Merenrantakaupunki Raahe. Niin paljon!

Tämä on toivottu postaus Merenrantakaupungista Raahesta sen kesäisessä lookissaan. Meillä on paljon hienoja juttuja täällä alkaen vanhasta historiasta, idyllisestä vanhasta puuraahesta ja upeasta merestä. Jos haluat nähdä neljä vuodenaikaa Raahesta erittäin hienosti dronella kuvattuna, niin suosittelen klikkaamaan Antti Baasin tekemää youtube-videota. Siitä näkyy hienosti miten Raahe on merikaupunki, jolla on upea saaristo vierellään.

Lyhyt kierros ydinkeskustassa, eli kaksi ensin valittua palaa vihreästä Raahesta.

Pekkatori:

Pietari Brahen näköispatsas Pekkatorilla on Raahen Wanhan kaupungin ydin.

Pekkatori on ihanan, vanhan Puu-Raahen ydin, jossa vanha historia havisuttaa kulkijaa. Torin keskellä on kaupungin perustajan, kreivi Pehr Brahen (raahelaisittain Pekka) patsas. Se on pystytetty v. 1888, ja patsaan on suunnitellut Walter Runeberg (joka oli J L Runebergin poika). Tarinan mukaan Turku oli tilannut Runebergiltä Brahen näköispatsaan, mutta siitä tuli turkulaisille liian pieni. Patsas päätyi Raaheen. Täällä kaikki on pienempää :D

Pekkatori muodostaa liikenneympyrän Kirkkokadun ja Brahenkadun risteyksessä

Pekkatori on monenlaisten tapahtumien keskus. Kesä-heinäkuun taitteessa olevien Pekanpäivien aikaan patsas saa monikertaisen ruususeppeleen kaulaansa. Toria reunustavat vanhat ja periteikkäät puuraahen porvaristalot, kuten Langin Kartano. Se on entisöity pieteetillä viihtyisäksi kahvilaksi, joka on auki ympäri vuoden. Myös Raahen matkailuinfo löytyy torin laidalta.

Takana vasemmalla Langin kartanon kahvila. Kannattaa käydä!!!

Pekkatori on Suomen mittakaavassa ainultaatuisen hyvin säilynyt 1800-luvun alkupuolen rakentamistapaa edustava aukiokokonaisuus. Suomalaisten puukaupunkien toresta Pekkatori on parhaiten säilyneitä.

Tänä vuonna tämmöiset kesäkukat - petuniaa, pelargonioita, daaliaa ja koristehirssejä. Laidassa mm. hopealankaa,
jotka jäävät kun  kesäkukat poistetaan, ja laitetaan callunat ja havut talveksi.

Pekkatori remontoitiin viimeisimmän kerran perustelllisesti v. 2013-2014, jolloin istutettiin nykyinen kasvilisuuskin. Torin nurkkia koristavat koristeomenapuiden ja erilaisten pensasangervojen ryhmät. Pekka-patsaan ympärys kukitetaaan kesäkukilla.

Härkätori:

Härkätori

Härkätorinpuisto on ihan kaupungin ytimessä, ja sen historia on elänyt monenlaisia vaiheita. Historiassa se oli karjamarkkinoiden keskus, jonne tultiin matkojenkin päästä. Alue muutettiin oikeaksi puistoksi vuosien 1936-1938 aikana. Lehtori Emil Koskinen suunnitteli tarkan pohjapiirroksen, jonka perusteella torialueelle rakennettiin käytävät, nurmialueet ja istutettiin puustoa.

Puolustaja-patsas oli aikansa sensaatio alastomuudessaan.

Puolustaja-patsaan on veistänyt Johannes Haapasalo v. 1908, ja sen on lahjoittanut Raahelle v. 1932 vuorineuvos John Grundström eli Sokeri-Jussi. Liikanimensä hän sai urastaan Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtajana. Lahjakirjassa oli vaatimus, että patsas on pystytettävä Härkätorille, ja että luonnontilassa ollut Härkätori tulee muuttaa puistoksi. Sembramäntyjen ja siperiankuusten ympäröimä patsas oli alastomuutensa takia tuohon aikaan sensaatio. Puolustaja-patsas kuvaa kamppailua venäläistä sortovaltaa vastaan vuosisadan alussa.

Kivetyn torin pienet istutusalueet pursuavat kesäkukkia. Laidassa luottokasvina
hopeakäpälää, joka jaksaa vaikka missä olosuhteissa!

Puolustaja-patsas omaa itsenkin melkoisen historian. Patsas pelastettiin 1. maailmansodan aikana ensin Belgiaan ja sieltä Pariisiin sotaa pakoon. Patsas oli välillä piilotettu maahan kaivamalla, ettei siitä olisi tehty saksalaisille tykin kuulia. Sodan jälkeen se kulkeutui Suomeen vuorineuvos John Grundströmille, ja hänteltä siis lahjoituksena entiseen kotikaupunkiinsa Raaheen.

Kolme vanhaa harmaapihtaa lienevät Pohjois-Suomen suurimmat.

Torin ulkoasu uudistettiin 2007-2008 poistamalla nurmialueet ja kiveämällä tori nykyiseen asuunsa. Kesäisin torin päässä toimii kesäkahvila, ja tori on monenlaisten tapahtumien paikkana ympäri vuoden. 2018 torille rakennettiin Wall-Holla lasten kiipeilyväline.

Puretun esiintymislavan tilalla on vehmaat istutukset.

Puuston kasvillisuus koostuu lähinnä suurista sembramännyistä, muutamasta vanhasta harmaapihdasta ja runsaista kesäkukkaistutuksista. 2020 vanha esiintymislava purettiin pois, ja tilalle murikivin korotettiin istutusalusta, johon istutettiin ruosotuomipihlajia, atsaleoja ja purppuraheisiangervoja. Laidalle jätettiin tilaa kesäkukille.

Komeat sembrat ympäröivät puistoa.

Kirjoittelen lisää Merenrantakaupunkini puistoista ja istutuksista, kunhan taas kerkiän. Seuraavana tulevat Juvan veistospuisto ja Itsenäsyydenpuisto. Vielä pikkuinen kuvakimara kesäkukkaistutuksista torneissa, laatikoissa ja ruukuissa:

Kesäkukkia laatikoissa kaupungilla. Näitä on noin 60 kukkia pursuavaa lootaa.

Tämä kukkatorni alkaa olla jo ylikasvanut.

Himpan isompi kukkapurkki tämä.

Kävelykadun kukkatörppöjä, Keskuskasvina on timanttituija.

Kun pitää saada asfaltti kukimaan, niin sirotellaan kukkalaatikoita. Nuo petuniat villiintyivät ihan hurjasti.

Koristeheinät sopivat hyvin keskuskukaksi laatikoihin.

Muutoin vedellään viimeisiä lomapäiviä. Tänään jälkikasvu kävi poimimassa viimeisiä pensasmarjoja, ja saivat viemisiksi perunoita, sipuleita ja valkosipuleita. Pidettiin kesäkauden päättäjäiset grillaten ja nauttien yhdessä olosta. Huomenna juhlitaa yhtä keväällä lakkinsa saanutta, jonka juhlat ovat koronan takia viivästyneet. Tämä loppuloma onkin siis yhtä juhlaa!


Iloa ja valoa viikonloppuusi!