! Talven suunnittelutyö ja kasvien tilaukset saivat hurjaa poltetta kevään odotukseen. Muistan kuinka odotin ihan raivokkaasti, että lumi ja routa sulaisivat ja pääsisin toteuttamaan ruusumaan rakentelua. Tietenkin talvi viivytteli - koetteli taas kärsivällisyyttä, vaikka näin talvi täällä aina tekee. Etelässä on jo täysi kevät ja meillä potkitaan kiukkuisena kinoksia. No huhtikuussa päästiin kuitenkin kulottamaan ja siitä se kevät hiljalleen alkoikin lämmetä. Hitaasti.

Kevään suuria iloja on kulottaminen!

Minä nautin suuresti myös kanssaihmisistä, juuri noista kirjoittamistani Arjen Enkeleistä™. Jokaiselle heille kiitos näin vuoden lopuksi. Ilon kipenet ja kimpaleet olivat suurena apuna arjen tallaamisessa. Teitte elämääni ne huippuhetket tässä vuodessa.

Haaveiden to-do lista vuodelle 2017 - oh my... mitähän tähän laittaisi. No ruusumaan talvehtiminen on se minun tosi tärkeä juttu, joka ratkaisee to-do listaa. Pitääkö paikkoa vai talvehtiiko sinne istutetut? Olen haaveillut jonkinlaista pensasruusuaidannetta hyötymaan päähän. Siellä selviää vähän kestävämmät pensasruusut. Mielessäni olen jo valinnut sinne vain 'Tove Jansson'in, mutta vaikeaa valintaa on edessä. Hirveesti en haluaisi juurivesoja. Onneksi on ruusukirjoja, joista voi puntaroida sopivia ehdokkaita. Ja jos haluaisi pitkään kukkivia ruusuja suojaiselle paikalle, niin kasvihuoneen edustalla on puolikuollut mansikkamaa joka saa siirron toiseen paikkaan. Alue olisi vapaata sitten heinäkuussa kohtuullisen matalana pysyville ruusuistutuksille. Ihan paraatipaikkaa pihassamme. Pitää ruotia mikä on mahdollista toteuttaa. Yleensä haaveita on paljon enemmän kuin mahdollisuuksia niitä tuottaa :D

'Morden Belle' oli todella hieno ja kestävä kukkija!

Haaveiden to-do listalla olisi ehkä kärhöjen hankkiminen ja loppujen perennamaiden entsiöinti. Paljon istutin kuolleiden tilalle, mutta taisi jäädä vielä paikottaviakin. Viime kesänä istutetut pienet paikkotaimet toivottavasti pääsevät kasvun vauhtiin. Ruusuiset unelmat jatkavat lentoaan aina mahdollisuuksien mukaan. Paljon on nähtävää, koettavaa ja opittavaa. En halua päästää irti siitä, mitä olen oppinut ja opetellut. Nousukiitoa on siis näkyvissä, jos kelit suo.

Laitetaan Tilinpäätös-haaste kiertämään vuodenvaihteen ratoksi

Mitä unelmia toteutit 2016?

Mitä opit?

Mitä murehdit?

Mistä nautit?

Mitä haaveita on mielessäsi vuodelle 2017?

Laita haaste kiertämään ja heitä se neljään valitsemaasi blogiin!

Minä haastan uuden blogistin Tiiun  Puutarhahetki -blogista
Eteläpohjalaisen reheväsanaisen Navettapiian Navettapiian puuhamaa -blogista
Upean valokuvaajan Virve Kieksin Nöpöneniä & Ruusunnuppuja -blogista
Taiteilijasielu Ninan Hahtuvan Heijastus -blogista 

Vielä lisään tilinpäätöksen blogistina - aloitin huhtikuussa 2016. En ole levittänyt blogia listojen tai muiden lisänäkyvyyshärpäkkeiden kautta. Pienen ihmisen pieni blogi rajoittuneesta ruusu- ja puutarha-aiheesta. Vähän asiatonta höpinää muustakin. Eilen ylitettiin tilaston mukaan maaginen 100 lukijaa päivässä ensimäistä kertaa. Kokonaislukijat ovat alle 10 000 ajalle huhti- joulukuu. Pieni on kaunista :D Minä kiitän blogin lukijoita ja kävijöitä! Teidän kautta olen löytänyt monta mukavaa blogia luettavaksi. Näin se talvi kuluu mukavasti!

Antoisaa henkilökohtaista tilinpäätöstä vuodelle 2016 ja unelmien lentoa Uudelle Vuodelle 2017! Kiitoksia kaikille lukijoille ja kommentoijille! On tosi mukavaa kun tietää, ettei ihan itekseen höpise, joten kaunis kiitos kaikille kommentoineille!