Syksyn paras juttu on ruska

 Se hiipii tänne jälleen. Luonto puhkeaa viimeisen näytöksensä loppuhuipennukseen ruskaan. Ruska-aika todella kruunaa hektisen kesän virittämällä värikkäimmän näytöksensä kauden päätteeksi. Mielestäni ruskan loisto on ihan parasta syksyssä.

Metsävaahtera A. platanoides aloittelee

Aina kun istutan puita, huomioin myös sen viimeisen hienouden eli ruskaominaisuudet. Oikeastaan muutama puuvartisten sukukunta loistaa tällä sektorilla. Vaahterat ja pihlajat osaavat ruskan loiston luontojaan loistavasti.

Punavaahtera A. rubrum on punainen vain syksyllä.

Vaateroista on todella mielenkiintoisia suvun jäseniä kokeiltavaksi suomalaisissa puutarhoissa. Itse pidän niistä kovin, ja olen keräillyt eri yhteyksistä löytämiäni lajikkeita puulajipuistooni. Voisin tunnustaa, että vaahterat on yksi rakkauksiani.

Viitavaahtera A. barbinerve kestää V-vyöhykkeelläkin.

Kaikista vaahteroistani ei tule tähän postaukseen ruskakuvia, kun ovat vielä kesäasussaan. Ruska vasta aloittelee täällä pohjoisessa Merenrantakaupungissa.

Myös pihlajat ovat todella kauniita ruskapuita. Tavallinen kotipihlaja on hyvin kaunis runsaassa marjalastissaan, mutta punaiseksi ruskaantumiseen on vielä matkaa. Sukuna pihlajat ovat monimuotoisia ja oikeastaan kaikkina vuodenaikoina kauniita. Tämä on toinen lehtipuiden suosikkisukuni.

Helmipihlajan S. koehneanan valkoiset marjat saavat
kontrastia punaiseksi vetävällä ruskalla.

Ehkä paras ruskapihlaja on Tuurenpihlaja (Sorbus ulleungensis 'Dodong'), joka on minulla vielä ihan vihreänä. Mutta maltetaan hetki, niin se lehahtaa keltaisen kautta oranssiin, ja lopulta punaiseksi. Mielestäni mitä kuivempi ja köyhempi kasvupaikka, niin sen komeampi ruska. Suurin osa puitani kasvaa rehevässä jokirannassa, joten ruska antaa odottaa itseään. Puilla ei ole kiire vetää ravinteita lehdistä juuristoon, koska meren takia meille on tarjolla yleensä lämpimät ja lempeät syksyt.

Pihajalla on monta variaatiota marjojen väristäkin. Tämä on
Arnoldinpihlaja 'Kirsten Pink'

Saksanpihlaja S. aria 'Magnifica' pysyy harmaana
kunnes saa keltaisen syysvärinsä. Erottuu maisemasta!

Prunus suvusta löytyy kuitenkin se huikein ruskapuu, eli rusokirsikka on tempaissut syyslookin pian parhaimpaansa. Tämä puhuttelee katsojaansa!

Mitä enempää voisi puulta toivoa! Vaalenpunainen kukkapilvi keväällä ja
järkyttävän hienon punainen syysväri syksyllä! Kuin toinen kukinta.

On se huikee!

Toinen prunus suvun ruskapuu tulee oikeastaan esiin maisesmasta vasta syksyllä, eli tuohituomen (P. maackii) tempaisee hienosti limen kautta keltaiseksi. Muutoin puu ei varsinaisesti tule esille, vaikka sillä on kyllä todella hieno kuparinvärinen tuohirunko.

Asta-myrsky vei tästä rutkasti lehtiä, mutta jotain jäikin vielä.

Sitten muutamia muita sekalaisia nostoja eri kasvisuvuista. Se kaikkein erikoisin puu tontillani on pieni Seitsensormiaralia (Kalopanx septemlobus), josta köyhemmässä paikassa kasvava yksilö tarjoaa ruskan väriä:

Ehtaa lämmintä keltaista. Se toinen on ihan vihreä vielä
ravinteikkaammassa ja suojaisemmassa paikassaan.

Keltaisena sillan pielessä loistaa myös piikkiaralia (Aralia elata)

Amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea) saa keltaisen ruskan.

Jotkin syreenitkin saavat hienon ruskan. Tämä on samettisyreeni
(Syringa patula) 'Miss Kim.

Perennoissakin on todella hienoja ruskaantujia. Kameran eteen ehtivät eksyä vasta muutama. Saniaisista monasti väri "peseytyy" pois, ja jää sangen vaalean haaleaa keltaista.

Helmisaniainen (Onoclea sensibilis)

Paraatipenkissä kuunliljat ovat jo kellastuneet. 
Silti kukkia riittää yhä vain!

Lopuksi pakollinen osa ruusuja! Ryhmäruusut parantavat vain tahtiaan syksystä huolimatta. Nämä erottuvat niin maisemasta runsainen kukkineen, kun muut jo luovuttavat syksyn edessä. Nämä luovuttavat vasta pakkasten tullessa.

Ryhmäruusu 'Bonica' 

'Centro Rose' hehkuu mielttömän punaista väriä! Upea!

'Mirato'n kaarevat terälehdet ovat kauniita!

En kuvannut kaikkia lajikkeita, mutta näistä mulla ei taida olla entuudestaan kuvia blogissa. Keväällä tulleita uusia lajikkeita ovat.

Muutoin syksy jatkaa kulkuaan ja illat pimenevät. Olen siivonnut talvikanalaa, sillä Kukkenheimin asukkaat siirtynevät lähiaikoina talviaikaan kesäkanalan puolelta talven viettoon. Vielä ei ole näköpiirissä yöpakkasia, mutta onpahan talvikanalan puoli valmiina, ettei kotkojen tarvitse palella ulkokanalassa. Melkoisen sulkasatoista porukkaa siellä nyt onkin. Saisivat varistaa sulkansa ulos, ja kasvattaa uutta höyhennystä sitten sisätiloissa.

Mukavaa viikonloppua kaikille blogin lukijoille!