Taistelua luonnonvoimia vastaan - ja ruusuja tietenkin!

Alkaa mitta optimismia olla katsottu puoleksi täyden lasin pohjaan asti. Ei toimi. Tämä kesä on ollut tosi epäkiitollinen. Kevät oli aluksi aikainen, sitten se himmasi ja toukokuussa oli rutkasti sateita. Kylmiä sellaisia. Pari lämmintä päivää mahtui toukokuuhun, joten kasvukausi starttasi kuitenkin kivasti - törmäten kesäkuun kylmyyteen.

Ihan sama säälle - Rieko on aina täynnä elämäniloa.

Kesäkuu meni kylmissä tuulissa noin +10 ja +15 asteen tietämillä. Sentään ei satanut, joten kesää oikein odotti. Ja sai odottaa. Kuivaakin oli, mutta toukokuun sateiden varastolla mentiin hojakasti juhannukseen asti. Sittenkään ei sateita kuulunut, joten kasteltiin ahkerasti.

Varjolilja 'Morning Sun' on aurinkoinen. Kelit ei.

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi, mutta oli kylmää ja kuivaa edelleenkin. Kasvit alkoivat jo kärsiä kuivasta, mutta onneksi on keinokastelu. Sitä saikin riepottaa eri puolille tonttia, ja töissä ei muuta kerinnytkään kuin kastella. Päivästä toiseen. Yli 20 vuotiaat katupuut kuivemmilla paikoilla alkoivat kellastuttaa ja pudottaa lehtiään. Niillä oli jo hätävara käytössä.

Martagon tämäkin, nimilappu on siellä jossain juurella.

Sitten tuli viikon helle, josta luettiin kovasti lehdistä - käristyskupoli on täällä! Voi juma - yksi viikko tosi lämmintä kaiken kylmän keskellä! Kuivuus oli edelleen syvästi paheneva riesa, vaikka kelit jäähtyivätkin siihen tuttuun +10 tietämille. Ei vaan tule vettä taivaalta! Viimeisin ihan rehti sade oli kesäkuun alkupuolella. Heinäkuun sateet olivat 9 + 1 mm vettä. Kaksi sadetta rutikuivaan maahan ei tehnyt yhtään mitään.

Perennat vetävät kylmässäkin, kun on tarjolla kastelua. Kuvassa on rantakukkaa,
kuunliljoja, peurankelloa ja pensaskärhö. Jaloangervot aloittelevat.

Nyt on palattu jälleen tuttuun viileyteen. Aamusin on reilut viisi plussa-astetta, ja päivisin lämpiää jopa reiluun kymmeneen asteeseen. Se ei karaistunutta pohjolan asukkia niin lämmitä, koska ikävän navakka tuuli Siperian suunnasta viilentää tunnelmaa entisestään. Viileys helpottaa kasveja, mutta tuuli kompensoi lisäämällä haihtumista. Suo siellä ja vetelä täällä - koko ajan pitää kastella kuitenkin.

Ruskoliljat eivät kavahda kylmääkään. Nauhuksetkin aloittavat juuri.

Oli työn suunnasssa paljonkin suunnitelmia puistojen remontointia ja kehittämistä. Yhden pienen palasen istutin, mutta sekin oli virheliikku. Aluetta saa kastella tuon tuostakin ihan vain pitääkseni taimet hengissä vain. Loput taimet odottavat istutusta paakuissa ja  purkeissa, johon ne on paljon helpompi kastella kuin maahan istutetut ja tuulten sekä auringon armoilla olevat.

Kiitoleimut aloittavat leimujen loiston. Tämä on kukkarunsas lajike 'Alpha'

Tämä oli toinen tosikuiva kesä peräkkäin. Viileä ja kuiva. Edeltäjänsä oli kuuma ja kuiva. Lopputulos on kuitenkin sama, eli kasvit eivät kukoista. Ja itse asiassa kolmas kurja vuosi, sillä 2016 oli sateinen ja kylmä. Ei kasvanut siloinkaan oikein mikään. Puutarhurointi on haasteellinen laji vuodesta toiseen.

Ruusumaa muun runsauden keskellä.

Oikeastaan on ihan yllättävää, kuinka kasvit kuitenkin kukkivat runsaina, vaikka kylmyys ja kuivuus on läsnä koko ajan. Viileä pidättää kukintaa - mutta kukat kestävät tosi pitkään. Vielä olemme saaneet sinnikkäällä kastelulla pidettyä perusasiat kunnossa, mutta kyllä tämä kesän kulku on haastellista.

Ryhmäruusujen paras pohjoisessa viihtyvä lajike on 'Baronesse'. Kaunis on!

Rymis 'Calypso' ja kanadalainen 'Henry Kelsey'

Valkoinen kanadalainen 'Morden Snowbeauty' menettää kukan muodossa, mutta
voittaa kukan koossa. Kaverina on kanadalainen 'William Baffin'.

Kanadanruusut kukkivat nyt täyttä häkää ensimmäistä ja runsasta kukintaansa. Osa pitää ensipyräyksen jälkeen pientä taukoa, mutta osa jatkaa hellittämättä pakkasiin asti. Kanadalaiset ovat saaneet pysyvän sijan sydämessäni. On ne huikeita kylmästä kesästä huolimatta!

Kanadalainen 'John Cabot' on viehko kukkaterttuineen. Yksittäinen kukka ei ole kovin suuri, mutta
koko kukkatertun aukeaminen tekee tästä ruususta tosi kauniin.

Kanadalainen 'Morden Ruby' on viehättävän pilkullinen terälehdiltään.

Ranskanruusuilla on eka kunnollinen kukkavuosi nyt, ja 'President de Seze' on yllättänyt suuresti:

Hurjan paljon hienon värisiä kukkia. Tämä pensas kukkii lähkähdyksiin asti!

Viime vuonna ihastuin 'Dutchesse de Montebello' ranskanruusuun, mutta tänä vuonna siitä ei vain ole ollut muutaman kukan vertaa enempää iloa. Nekin kukat ovat olleet tosi pieniä. Ehkä ensi vuonna taas paremmin eväin.

Toivotan kaikille lukijoille iloa ja valoa viikonloppuun! Elokuussa voi vielä yllättää intiaanikesä, jota toivon kyllä. Ja niitä täysin kadonneita sateita!

PeeÄääs: mä niin symppaan tämän puutarhurin fiiliksiä: linkki ylen sivulle.

Ruusuja, kesäyön taikaa ja arbetorumin kuulumisia

Helleviikko on takana, ja edessä on helpommat kelit noin työn tekemisen kannalta. Minua on huvittanut tänän viileänä kesänä ainokaisen helleviikon tuottamat otsikot mediassa. On käristyskupolia, ennätyshelteitä ja ties mitä verbaalisia ilmauksia tosi kuumalle kelille.

Ruusut rakastavat lämpöä ja aurinkoa. Kuvassa ranskalainen 'President de Seze'

Täällä pohjanmaalla on ollut sateinen toukokuu, jossa oli muutama lämmin päiväkin. Kesäkuu oli kylmä ja tosi tuulinen, samoin heinäkuun alkupuoli. Heinäkuu hiljalleen lämpeni sinne +20 pintaan, mutta ihan rehellisesti lämmintä ja helteistä on ollut tässä kesässä vain mennyt viikko.

Ranskanruusu 'Jenny Duvall' muistuttaa tuota edellisen kuvan ruusua hyvin paljon.

Viileys ja tosi sitkeä kuivuus on tämän kesän kiusoja. Sadetta on kunnolla saatu toukokuussa, ja rippusia kesäkuussakin. Maa on porokuivaa syvältä asti. Töissä ja kotona puutarhurointi on lähinnä kastelua. Rikkaruohotkin näivettyvät kuivuudessa.

Kanadanruusu 'Henry Kelsey' ja Ryhmis 'Calypso'

'Calypso' on kevään hankinta. Kokeilen muutamia Easy Elegans-ruusuja. Nätti on.

Useimmat kanadalaiset kasvavat pensasruusumaisesti. Tämä on köynnösruusu
'William Baffin', joka kurottaa kyllä liki 2 metrisenä syksyllä.

Myönnän kyllä, että viime viikko oli tosi kuumaa ja porottavaa hellelukemissa. Töiden jälkeen olo oli kuin grillissä kypsennetty. Minulle viikon helle piisasi oikein hyvin. Kuivuuteen toivoisin helpotusta, mutta sellaista ei ole sääkartoissa luvassa pariin viikkoon ainakaan. No pyykkiä on helppo kuivata, nytkin 14 räsymattoa kuivuu pesun jäljiltä pihalla.

Ruusumaa yön usvassa

Öisin nousee hieno usva, joka kasteellaan koittaa pelastaa kasveja kuvuudelta. Viikonloppuna minäkin voin valvoa pitempään, joten pääsin kameran kanssa viime yönä usvaa kuvaamaan.

Maailma on niin kaunis ja pehmeä usvaisena. Etualalla kukkivat
enkeliperhoangervo ja 'Hansa'-ruusu.

Täpläleimu 'Alpha' ja pottumaan nurkkaa.

Usva kietoo pehmeään syleilyynsä kukkivaa puutarhaa mitä hempeimmällä tavalla. Illan hämäryys tuo oman tunnelmansa suureen rauhaan, mikä täällä syrjäkylällä muutenkin vallitsee.

Juolavehnää, maa-artisokkaa ja ukontulikukka.

Maalaisromantiikkaa, eli kanojen pesävällyjä talven varalle.

Vielä viimeisenä kuningasliljan nuppuja ja ukontulikukka.

Elokuu jo kolkuttelee, ja minä toivon voivani pitää vähän lomaakin jossain sopivassa välissä. Eli pitäisi sataa, että voin olla himpun pois työmaalta. Tuuraajaa kun ei ole. Ihan työn puolesta saan lähteä käymään Lepaalla puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäytttelyssä. Siinäpä taitaa olla kesän ainoa reissu, mutta hyvä että edes sinne pääsee.

Arbetorumissa likusterisyreeni 'Golden Eclipse' räväyttää pian kukintonsa auki. Enkeliperhoangervo ja viimeiset
pionit kukkivat, purppuraheisiangervo 'Jefam' ja kuunlilja tuovat lehtimuotonsa ja -värinsä piristyksenä.

Arbetorumissa (kirjoitusvirhe on tahallinen) istutukset alkavat pikku hiljaa näyttää pieniltä puilta. Pensaat ovat nopeampia - pitkällistä on puulajipuiston perustaminen. Joistain kulmista katsottuna näyttää jo ihan kivalle.

Edessä rusokirsikka, takana kirjometsävaahtera ja punapähkinä. Muotoja ja värejä.

Armoitetu viikonloppu lähestyy loppuaan, ja taas on uusi työviikko pian käsillä. Iloa ja valoa viikkoosi!

Pian viimeisetkin terälehdet varisevat, ja on aika sanoa heipat pionien upealle kukinnalle.

Ruusuja - paljon ruusuja!

Ruusujen kukinta alkoi kesäkuun lopussa ekoilla pensasruusuilla. Edelleen ruusujen kukintaa jatkuu - itse asiassa pakkasiin asti. Näistä nautitaan nyt:

'Merveille' on hienon värinen, mutta yksittäinen kukka kestää tosi pienen hetken.
Pensas on kyllä ihan piukassa nuppuja, joten lumoavaa purppuraa piisaa kyllä.

Ranskanruusut on minulla vielä ihan opettelussa, mutta kolmen vuoden kasvatuksella ne ovat selkeästi nyt kukkaisempia kun aiemmin.

'President de Seze' on violettiin vivahtava myös.

Ranskanruusuilla kukan kehitys on kanadalaisia nopeampaa. Kukka on nupusta ohi muutamassa päivässä. Tai ehkä näillä rutkasti kohonneilla lämpötiloillakin on tekemistä asian kanssa. Tänään kolkuteltiin +30 astetta.

'Dutchesse de Montebello' on yksi kauneimpia ranskanrusuuja. Kasvutapa on kyllä
ihan retkula, joten tämä on tuettava pystyyn.

Nyt kolmantena kesänään nämä ranskalaiset tekevät tosi paljon nuppuja, joten opin tänä kesänä näiden luonteesta enemmän. Ehkä saan ne tulevaisuudessa paremmin talvehtimaankin, sillä näyttävät menevän aina lumirajan alapuolelta tai jopa maan pinnasta leikattaviksi. Mutta versovat kyllä siitä pontevasti ehtien kukkia loistavasti.

Rugosaruusuihin kuuluva 'Hansaland' on minulle uteliaisuuden kohde.
Olisiko tästä hyvä vaihtoehto julkisiin istutuksiin jopa näin pohjoiseen?

Olen etelässä nähnyt tosi näyttäviä aidanteita 'Hansaland' ruususta. Tämä kukkii sangen pitkään ja todella näyttävin kukin. Pensas on tiivis ja pystykasvuinen, sekä kukkii pitkään loistavan punaisin kukin. Talvehtiminen on ollut lumirajaan asti, mutta ehtii hyvin kuitekin heinäkuussa kukkaan. Kukkia riittää syksyyn asti. Vyöhykesuositus on III.

Kokonaispotretti kolmivuotiaasta 'Sointu' ruususta. Kukinta on runsas, vaikka
yksittäisen kukan koko ei ole suuri. Ne ovat kuitenkin isoissa tertuissa.

Yksi oksa Iloa. Ilo on pursuileva ja piikitön. Kukkia on älyttömästi!

'Sävel' on yksinkertaisesti tosi kaunis! Pensas on edellä mainittuja paljon pienempi.

Nämä uudet kotimaiset jalosteet ovat kovasti mielenkiintoni kohteena. Hyvin näyttävät pärjäävän jopa V-vyöhykkeellä. Takana on tosin pari tosi lempeää talvea, joten kestävyys punnitaan tässä vuosien mittaa. Aina joskushan tulee niitä tappotalvia, jolloin Rivieraltakin kuolevat palmut. Tämäkin on ihan fakta.

Katse kesän runsauteen ja ruusumaan suuntaan....

Kanadanruusujen koemaa valmistautuu ruuhka-aikaan. Talvehtiminen on mennyt hyvin, eikä menetyksiä tullut kuin ryhmäruusuissa. Kanadalaiset porskuttivat erinomaisesti.

Aina ensimmäinen 'JP Connel' on hennon keltainen nupulla, mutta kukka valkenee.

'JP Connel' on lumoavan valkoinen ruusu, joka kasvaa pilarimaisen kapeana. Kanadalaiset köynnösruusut tekevät ensimmäisen kukkakertansa sangen alas. Niiden kukkiessa kasvavat jo korkeat uudet versot ylemmäs ihan täynnä nuppuja. Alakerran kukittua yläkerta jatkaa.

Kanadalainen 'Henry Kelsey' kukkii alaosastaan, mutta ylös kasvavat jo uudet versot.
Edessä vaaleanpunaisena Easy Elegans ryhmis 'Calypso' kevään hankintoja.

Kanadalaisen 'Morden Centennial'in väri ja kukkien koko puhuttelvat minua. Hieno!

Kanadalainen 'Quadra' on kasvanut ja talvehtinut odotuksiani heikommin.
Tämä on uusintapainos ekan kuoltua. Nyt jo kivan kokoinen puska.

Vielä kanadalaisista 'William Baffin', jonka kukkarunsaus on kiitettävää, kuten kestävyyskin.

Vielä on ruusumaassa monta virittelemässä nuppujaan täyteen kukkaan, mutta niistä myöhemmin. Lopuun laitan vielä muutaman yleiskuvan tämän kesän kukkarunsaudesta:

Pioneita, liljoja, enkeliperhoangervo ja takana hansaruusua.

Alppipiikkiputkea ja pioneita, takana myös enkeliperhoangervoa.

Osa pitkästä paraatipenkistä. Ruskoliljonen aikaa.

Paratipenkin toista päätä. Paljon on nuppuja odottamassa täälläkin.

Bloggeri ei antanut lisätä enempää kuvia, joten sen pituinen tämä satu tänään. Iloa viikkosi, joka on harvinaisen lämmin pitkästä aikaa. No kuivuupa eilen pesemäni matot joutuisasti.

Iloa, valoa ja takuuvarmaa lämpöä viikkoosi!

Heinäkuun huippuja vauhteja

Huomaan päivien vierähtäneen edellisestä päivityksestä. Työpäivän teen Merenrantakaupungin ainoana puutarhurina, siihen päälle hoidan syöpähoitojen toimivuuden ohittaneen äitini hyvinvointia - ja lopun aikaa askaroin omalla pihalla. Eli en askaroi omalla pihalla juurikaan. Mutta onneksi kukat jaksavat ilahduttaa!

Alppipiikkiputki ja pioni. Pionien loisto on ollut ihan hurja upeaa tänä vuonna!

Olen pahasti jäljessä kasvukauden kulussa kuvienkin myötä, mutta hiihdetään nyt perässä - kun ei muuhunkaan pysty. Pionit ovat kukkineet ihan järkyttävän upeasti ja pitkään. Sateet eivät ole osuneet Merenrantakaupunkiin ensinkään. Meillä on ihan hirveän kuivaa! Tämä kesä on ollut kylmä ja kuiva. Lämpötilat ovat olleet koko kuluneen kesän 10 ja 15 asteen välissä. T-paitakelejä ei vain ole ollut. Kasvitkin ovat värjötelleet, joten kukkaan päässeiden pionienkin kukinta-ajat ovat olleet pitkiä!

'Coral Charm' on iso ja upea!

Kylmyys ja kuivuus ei ole omiaan edistämään rehevää kukintaa. Kastelun saamme hoidettua jokiveden pumppaamisella, mutta hyytäville lämpötilalukemille ei vain voi mitään. Hemmetin kalseaa on ollut.

Rosa rugosa 'Luise Bugnet' on ihan tosi luotettava ja kaunis kukkija!

Vuodenaika siirtyy hiljalle blogini ydintä kohti - eli kanadanruusujen tuomaan suuren iloon. Ne kaikki talvehtivat jälleen lempeän lumitalven läpi helposti ja ovat nyt heinäkuussa täynnä täpinää kukkia koko loppukesän. Viimeisimmät kuvat eivät ole koneella, joten päivitys laahaa todellisuudesta. Kun ei vain kerkeä koneelle.

Ranskanruusu 'Jenny Duvall'

Pakko siirtää kuvia ja pohdintoja ruusuista tuleviin pohdintoihin blogissa. Siihen on koko talvi aikaa. Nyt kanadanruusujen ja verrokkeina ranskaruusut, pensas- ja ryhmäruusut saavat oman tilansa ajan taas salliessa. Mutta hienoa kukintaa on tulossa sateiden turmelematta. Sadetta tuli heinäkuussa tosi niukat millit,  ja tulossa on hellettä pitkästä aikaa. Eikä pisaraakaan vettä.

Sinivaleunikko Mecononpsis 'Lingohom' on taivaan sineä.

Jos nyt katsotaan, niin kesä 2017 oli kylmä ja märkä, kesä 2018 oli kuuma ja kuiva, kesä 2019 on ollut kylmä ja kuiva- niin ensi kesä vois olla kuuma ja märkä. Kyllä me tarhurit ollaan aina niin sään armoilla!

Puutarhakoira Rieko hoitaa käytetyt taimipurkit jälkikäsittelyyn.

Kanat viettävät vapaata kesälomaa ihan Ellun kanoina.

Minulla on kesälomat viettämättä, kun puutarhurin kesälomat pitäisi olla jossain muussa ajankohdassa. Paha on sommitella lomia aktiivikauteen, kun ei ole tuuraajaa. Jos olen pois, niin ei ole kasveille hoitajaa. Pitänee kehitellä systeemejä, mutta taas tänä vuonna mennään näillä.

Iloa, valoa ja vauhtia kesän kulussa! Sitähän piisaa...

Taustalla kirjometsävaahtera 'Drummondii' ja edessä purppuraheisiangervo 'Coppertina'.