perjantai 1. maaliskuuta 2019

Yksi vuosilusto lisää ja kevät teki stopin

Taas on ollut turbulenssia elämässä, joten on aika taas perjantain kunniaksi hiljentyä päivittämään blogia. Perjantai on sellainen huokaisun päivä, kun on saanut työviikon taas pakettiin. Oikeassa kädessä on pala turkinpippurisuklaata ja vasemmassa lasi valkoviiniä. Mielestäni olen ansainnut molemmat.

Rieko riiviö metsälenkillä inspiroituu milloin mistäkin.

Viikolla tuli yksi vuosilusto lisää. Ei tunnu missään, eikä aihetta juhlaan. Sunnuntaina tulee pieni osanottajien lähetystö, mutta keitellään sopat ja kahvit. Asia on sillä kuitattu.  Tai näkyi se vaatineen veronsa, sillä vuosipäivää seuraavana päivänä sain pahimman migreenikohtauksen varmaan 10 vuoteen. Oli pakko ilmoittaaa työpaikalle, että ei nyt vaan pysty eikä kykene. Klo 16 maissa yrittelin hontelosti ylös sängystä.

Katajamuumioita. Minäkin pidin huppua silmillä torstain.

Migreeni on niitä harvoja vaivoja, jotka helpottavat vuosien myötä. Tuli vähän yllätyksenä ihan petipäivä. No toivottavasti kestää taas 10 vuotta seuraavaan kaatomigreeniin. Minulla migis tulee sarjoittain keväällä ja syksyllä. Yhdistän sen matalalla paistavaan aurinkoon, sillä kohtauksen laukaisee yleensä valoärsyke. Yleensä selviän migreenistä tunnin näköhäiriöillä ja kohtuullisella säryllä. Nyt taisi oireilevilla poskionteloilla olla osuutta asiaan. Konttorilla on sisäilmaongelma ja entuudestaan olen altistunut rakennushomeille. Olisi kovaa valuuttaa päästä jo ulkotöille ulos puhtaaseen ilmaan raikastumaan poskionteloita myöten.

Aussienergiaa. Koira on tyytyäinen kun saa juosta vapaana hajujen perässä, järsiä,
jahdata, paimentaa ja keskustella. Tällä hassulla on uskomattoman laaja ääniskaala.

Kevättä meinasi tunkea jo kovaa kyytiä kelien puolesta. Rännit lorisivat auringon paisteessa plussa-asteilla, mutta talvi otti otteen jälleen. Nyt pyryttää ihan talviseen malliin, ja pakkasta on ihan talvilukemia. Olisikin kevät ollut ihan liian varhain kalenterin mukaan. Hullu puutarhuri kyllä nyökytteli kevään auringolle, en voi kiistää yhtään. Mutta liian varhainen kevät tarkoittaa väistämättä takatalvea. Notta paree näin, vaikka maaliskuu kuulemma rankataan kevätkuukausiin. No ei meillä. Hyvä jos huhtikuu tuntuu keväälle ainakaan alkukuusta.

Järsiminen on perustarpeita.
Eli vielä parkkeerataan stand-by tilassa kevättä odotellen. Haksahdin paikallisessa Prismassa Altari- liljoihin. Minulla on niitä entuudestaan, mutta taantuneessa kasvustossa. Nämä ovat erinomaisen haisevia orient-liljoja.

'Altari' lilja. Kuva lainattu JC Raulston Arboretum sivustolta.

Alkuperäinen kasvusto kärsi mittavasti tappotalvesta 2016. Vieläkään eivät ole toipuneet täydellisesti, joten istutan muualle uusia. Kukka on todella järkyttävän iso ja yhdessä varressa on ihan julmetusti kukkia. Miinuspuolena mainittakoon ihan kamala halvan hajuveden lemu, mitä kaunis lilja levittää ympäristöönsä erityisesti ilta-ajan tyynellä kelillä. Siis ei tosiaankaan tuoksu vaan lemu. Kamala. Että voikin kauniissa ja upean suuressa liljassa olla moinen ominaislöyhkä! Kannattaa siis katsoa vain kauempaa. Ostin silti.

Iloa ja valoa viikonloppuuusi! Päivä on jo toosi pitkä. Maaliskuu tuo mukanaan kevätpäivän tasauksenkin. Kaikki kiva on edessä!

24 kommenttia:

  1. Minullakin ollut nuorempana inhottavia migreenikohtauksia, mutta ovat vähitellen loppuneet kokonaan ikääntymisen myötä. Joten toivoa on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on helpottanut minullakin ikää myöten. Migreeni on minulla aina eri tekijöiden summa, josta yksi on jumissa oleva niska. Kotona on onneksi hieroja evp, joten siihenkin on helpolla apua saatavilla. Tuttua vaivaa on helppo parannella.

      Poista
  2. Hauskat kuvat Riekosta :D Jotkut koirat osaavat selvästi jutella. Vanhempieni edesmenneellä koiralla oli tapana tulla sanomalehden päälle makaamaan silloin, jos yritti lukea lattialla ja aloittaa matala purpatus ja urina. Innostui selvästi, kun hänelle juteltiin takaisin. Karon tapa seurustella on lähinnä koominen ja ärsyttävä; sellaista kimakkaa äyvväyvväy... -vikinää ja älinää :D Upean näköinen lilja! Olen samaa mieltä, että parempi vain, kun näillä korkeuksilla on vielä täysi talvi. Otetaan muut kiinni touko-kesäkuussa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riekolla on aivan käsittämättömän laaja ääniskaala, jota se käyttää mielellään kommunikointiin. Jokaiselle kissallekin sillä on omat äänensä, joten tiedän näkemättäkin kenelle katille sillä on asiaa :D

      Tänään keväthaaveet kirjaimellisesti hautautuvat. Lunta tuiskuttaa jo hyvästi yli 10 sentin määrällä. Ja lisää lappaa taivaan täydeltä. Parempi näin, sillä takatalvi on aina se pahin skenaario.

      Poista
  3. Koirat ovat persoonia. Kaunis lilja, tosi upea. Kyllä vaan tällä korkeudella saa talvi vielä olla, kevät tulee, kun sen aika on. Ja sitten on aika nauttia siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lilja on tosi upea, mutta se oikeasti haisee kuin marketin halvin hajuvesi. Ja vahvasti! Ei tulis pieneen mieleenkään ottaa maljakkokukaksi.

      Talveen on taas tyytyminen, kun luntakin tupsautti reilut 10 senttiä lisempää. Taas on puhtoiset hanget. Mennäänkin ihan kalenterin mukaan.

      Poista
  4. Lämpimät onnittelut vuosiluston lisääntymisestä! Suklaa ja viinilasillinen on sopivaa nautittavaa juhlan kunniaksi.

    Maaliskuun talviset mittarilukemat, jäätävä tuuli ja taivaalta leijailevat lumihiutaleet palauttivat kevätunelmissa leijumisen maan tasalle. Meillä on edelleen paljon lunta, pälvipaikat ovat harvassa, eikä piippoja näkyvissä. Ollaan sitten sovulla talvessa ja potkitaan lunta tulevan sulamisen edistämiseksi.

    Minulla oli työkaveri, joka kärsi kammottavasta migreenistä. Käytännössä häneltä meni säryn nujertamiseen aina pari päivää pimeässä makuuhuoneessa maatessa. Vanhemmiten se on hänelläkin helpottanut ja nykyisin on myös hyviä lääkkeitä, jotka riittävän varhain otettuina auttavat. Itselläni on ollut todella harvoin päänsärkyjä, mutta toukokuisen aivovamman jälkeen niistä näyttää tulleen vakituinen seuralainen. Tulen säryn kanssa toimeen, mutta mieluusti ilmankin olisin.

    Upeita Altari-liljoja. Tuollaisia voisin pelkästään jo runsaan kukinnan vuoksi istuttaa omaankin pihaan. Ennestään on On Stage-liljoja, joiden tuoksu on voimakas ja leijailee pitkälle. Hajuaisti meni pään kolautuksen myötä, joten haiskoon tai tuoksukoon, voin huoletta nauttia kukkien kauneudesta.

    Sinun ei tarvitse koskaan kävellä ja ulkoilla yksinäsi, kun on mukava Rieko seuranasi.

    Leppoisaa viikonloppua ja maaliskuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoja voi paremminkin jaella :D. Huomenna tulee isäni, hänen elämänkumppaninsa ja tuovat esikoistyttäreni mukanaan. Minulla hernekeittokattila kiehuu hiljalleen hellalla ja tekaisin vegaanisen ja gluteenittoman juustokakun. Se passaa ihan kaikille pöydän ääressä istujalle. En minä juhli, mutta ruuat ja kaffeet tarjoan - kun kerta kuitenkin tulevat kylään.

      Päänsärky on ikävä seuralainen, mutta sen kanssa pärjää. Migreeni pahimmillaan invalidisoi kohtauksen ajaksi. Muutamalla tutulla se on ollut 2-3 päivän taistelu, mutta hekin ovat saaneet merkittävästi apua uusista biologisista lääkkeistä.

      Istuta ihmeessä Altari-liljojakin, kun kerran lemu ei haittaa! Lilja on tosi komea ilmestys kukkiessaan, mutta hajuherkät saavat vissin päänsäryn sen läheisyydessä.

      Rieko on aivan oivallinen tassuterapeutti. Se vie ulos joka ainoa päivä vähintään tunnin verran liikkumaan, ja jokainen lemmikin omistaja tietää myös karvakaverin korvaamattoman psykologisen merkityksen.

      Poista
  5. Onnittelut lisävuoden karttumisesta. Minulla on (kai) migreeniä ajoittain mutta ilmenee vain näköhäiriöinä, sahalaidat alkavat vilistää silmissä hurjaa vauhtia. Nyt osaan ottaa lääkkeen heti ja kohtaus menee sillä ohi, voin vain kuvitella kuinka hurja on kun vaatii päivän makuulla. Onpahan komea lilja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enimmäkseen minullakin migis on sahalaitoja ja valoja silmissä samalla kun harmaat läntit vievät osan näkökentästä. Sitten kun ne sahalaidat ovat näkökentän keskuksesta siirtyneet laidalle ja lopulta ulos näkökentästä, niin jää jomottavaa päänsärkyä ja huonoa oloa. Pää on tunteja arka ja tuntuu kuin särkyneeltä munankuorelta. Mutta silloin olen kuitenkin taas toimintakykyinen.

      Altari-lilja on niin komea myös kooltaan, että ostin mukaani. Löydän sille varmaankin ruusumaasta paikan.

      Poista
  6. Paljon onnea! Upea karvaturri, ihanasti energiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osanottoja juu, ei nämä 50+ vuodet oikeasti ole erityisen juhlavia :D

      Energia ei lopu Riekolta missään käänteessä. Mutta on se mielestäni rauhoittunut sentään aavistuksen. Huhtikuun lopulla tulee 2-vuotissynttärit hälle.

      Poista
  7. Onnittelut! Niin siton taas vuasi viärähtäny. Voi tuata Riakon tarmua. Onkohan jo kevättä rinnas?
    Mullon kans migreeniä, mutta onneksi enää kovin harvoon. Murkkuna tuli kovimmat kohtaukset. Mulla ensi pimenöö yleensä näkö. Navetaski ihimettelöö, että kuka sammutti valot ja sitte jätän kaikki siihe paikkahan ja kipitän tupahan ottamahan 400puranan ja meen vartiksi peiton alle. Ei yleensä mee alakua piremmälle. Mutta vuarokauren tuntuu pistos ohimolla. Outs, mikä lilija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, vuodet vierii kiihtyvää tahtia. Kaikista elukoista huomasi männäviikon keväisinä päivinä, että kevättä pukki jokaiseen rintaan. Myös omaan. Nyt olot on tasaantuneet, kun lunta tuiskutti taas ihan ansiokkaan määrän kolattavaksi.

      Lilja on komea ja haisee hitosti. Mietin voiko käyttää termejä "löyhkää" tai "lemuaa", mutta kieltämättä tuoksumaailmansa on lähinnä tyrmäävä.

      Poista
  8. Hui, eikö sisäilmaongelmalle ole tehty mitään😳tiedän kun olen itsekin altistunut.
    Rieko on älykäs kaveri😁
    Juu, ei vielä kevättä koska siinä tapauksessa kesäkuussa vedetään toppaa päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väistötiloja kaiketi haetaan, mutta nämä asiat sujuvat perin juuri hitaasti. Kunhan kausi alkaa, niin olenkin ulkona töissä jolloin omalta osaltani helpottaa.

      Varhainen kevät = takatalvi, eli kyllä saa vielä talvea pitääkin. Sentään valon määrä lisääntyy huimasti, mikä ilahduttaa kovasti. Nyt onkin kevättalven parhaat hankikelit. Ehtii ottaa alustavan rusketuksen :)

      Poista
  9. Paljon onnea tai osanottoni - kumpi nyt sopiikaan paremmin tilanteeseen :) Viikonloppu oli täällä todella keväinen, mutta ensi viikolla tilanne korjataan pakkaskeleillä ja lumisateilla. Valon määrä on kuitenkin lisääntynyt selvästi ja talvi joutuu pian väistymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu tuo jälkimmäinen passaa parhaiten :) Täällä kuitattiin elisen lumipyryn jälkeen rapsakkaa pakkasta auringonpaisteessa. On viimeisen päälle puhtaat maisemat. Aurinkokin kertautu puhtaasta hangesta heijastuen siten, että aurinkolasit piti kaivaa säilöstään käyttöön.

      Poista
  10. Tiiän miten ikävä kaveri tuo migreeni on. Miulla sitä ei oo, Ville pienenä kuatu ulukorappusissa ja siitä sai migreenin seuralaisekseen. Sairaalassa tutkittiin ja meille vanhemmille liäkär sano, murrosikä voip pahentoo tai vähentee kohtauksia. Buranoo 800mg sai antoo pienelle pojalle. Koulun ja armeijan papereissa se ol ja marssille ei tarvinnu lähtii. Onneks kohtaukset on vähentyny, muutaman kerran vuoteen on nyt.
    Lunta ja pakkasta on tiälläkin, ei lämpenevee oo luvassa.
    Hieno tuo lilja, panempa muistiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Migreeni kulkee meillä suvussa, mutta jokkainen on pärjännyt sen kanssa aina jollain tavoin. Minä olen lievä versio, mutta joskus harvoin se pääsee näin yllättämään. Edellisestä mahtimigiksestä lienee yli 10 vuotta. Ikä on semmoinen, että taisi (toivottavasti) jäädä viimeiseksi.

      Kylmät tuli tännekin takaisin. Ei sentään -20 ole menny rikki, mutta ikävän viiman kanssa -18 on häjyn oloista. Autokin on lähtäisiksi kohmeisen oloinen ajettava, vaikka olisi ollut roikan nokassa.

      Poista
  11. Jassoo, että lisää vuosirenkaita, onneksi ne eivät näy.

    Migreeni osaa sitten olla viheliäinen vaiva, itse kuulun niihin joilla kohtaus kestää pari päivää ja pelkkä silmien liikuttelu sattuu hirvittävästi. Onneksi on helpottanut sen suhteen, ettei kohtauksia ole ollut aikoihin.

    Riski on mainio murunen.

    Ahhahhaa, itse imellyshän se siellä niin komiasti kukkii, lemu oli kieltämättä kaamea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyy ne - vyötäröllä ja naamassa :)

      Ylleensä tämä helepottaa ikää myöten, joten toivottavasti oli viimeinen kaatomigreeni. Toivottavasti sullakin jää vain haalenevat muistot aiheesta.

      Tänään osuuskaupassa käydessä ostin toisenkin kolmen kappaleen imellyspussin. Luultavasti ruusumaahan sopii kaikki kuusi liljan sipulia, eikä niiden lemu siellä luultavasti haittaa. Olkoon puheeni mitätön, jos olen väärässä.

      Poista