Puutarhurin huokaus - niin paljon tehtävää!

Kevät etenee ihan etanan vauhtia, koska kylmät ilmat. Ei lämpene ei.... välillä on räntää rätkinyt maan valkeaksi ja usein tuulee kylmän meren puolelta hyytävästi. Silti kasvit koittavat aukoa nuppujaan ja turvottaa silmujaan. Kasvit odottavat, että tulee lupa uskoa taas elämään.

Punainen sinivuokko on levinnyt kivasti ihan omiin nimiinsä sinne ja tänne.

Tämä puutarhuri huokaa pihansa äärellä, että onpa paljon hommia ja vähän aikaa. Olen saanut perennapenkit siivottua talven jäljiltä. Kitkeminen on vaiheessaan. Ruusujen talvisuojauksien alle kurkin uteliaana. Elossa ollaan siellä. Jätin talvisuojaukset, kun se vanha viisaus sanoo niiden poistolle olevan sopiva aika kun onnenpensas kukkii. Eli ruusuilta poistetaan vihoviimeisenä talvisuojaus. Onnenpensas ei aio kukkia ennen lämpimiä kelejä.

10.5. kuvattu sakean räntäsateen jäljiltä. Sulihan tuo pian pois onneksi.

Turkasesti on raivattavaa, siivottavaa ja kitkettävää, mutta jotain uuttakin olen kuitenkin jo istuttanut. Peter Joy on paitsi intohimoinen ruusuihminen mutta myös iiristen jalostukseen riittää aikaa.  Tänne tuli mutkan kautta 20 eri lajiketta tulevaisuuden kotimaisia iirisjalosteita. Istutin torstaina 65 iiriksen jakotaimea 20 eri lajiketta.

Kaksi pitkää penkkiä iiriksiä harson alla suojassa.

Testataanpas nyt sitten miten pärjäilevät täällä kylmällä V-vyöhykkeellä. Tulossa on siis tosi mielenkiintoista iiristen  kukintaa tulevalle suvelle! Lajikkeiden työnimet ovat hauskoja: Tintti, Runsaus, Kreikka, Messinki, Persikka, Kaura, Kerma, Isomuna... ja monta muuta.

Viime kesän ihastus Iris 'Black Form' - se näyttää ihan mustalta.

Mitään Irisherätystä en ole kokenut. Minusta ne on ihan kivoja kukkia, joilla on tosi veistokselliset lehdet. Mutta kukkivat aika lyhyen aikaa. Mutta enhän ollut ruusujenkaan suhteen yhtään valaistunut, ennen kuin lähdin uteliaisuuttani kanadanruusujen kestävyyskokeeseen mukaan ;D

Silmujen sinfoniaa - hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)

Nyt on ihan parasta aikaa bongailla silmujen pullistumista! Ihan vaivihkaa ne turpoavat äärimmilleen puhjetakseen sateen ja lämpimän ilman myötä hiirenkoviksi. Se on ihan paras hetki keväässä! Sellainen hurjan energinen alku kesän vihreydelle. Kaikki kiva on nyt edessä!

Iloa ja Valoa viikonloppuusi! Kelit ei ehkä helli, mutta sää on pukeutumiskysymys. Usein.

Äitienpäivää vesisateessa

Äitienpäivä valkeni kylmänä ja kalseana. Maestro keitti aamukaffit, ja muuten äitienpäivää vietetään etänä. Ehdittiin kuitenkin heittää lenkki koiran kanssa ennen sadetta.

Valkovuokot ehtivät kukkaan äitienpäiväksi, kuten yleensä aina.

Mukavia ja mielenkiintoisia juttuja on kuitenkin kehissä. Saksasta tilaamani ryhmäruusut saapuivat hyvässä vireessä. Osa on Tantop-taimia ja osa paljasjuurisia. Ruusumaassa en ole vielä purkanut talvisuojauksia, kun ruusut on viimeisiä, joilta talvinutut riisutaan. Kandalaiset ovat talvehtineet hyvin, mutta ryhmäruusuista ei tiedä vielä.

Tulevaisuuden toivoja!

Toinen hyvin mielenkiintoinen juttu on melkoinen laatikollinen iiriksen jakotaimia. Siellä on tulevaisuuden kotimaisia jalosteita kokeilemaan kestävyyttä V-vyöhykkeellä. Niistä sitten myöhemmin lisää... jotain uutta on kuitenkin tiedossa!

'Hiisi' on oikein nätti kotimainen jaloste myös.

Suurimmat toiveet ja odotukset ovat töissä tehtävissä istutuksissa. Uusia lajeja on tulossa useita mielenkiintoisia! Osa on hyvinkin rohkean toiveikkaita - kuten vaikka toive Merenrantakaupungin hanamista. Kolme ekaa Prunus sargentiita, eli rusokirsikkaa pääsee kasvamaan yhteen hyvin suojaisaan ja lämpimään puistoon. Itselläni rusokirsikka on ollut täysin kestävä yli 10 vuotta. Myös muita kukkivia pikkupuita ja uudenlaisia havuja on tilauksessani. Erityisen iloinen olen saatuani kultasurukuusi 'Haapasten kulta'a.

Viime kesänä rusokirisikka kukki jo nätisti pihallani.

Kesä tulee olemaan täyttä tohinaa jälleen. Entisiä juttuja korjataan ja uusia rakennellaan. Ensimmäiset 10 kanadanruusua (Henry Kelsey) näyttivät talvehtineen oikein hyvin. Jänikset olivat käyneet vähän leikkomassa niitä, mutta ne tuuhistuvat vain siitä.

'Henry Kelsey' heinäkuun alun kukinnassa. Kukkia piisaa syksyyn asti.

Iloa ja Valoa toukouuhun - pian on ihan hirmuinen vauhti kasvukauden alkaessa!

Ihanan perinteinen Vappu!

Vappuviikonloppu alkaa kääntyä kohti loppuaan. Olemme viettäneet hiljaisen ja puuhien täyttämän kevätviikonlopun kahdestaan Maestron kanssa. Kevään ihanimpiin asioihin kuuluu kulotus, ja Vappupäivänä oli ihan täydelliset kelit alkaa kärventämään kulopeltoja ja jokirantaa.

Tuli on hyvä renki ja huono isäntä

Kulottaminen on luvallista haja-asutusalueella, mutta ei taajamissa. Monia ihan tarpeellisia ja asiallisia rajoituksia pitää ottaa huomioon ennen kulotusta. Ensinnäkin kulottamisen aikana ei saa olla ruohikko- tai metsäpalovaroitukset voimassa. Kulottamisesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus pelastuslaitokselle. Kätevimmin sen hoitaa netin ilmoituslomakkeen kautta. Sitten pitää noudattaa riittävää varovaisuutta ja varata sammutuskalustoa sekä riittävä määrä henkilökuntaa hallitsemaan tulta.

Osa sammutuskalustoa

Koukkasin joesta ämpäritolkulla vettä, joka vietiin kulotettavalle alalle maitokärryillä. Vieressä oli oja, josta tarvittaessa saisi koukattua lisää sammutusvettä jos tarpeen. Tuuliolosuhteet olivat tyynen suotuisat ja kuloheinä riittävän kuivaa. Rajasin kulotettavan alueen kastelukannulla vettä kaatamalla.

Kastelemalla rajattu kulotusalue piti tulen omalla tontilla.

Sitten saikin sytyttää ensimmäisen ruohotuppaan, ja rautaisella lehtiharavalla sai levitettyä tulen hallittavan kokoiseksi rintamaksi. Tuli polttaa paljon tehokkaammin pohjia myöten, kun sen pitää hiipiä vastatuuleen. Myötätuleen mennessä se helposti ryöstäytyy käsistä. Siksi kulotus aloitetaan aina alatuulen puolelta.

Myötätuuleen liekit ovat suuremmat, nopeammat ja luiovat isoja pyörteitä.

Kun on saatu turvallisesti poltettua alatuulen puolelta palon rajaamaa aluetta, voi jouduttaa puuhaa laittamalla ylätuulen puolelta uuden tulirintaman, joka kärventää nopeasti kuloheinää, mutta pysähtyy kiltisti kulon jo polttamaan alueeseen. Missään vaiheessa palava alue ei saa olla liian suuri sitä ohjaavaan henkilömäärään nähden.

Hehtaarin verran paloi peltoa Vappupäivänä - hallitusti.

Oli kyllä tosi mukavaa saada pellot kulotetua. Ihan selkeästi kulottaminen vähentää punkkien määrää. Niitä inhoja pystyy laskemaan kissojen ja koiran turkeista nypittyjen yksilöiden määrästä ennen ja jälkeen kulotuksen. Jokainen keväällä hengiltä kärvähtänyt punkki tietää kesän mitaa rauhaa puuttuvien punkkisukupolvien myötä. Toinen hyvä on täsmäisku pellolla eläville myyrille. Ei ole kulokunttaa, jonka piiloissa niillä on omat reitistönsä. Kovin on alastonta eloa mustaksi kärvennetyllä pellolla kissojen ja haukkojen silmissä. Muuttavat sitten muille maille.

Kulotuksen jälkeen pitää huolehtia vielä jälkivartiointi, ettei mihinkään jää kytemään paloa. Maisema on sangen musta, mutta vihertyy tosi nopeasti kasvukauden alkaessa, kun kasvien ei tarvitse pinnistää ensin kulokerroksen läpi.

Niin että näin täällä maalla on vietetty Vappua! Grillauskauden aloitus jäi nyt vain punkkien grillaamiseksi :D Odotamme kelien lämpenemistä.

Ansaittu viikonloppu

Loman jälkeen oli ansiokas ensimmäinen työviikko. Aktiivikausi alkaa ja töisssä siivotaan puistoja talven jäljiltä. Ihan hitosti on tehtävää! Kelit tosin jarruttelevat, kun tupsahti kerros luntakin. Ja maakin jääti jälleen.

Krookuksia ei hyydä pakkkanen eikä routa. On nää ihme epeleitä!

Koronan pirulainen pitää epävarmuutta yllämme. En omaa kohtaani taudin suhteen pelkää, mutta töiden järjestelyyn se tuottaa pähkäiltävää - tuleeko kaupunkiimme kesäkoulukkaita töihin? Tuleeko muualta kaupungin organisaatioista lomautetua väkeä siirtoina, vai palkkaammeko kausityöntekijöitä? Alkaisi hoppu poltella löytää vastauksia. Kausi alkaa juuri pian, ja meillä hommat seisovat epävarmuudessa.

Sinivuokot nousevat harmaanruskeasta maisemasta!

Sitten iloisia asioita - allekirjoitin työsopimukseni vakinaisena puutarhurina. Kolmen vuoden projekti tältä osin tuli päätökseen. Tulin 2016 kesätöihin Merenrantakaupunkiin huolehtimaan kesäkukista ja puistorempoista. Seuraavan talven suoritin viheralan ammattitutkintoa valmistuen puistopuutarhuriksi keväällä 2017. Viiden kuukauden rutistuksella kuittasin normisti kahden vuoden opinnot. Työssäni olin jo käytännössä osoittanut osaamiseni. Näyttötutkintojärjestelmä on tosi etevä työn sivussa osoitettavaan ammatilliseen osaamiseen.

Jos kelit suovat, niin pian täälläkin on hiirenkorvia!

Opiskelu jatkui 2020, kun helmikuussa työnantaja esitti osallistumista johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella. Ilman muuta, tuumasin - ja homma lähti käyntiin välittömästi.

Ensimmäistä kertaa opiskelin verkko-opintoina, ja tykkäsin että tosi kätevä systeemi. Opiskelin osin työajalla ja osin kotona omalla ajallani. Näyttötutkinnot pidettiin arvioijien kanssa etäyhteydellä torstaina - hyväksyen kiittäen. Kolutuksen järjestäjän mukaan olen kaikkien aikojen nopein tutkinnon suorittaja :D  No höh... menihän siinä intensiiviset reilut pari kuukautta, mutta ne kyllä paiskin ihan täpöllä.

Hyvän pohjan antaa pitkä kokemus myös yrittäjänä sekä taloushallinnon peruskoulututus. Asiat oli oikeasti aika helppoja ja tuttuja tällä kokemuspohjalla, mutta paljon tuli uusia oivalluksia ja uutta oppia sovellettavaksi tähän kunnalliseen organisaatioon ja sen kehittämiseen.

Annoin palaa.... ja tavoite saavutettu!

Nyt on ihan himpun tyhjiin puhallettu olo. Onneksi on viikonloppu ja ensi viikko on nelipäiväinen. Pakko elpaantua monesta kovasta yrityksestä. Opiskelu on näköjään elämänkaaren mittaista. Näihin vuosiin olen vaihtanut ammattia  useita kertoja. Olen ollut myös yrittäjänä kymmenisen vuotta. Olen suorittanut kolme ammattitutkintoa ja kaksi erikoisammattitutkintoa, Siihen paljon muitakin koulutuksia lisäksi niiden perus yo- ja keskiasteen koulutusten lisäksi. Joko tämä riittäisi?

Ruusu 'Stadt Rom' meille kaikille valmistuneille!

Toivotan kaikile oikein leppoisaa viikonloppua ja kevättä! Iloa ja valoa kaiken keskelle - luonto on aina lähellä ja sinne kanntattaa mennä!

Lomalla

Olen koko viikon lomalla, mutta eilen säätila vaihtui lumisateeseen. Siis hyvästi harvointi ja kulous - tältä erää. On aikaa rustata vaikka postausta tänne.

Aurinkoisimpien paikkojen ekat krookukset ja lumikello

Loma koronakaranteenissa ei eroa juuri mitenkään meidän normielämästä. Joka tapauksessa jäkötettäisiin kotona, käytäisiin koiran kanssa lenkillä ja puuhailtaisiin omissa nurkissamme. Perinteinen pääsiäisenä tapahtuva klaanin kokoontuminen ei ole peruttu, vaan siirretty otollisempiin aikoihin. Mihinkäs tässä kiire olisi?

Jouluruusu 'Little Plum' ehti jo kurkistelemaan nupuistaan 

Maestron lentopallovuorot on peruttu, mikä on muuttanut arkea sentään jonkin verran. Tavallisesti olen lenkkeillyt metsissä ja rantamailla koiran kanssa kahden, mutta nyt seurueeseen on liittynyt myös Maestro. Hän on ladannut kännykkäänsä sportstrackerin, joten lenkit ovat pidentyneet. Sellaisia ne miehet ja tekniset ratkaisut ovat... niistä tulee tavoitteellisia ja innostuneita. Näinpä päivittäin kuluu toista tuntia reipashenkiseen liikuntaan. Siinä ehtii kävellä 5-8 kilometriä. Joka hiton päivä!

Puitten kaatoakin kuuluu arkipuuhiin. Tässä lehtosaarni sai
tilaa kasvaa, ja liiteriin tulee täytettä.

Viime perjantaina sain aloitettua pihan siivoamisen. Katkoin perennan varsia löytäen ilokseni paljon versovaa elämää niiden kätköistä. Päivän mittaan sadat kyykkyyn-ylös liikkeet oli amatöörimäinen virhe. Sunnuntaina sängystä noustessa tuntui aitoa tuskaa lukemattomissa lihaksissa. Vessanpöntölle istuminenkin oli tajuntaa räjäyttävä kokemus takareisien osuessa vessanrenkaaseen. Lihakset huusivat hoosiannaa.... Näillä kokemusvuosilla olisi pitänyt ottaa kauden alottaminen vähän iisimmin, koska tämä "vaiva" toistuu joka vuosi. Enkä ikinä ota opikseni.

Tantaun sivulta lainatu kuva Centro-ruususta. Se tulee uutena kokeiluna tänne.

Riemukkaassa kevään odotuksessa täällä eletään kuitenkin. Olen tilannut Tantaulta Saksasta ruusuista iloa elämääni 18 ryhmäruusun verran. Pennut synttärilahjoivat minua lahjakortilla Puutarhatalo Sydänmaalta. Tilasin - kas vain - ryhmäruusuja. Edellinen talvi tuotti paikattavaa ruusumaahan, joten nyt olen tarttunut asian suhteen toimeen. Ruusuinen tulevaisuus on turvattu näiltä osin. Varamaana ollut joutopala tulee todennäköisesti lanseerattua ruusumaaksi myös, eli pientä laajennosta on tiedossa. Jos talvi on vienyt uusia ruusuja, niin sitten tyydytään paikkausistutuksiin.

Mirato on myös uusi kokeilu. Kuva on Tantaun sivulta lainattu.

Lähipuutarhani Särkän Perennataimisto avaa vappuna ovensa myöskin. Sinne uskaltaa koronakammoisinkin mennä, sillä se on iso ulkoilmamyymälä, jossa turvaetäisyyksiä on helppo pitää. Istutuslistallani on useampaa sorttia iiriksiä ja inspiraation mukaan muutakin täydennystä penkkeihin.

Lumen keskellä kulotusta.

Ruskeanharmaan maiseman peittyminen lumeen on tilapäistä, joten pääsen varmaankin pian pihapuuhille ja rampauttamaan itseni toiseen kertaan. Vaihtoehtona olisi tehdä kunnon siivous sisällä... olisipahan juhannussiivot hyvästi etuajassa valmiina :D

Nyt kietaistaan pari kuppia kaffeeta, ja lähdetään lenkille aurinkoiseen ja sulavaan maisemaan. Iloa ja Valoa elämääsi - tämä vielä lämpimäksi muuttuu ja kevät saa rynniä iloksemme!

Elossa

Aikaa on vierähtänyt, ja puhelimeen kilahtelee huolestuneita viestejä blogin hiljaisuuteen liittyen. Olen elossa edelleenkin, mutta blogin kirjoittamiseen ei ole ollut intoa. Sen sijaan olen toipunut hankalasta aivotärähdyksestä, suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon näyttötutkintoja vaille valmiiksi, ja saanut vakituisen työpaikan 1.5 alkaen Merenrantakaupungin puutarhurina.

Kevät etenee, vaikka talvea ei oikeasti ollutkaan. Lupaan vielä yhden postauksen kirjoittaa ympyrän sulkeutumisen merkkinä talvehtineista kanadanruusuista, kun sen aika on. Huomisen työpäivän jälkeen alkaa talviloma, eli pidän pääsiäisen jälkeisen viikon lomaa. Ajattelin puuhata omassa puutarhassani kevättöitä.

Iloa ja Valoa! Kevät saapuu, mikä herättää hiljalleen henkiin kärsineetkin.

Kuoleman jälkeen jää vielä tehtävää, osa 1

Ehkä vähän raskas aihe, mutta tästä voi olla hyötyä jollekin muulle läheisensä menettäneelle. Skippaa tämä ohi, jos ahdistaa. Ajatus ei ehkä luista surun keskellä, mutta pitäisi kuitenkin tehdä monia asioita. Minä rakentelin jokaiselle päivälle noin neljän kohdan tehtävälistan. Sen verran jaksoin kunakin päivänä.

Hautaustoimisto

Se oli eka etappi, joka ehdin tehdä ennen äitini kuolemaa. Äitini oli tehnyt selväksi toivomuksensa omista hautajaisista esitettävää musiikkia ja vieraslistaa myöten. Hän toivoi tulevansa tuhkatuksi ja tuhka siroteltavaksi mereen. Kuoleman jälkeen soitto valittuun hautaustoimistoon käynnisti valmiiksi tehdyn suunnitelman. Hautaustoimisto tarvitsee hautausluvan, jonka saa kuoleman todenneelta lääkäriltä.

Kirkkoherranvirasto

Perinteistä siunaustilaisuutta ei tule, vaan muistelukset läheisten läsnä ollessa. Näin ollen vierailu kirkkoherranvirastossa jäi pois. Kirkollisissa hautajaisissa käydään sopimassa siunaustilaisuudesta ja hautauksesta.

Ilmoitukset

Kuolintodistus menee sähköisesti THL:een, josta se menee maistraattiin ja mm. yleisimmille pankeille. Vainajan tilit suljetaan. Mahdolliset maksupalvelun laskut maksetaan tilin sulkemisesta huolimatta. Hautajaisiin liittyvät laskut maksetaan kuitenkin vainajan tililtä, kun laskut vie pankkiin. Pankissa pitää käydä sopimassa käytännöistä.

Ilmoitin myös isännöitsijälle, joka mm. pitää kirjaa taloyhtiössä asuvista. Yksi on poissa miehistövahvuudesta.

Mahdollisten lainojen palautukset

Äidilläni oli rollaattori, suihkutuoli ja turvapuhelin, jotka palautin apuvälinekeskukseen ja kotipalveluun. Mahdolliset kirjastosta lainatut kirjat pitää muistaa myös palauttaa. Yleensäkin kaikki lainattu on palautettava lähtöpisteisiinsä.

Postien kääntäminen

Kannattaa käydä tekemässä postissa tai netissä osoitteen muutos. Lisätietojen kohtaan kirjoitetaan kuolinpesän posti.

Sopimusten irtisanomiset

Turvapuhelinta hallinnoi yritys, joten soitto sinne ja sain tarvittavat irtisanomisohjeet. Useimmilla on tavallinen puhelinliittymä, jonka irtisanomisessa voi olla vaikeuksia. Minulla ei ollut, vaan asia selvisi käymällä myyntipisteessa ja siellä yhdellä puhelinsoitolla. Lehtitilaukset sain peruutettua sähköposteilla asiakaspalveluun.

Jäsenyyksien lopettaminen

Moni on jonkin tai joidenkin yhdistysten jäseniä. Jäsenasioista vastaavalle soitto tai sähköposti lopettaa jäsenyyden, ja turhia jäsenmaksulaskuja ei enää tule.

Somen tilit

Äitini ei käyttänyt tietokonetta ja siis sometilejäkään ei ole. Tarvittaessa nekin voidaan lopettaa ilmoittamalla ylläpitoon kuolemasta.

Vakuutusyhtiö

Mahdollisten henkivakuutusten osalta tarvitaan vakuutuskirja, kuolintodistus ja virkatodistus. Äidilläni ei ollut henkivakuutusta, joten tämä kiemura jää pois.

Seuraava steppi onkin itse hautajaiset, jotka onkin valmiiksi suunniteltu. Tuhkaukseen on tosi pitkät jonot, joten vasta 20.02.2020 on äitini vuoro (heh - kiva päivämäärä!). Sen jälkeen pidetään muistelukset maaliskuulla ja lopulta odotetaan meren sulamista sekä kaunista kesäpäivää tuhkan mereen sirottelua varten.

Meri on suuri. Monella tapaa.

Lopulta äitini on pyytänyt minua istuttamaan puun hänen muistolleen tänne tontillemme. Kuolleelle sisarelleni olen istuttanut amurinpihlajan, jonka olen saadusta siemenestä itse kasvattanut. No kasvettuaan se paljasti olevansa kyllä helmipihlaja. Äitini muistopuu on varmasti jokin pihlaja myös, ja se pääsee kasvamaan siskon muistopuun lähelle.

Kyllä helmipihlajakin on kaunis!

Seuraavan osan kirjoitan kuolemaan liittyvistä taloudellisista asioista perunkirjoituksineen. Nyt kun edellä kirjoitetut asiat alkavat olla suoritettuja, niin pitää alkaa miettiä noita kysymyksiä.