sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Turkkivero - hallitus leikkasi jälleen!

Juu näin vaalien alla raflaava otsikko ottakaa huumorin kannalta. Minä olen se hallitus ja kissoilla on takkuiset turkit.

Puffle on kuin vaahtokarkkia - suuri ja ilmava. Paljon villoja, eikä ihan vähää kissaakin.

Pitkävillaiset kissat ovat työläitä, varsinkin kun ne eivät suostu vapaaehtoisesti kammattaviksi. Äkäiseen kynsi- ja hammastarjontaan kyllästynyt hallitus ottaa ajoittain pakkokeinot käyttöön saksien muodossa.

Maton väri on tietenkin valittu kissan mukaan  :)

Pitkävillaisilla kateilla kasvaa muhkea leijonanharja, jonka yli sangen piikkinen kielikampa ei pääse kylki- ja vatsakarvoja setvimään. Leikkaan ennen vuoden vaihdetta leijonaharjan pois, sillä kissojen karvanlähtö alkaa heti alkuvuodesta.

Tästä kissasta on jo leikattu paljon turkkia lyhyemmäksi.


Sekään ei lopulta riitä, vaan saksien kanssa saa leikkoa villoja lyhytkarvaiseen muotoon. Koska kissat eivät ole vapaaehtoisia tähänkään puuhaan, niin leikkausjälki on kuin leikkuupuimurin kanssa tapelleella. Ihan kamala, mutta tarkoituksenmukainen.

Weteraanikissa Welho antaa parhaiten leikkoa takkujaan. Leikatut osat on
harmaanmustia ja koskemattomat paikat kiiltävän mustia. Eli kynitty kissa.


Turkki huopaantuu ja lopulta isot takkupallot kiristävät ihoa. Jos takut ovat isot ja ihan ihossa kiini, niin ainoa apu on mennä eläinlääkäriin ja nukutuksessa leikata koneella koko turkki pois. Tämmöisenkin operaation olen nähnyt, mutta omat kissat ovat menneet vielä kotisaksien voimin vähän kerrassaan takkuja setvien.

Saksittuja, huopaantuneita takkupalleroita.

Sen vain sanon, että ikinä enää ei tule taloon pitkävillakissoja! Nipsu ainoana siistinä lyhytvillana on ainoa vaivaton tällä sektorilla. On ne muuten mahdottoman mukavia kapistuksia, mutta tiheä, hento ja huopaantuva turkki on kyllä rasite kissalle itselleenkin.

Niin siisti! Mutta ei tämäkään ole silittämättä siisti. Joka päivä pitkää silitellä useaan kertaan.

Viikonloppuna heräsi taas toivo keväästä. Vettä on satanut, plussalla mennään yötä ja päivää, joten hanget vajuvat kovaa kyytiä. Raahasin tosi ison pelargoniaruukun kellarista sisälle. Ensin tarjosin kunnon kastelun, ja seuraavaksi tarjoillaan valoa. Valkoiset versonalut saavat alkaa vihertymään. Pitää vielä leikkoa sitä, kun kokoa on valmiiksi melkein puoli metriä monessa varressa. Äiti raportoi, että viisi tomaattia on itänyt. Kyllä tämä tästä kevääksi repeää - iloa ja valoa viikkosi!

P.S. Rauski ei ehtinyt kuviin, kun se juoksentelee ulkona. Se on ainoa vilkas näiden laiskojen lisäksi. Eiköhän kevät ja pälvipaikat virkistä tämän peräti laiskan kaartinkin jälleen.

30 kommenttia:

  1. Samaa saksimista harrastan IIneksen kanssa joka on joskus jopa yhteistyöhaluinen, maata retkottaa selällään ja minä saan poistaa rauhassa takkuja. Vaikka hiki tulee silti kun aina pelottaa että osuu nahkaan joka on samanvärinen alusvillan kanssa. Meillä tuntuu ettei kevät ole edennyt yhtään, TAAS sataa lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tuttu pelko täälläkin! Takku pitäisi saada pois, mutta varovasti saa leikellä vaikka pieni kerros kerrallaan. Hiottavan pelottavaa, ettei vain saksi ihoon.

      Sanonta "uusi lumi on vanhan surma" on joskus raivostuttava. Jos vanhan surmaa pudottaa vaikka 15 senttiä, niin ei naurata yhtään. Meillä on onneksi vesisadetta, joka sulattaa plussakeleissä kyllä vanhaa kinosta.

      Poista
  2. Voi hyvä ihme, miten ihania kuvia! - Toivotaan, että se kevät sieltä vielä tulee, vaikka aika kaukaiselta haaveelta se tuntuu, kun aina vaan sataa lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole meillä taimikasvatuskuvia, ja hankimaisemia on katteltu koko talvi. Kissojakin on nyt tarkasteltu riittävästi. Kevättä odottelen kovasti, kun ulkopuuhille alkais olla jo palavasti tarvista.

      Poista
  3. Voi kissaressut, kun kynittyinä joutuvat kulkemaan :D Minkäs sille mahtaakaan, jos turkki on huopaantuvaa laatua eikä kissa anna harjaamalla setviä. Kevättä on ilmassa täälläkin ainakin tinttien viserryksestä päätellen. Plussakeliä on ollut monta päivää, mutta hanget eivät oikein pääse vajumaan, kun tulee aina lisää lunta tilalle. Tänään kolailin melkein kymmenen sentin kerroksen sohjoa. Huomenna varmaan tietää jotain tehneensä... Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  4. Kynittyinäkin niissä on enempi karvaa kuin lyhytkarvaisissa versioissa. Eikä nämä kermaperseet juuri ulos pyrikään, paitsi nuorin Rauski. Odottavat kevään auringon paistetta, jota voi nauttia kuivuneissa pälvipaikoissa. Siinähän voi myyräkin juosta suoraa suuhun :D

    Meillä tuli sade onneksi vetenä, joten sulaminen on Pohjanmaalla alkanut. Vesi on irrallaan, ja teillä on suorastaan roiskuvat kelit.

    VastaaPoista
  5. Minä kampaan ja harjaan koiran turkin kerran viikossa. Ellen sitä tekisi, olisi takkuturkki. Ei koira siitä pidä, mutta sietää. Voin kuvitella, miten kissa protestoi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerta viikkoon täälläkin koira harjataan, eikä takkuja pääse syntymään. Kissan protestit on kynsiä ja hampaita, eikä niitäkään mitenkään ystävällisesti. Koira sen sijaan vain vähän murjottaa, mutta alistuu kohtaloonsa ihan suvereenisti.

      Poista
  6. No on teillä hommaa kun on vielä useampikin . Miehen kotona oli Persialainen kissa ja siellä oli samoja hommia, se oli luonteeltaan oikea tyranni kaikessa .Nyt jo nukkunut pois. Sanoisin onneksi. Minäkin hain kellarista mökille sisään kukkia .Kyllä se toivottavasti pian alkaa sulaa tuo lumi .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enää ei tule pitkävilloja. Noillakin on eroa turkin takkuuntumisen kanssa, osalla on tuskin ollenkaan takkuja, mutta varsinkin Hattaran saa kyniä suurin piirtein lyhytkarvaksi.

      Kevät tulee, vaikka on tässä mahtihanget vielä. Vesisade on nopea sulattaja.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Eläimet on aivan ihania, aikaansaavia (sic!) ja työllistäviä perheenjäseniä. Jokaisen kanssa omanlaiset koukerot. En silti vaihtais pois :D

      Poista
  8. Huh, on sinulla urakka kissojen parturoinnissa. Ovat kyllä ihania karvakasoja, vaikka ilman muuta niihin irtokarvoihin kyllästyy. Siivoaminen tuntuu Juuson poismenon jälkeen paljon helpommalta, kun joka paikkaa ei tarvitse imurilla jynssätä loputtomiin.

    Harva kissa antaa helposti itseään hoidella. Juusolla turkkiin tuli viimeisen vuoden aikana huopautumia, kun se ei enää jaksanut riittävästi turkkiaan pestä ja siitä huolehtia. Leikkasin takut pois ja koitin harjata useammin. Juuso oli lyhytkarvainen silkkiturkki ja sillä oli tiheä, runsas ja pehmoinen aluskarva. Jännä, miten lyhytkarvaisillakin on niin kovin erilaiset turkit.

    Kieltämättä tympii, kun parin vesisadepäivän jälkeen taivaalta tulee 10 cm uutta lunta. En uskalla viedä kolaa ja lumilapiota kellariin, sillä sitten sitä lunta vasta tuleekin. Vähän sama juttu, kuin sateenvarjon unohtuminen kotiin. Eikös silloin osu kohdalle kauden kovin rankkasade. Vaikka auringonpaistetta onkin ikävä, eivät vesisateet harmita, sillä ne sulattavat tehokkaasti hankia ja muuttavan lumen koostumusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ollut naismuistiin aikaa ilman karvaista ystävää tai siis useampaa. Imurin sisällöstä päätellen meillä on niitä paljon. Kyllä ne sotkee, mutta niin kait me ihmispolotkin. Onpahan syytä siivota, vaikka siitä en just niin mitenkään nauti. Sen kiitävän hetken siistissä huushollissa, mutta suurin osa aikaa menee karvojen kanssa eläessä.

      Eniten vihaan maskaraan tarttuneita kissankarvoja :D Jopa tiskikoneen sihdissä on kerros karvoja. Lopusta ette halua tietää yhtään mitään...

      Ja kissat ovat sen luokan individualisteja, että hoitotoimet sopivat silloin vain, jos kissalle sopii. Koira alistuu hoitotoimiin ihan käskyllä ja palkkiolla. Ne konstit eivät toimi kissoihin.

      Räntää ja vettä on rätkinyt täälläkin, mutta enimmäkseen vettä. Hanget ovat vettyneet ja painuneet. Kelirikon aikaa tämä on, ja jos ei yöpakkanen hidasta, niin tulvii pian rutkasti.

      Poista
  9. Olipas sinulla siellä melkoinen karvaoperaatio ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokakeväistä perushommaa tuo on. Toistuu joka vuosi.

      Poista
  10. Voi kissoja, on niillä ollut nyt harmia kun on tökitty ja yritetty hoitaa turkkia kuntoon :) Meillä on lyhytkarvaisia kissoja, mutta yhdellä takkuuntuu turkki silti keväisin karvanlähdön yhteydessä. Ja se on siis vielä sisäkissa, eli en ymmärrä, miten sille voi edes tulla karvanlähtö. Jos huomaamme takut ajoissa, niin ne saa vielä tarkoitukseen suunnitellulla harjalla onneksi kammattua pois. Mutta jos kissalla olisi pitkä karva, niin tuskin koko hommasta tulisi yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisääntyvä valo tuo väistämättä turkin vaihtamisen, vaikka kuinka olisi sisäkissa. Kesäkuosi on tarkoituksenmukaisesti ohuempi, joten pohjavillan joutaa päästää irralleen.

      Furminator on meillä se taikakalu kissojen ja koiran turkin alusvillan nyhtämiseen. Kissat vihaavat tosin sitä yli kaiken... kuinkas muutenkaan.

      Poista
  11. Minäkin vannon furminatorin nimiin kun koirilla on karvanlähtö. Mutta niiden harjaaminen on täyttä hupia kissa-armoihin verrattuna☺
    Tulkaa tänne, olen jo aloittanut pihan siivoamisen talven töryistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai että.. oletko päässyt jo haravan varteen? Pitää tulla stalkkaamaan sun blogia - josko saisi maistiaisia keväästä. Sitä kevättä täällä kaivataan ihan hurjasti!

      Kissojen turkinhoito on itsemurhalaji. Käsittämättömän epäkiitollisia olentoja, vaikka muuten niin mukavia ovatkin... mutta tässä on sellainen kriittisen epämukavuuspisteen kulminaatio.

      Poista
  12. Pitkäkarvaisen kissan ottaisin ennemmin kuin lyhytkarvaisen. Minusta kissan pitää olla muhkea. Meillä ollut myös pitkäkarvainen poikakissa joka ei ihme kyllä takkuuntunut vaikka oli tosi pehmeäkarvainen. Ei tarvinnut harjailla eikä varmaan olisi suostunutkaan harjattavaksi. Ihania nuo teidänkin pörriäiset. :-)
    ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten olisi muhkeat takut helmi-maaliskuussa? Poikakissat meilläkin on karkeampiturkkisia verrattuina tyttökissojen hienoon ja ohueen turkkiin. Pahimmat takut on tyttösillä.

      Kissanomistajan viisinkertainen arki vaihtelee. Nyt nyritään takkuja. Ensi kuussa toiselaista - toivottavasti toimittavat silloin myyränloukun virkaa.

      Poista
  13. Pitkäkarvaset kissat on varmaan työläitä, tuon turkin tautta.
    Kyllä se kevät vielä tulloo. Veit on jo irti lumen alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanki on vettynyt ja vesi virtaa lumen alla. Nyt vähän himmaa, kun pakkasta pitelee öisin parin piirun verran. Muutoin tulisikin mahtitulva.

      Pitkävillakissat on muhkeita, pörröisiä ja lopulta takkuisia. Arvostan lyhytkarvakissojen helppoutta tästä näkövinkkelistä.

      Poista
  14. Kuulostaapa hankalalta hoitaa ja jos ei hoida, niin sitten vasta tympiää onkin tiedossa.
    Tämä on ressaavaa aikaa, kun odottaa ja odottaa sitä suurta juhlaa; kevättä. Lumet on vajonneet täälläkin parin päivän aikana hurjasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira on helppoa harjata juurta myöten kerta viikkoon. Kissoilta sataa kynsiä ja hampaita sitä tahtia, ettei edes yritä enää kuin vain ns. suotuisina hetkinä (noin 20 sekuntia/kerta) Sakset on sitten ratkaisu.

      Lumet vajoaa kivaa kyytiä, ja nyt nipistää taas yöpakkanen vähän kuivattaen. Hyvä vaan - ei iske heti juutaanmoiset tulvat. Mutta kyllä - kevättä on ihana odottaa!

      Poista
  15. En karehri hommaas :D Meilloli aikoja sitte navetas pitkähkökarvaane kissi ja arvaa vaa minkälaane turkki oli kevääsin.

    VastaaPoista