tiistai 27. lokakuuta 2020

Ihana haaste luottoruusuista!

Pauliina Kukka & Kaali-blogista haastoi kirjoittamaan luottoruusuista, mikä onkin ihan hykerryttävän kutkuttavan ihana aihe. Hipaisee ihan sydäntä, jos näin sanoisin. Pauliina esitti haastettaan näillä sanoilla: 

" Parhaimmat ruusut ansaitsevat tulla esitellyiksi, joten tein haasteen.

Osallistu haasteeseen ja esittele luottoruususi. Onko ruususi erityisen kaunis tai kukkiiko se erityisen runsaasti ja kauan? Onko se laiskan puutarhurin unelma? Onko ruusulajikkeellasi jokin erityisominaisuus, jonka haluaisit muidenkin tietävän?

Ei haittaa vaikka et omistaisi yhtään ruusua. Voit kirjoittaa vaikkapa iki-ihanasta leikkoruususta, jonka olet saanut.

Kirjoita ruusustasi juttu ja vinkkaa siitä minulle, niin linkitän se tähän juttuun. Lopulta saamme toivottavasti upean kokoelman kympin tai kymppi miikan -arvosiia ruusuja. Jos sinulla on paljon ihania ruusuja, joita voit suositella toisillekin, niin toki voit kirjoittaa niistä kaikista. Lyhet maininnatkin riittävät.

Voit mainta myös ne, joita et
oman kokemuksesi perusteella
enää hankkisi.

Puutarhani ruusukunkku on kanadanruusu 'Henry Kelsey'


Kamerani ei toista punaista rehellisesti. Väri kun kuvaa hehkuvampi,
edellinen kuva tavoitti sävyn parhaiten

Vastaaminen on ah niin helppoa, koska kanadanruusut veivät minun sydämen ihan kokonaan. Pauliinan mielestä ihana kanadalainen 'Morden Blush' kukki hienosti, mutta siitä piti poistaa kukkineet kukat niiden muututtua ruskeiksi rumistuksille. Minulle nuo hoitotoimet ovat rentoutumista ja nautin siitä. Ei haittaa minua siis.


Heinäkuun lopussa kukkivat alhaalta talvehtineet oksat. Niiden
yli nousee uusi kasvu, joka jatkaa kukintaa pakkasiin asti.

Ei ole vaivaton ruusu 'Henry Kelsey' - se elää menestymisensä pohjoisrajoilla V-vyöhykkeen  rantakaistaleella, jossa syystelvesta lunta ei vain ole eikä tule. Pakkasia saattaa silti olla tiukastikin. Meille lumi tulee vasta kevättalven puolella, ja siinä ehtii sahata tiukkaa pakkasta ja vesisadetta vuoron perään. Tosi kovaa kasveille ilman suojaavaa lumipeitettä.

Talveksi kanadalaiset suojataan tyvimultauksella ja pakkasturpeella. Silti yleensä lumirajan yläpuolelle yltävät osat kuivuvat. Se ei haittaa, sillä uusi kasvu lähtee rivakasti ja vahvoin versoin. Ne talvehtineet osat kukkivat heinäkuusta lähtien runsaina, kunnes uudet versot ehtivät kasvaa ja kehittää nuppuja. Käytännössä 'Henry Kelsey' kukkii heinäkuusta lokakuuhun asti runsaana ryöppynä. Toki siinä pitää kukkineet kukat leikkoa kerran viikossa pois, että kukinta jatkuisi ränsistymättä. Siis tavallaan työläs, jos hommaa pitää hankalana.

Pensasruusuista valintani on 'Ritausma'

Ruusuja on niin hiton paljon niin ihania, joten poimin myös helpommista pensasruusuista suosikkini. Ykkönen ehkä on... Ritausma - latvialainen puistoruusuristeymä, joka jaksaa kukkia todella pitkään ihan ilman hoitoa. Ulkonäköään parantaa, jos kukkineita kukkia edes käsin nyhtää pois. Kuvasta voi tavoittaa avonaisten kukkien lisäksi hurjan paljon nuppuja. Tämä ruusu jaksaa kukkia hurjasti ja pitkään. Kiitosten arvoinen ja helppo.

... vai olisiko se sittenkin 'Sointu'? Kaukaa otetussa kuvassa tuo oikeanpuoleinen

Toinen yhtä valovoimainen pensasruusu on suomalainen jaloste 'Sointu', jonka kukinta-aika on tasan yhtä pitkä, eli heinäkuusta pakkasiin asti. Oikeasti ihania ruusuja on todella runsas valikoima, mutta lopetan oikeastaan tähän.

Yhden ruusun menehtymistä en surisi yhtään. Se on köynnösruusu 'Pohjantähti'. Eritäin kestävä ja pirullinen kasvutavaltaan. Se kasvattaa jäykkiä ja pitkiä vuosiversoja, jotka ovat ihan järkyttävän äksyjä piikkejä täynnä. Se tarvitsee tuen, mutta jäykkänä sitä ei mitenkään saa pujoteltua tukeen. Sitoa se pitäisi, mutta äimän kokoisten piikkien ulottuville meneminen tuottaa tuskaa. Kerran jäin hiuksistani kiinni mokomaan piikkipehkoon, ja jouduin huutamaan Maestroa apuun. Tätä lajiketta en suosittele yhtään kenellekään, mutta kestävä se on, vaikka oikeasti ei olisi väliksi.

Kanadalainen 'Morden Centennial' on rakastettava!

Ryhmäruusu 'Mirato'. Ryhmikset elävät muutamia kausia suojattuina,
mutta tuppaavat katoamaan V-vyöhykkeen ankaraan talveen.

Rymis 'Lemon Rokoko'. Näitä on pakko hankkia, vaikka menestymisennuste
sekä vaivannäkö eivät kohtaa. Mutta ne ovat kauniita!!!
Ryhmis 'Baronesse' on ihastuttanut useamman vuoden.

Ryhmis 'Sweet Haze' on yksinkertaista kauneutta.

Ensi kesänä toteutan erittäin keskeiselle paikalle ison puistoremontin, jossa tulee iso alue ruusupuistoksi. Yllätin itseni seikkailemalla Tantau Roses-sivustolla. Onhan se ihan pakko laittaa ryhmäruusista istutuksia kaupungin arvopaikalle! Lisänä tulee kanadanruusuja ja valikoituja pensasruusuja. Tästä talvesta tulee ihana suunnittelun seikkailu, muta onneksi takataskussa on tukevasti kokemusta ruusuista. Kaikki mitä tässä postauksessa näitte, tulee realisoitumaan Meranrantakaupungin puistossa ensi kesänä.
'Nina Weibull' kestää myös melko hyvin.
Ryhmis 'Piano'a unohtamatta!

Ruusuista tulevaisuutta tässä suunnitellaan ja tehdään ihan tosissaan! Ketähän kutitttaisi saada ruusuinen haaste? Toveri Hirnakkaa olen viekotellut ruusujen maailmaan, ja Ruusumuorin jutut olisi todella ihana saada lukea myöskin. Kolmantena jakaisin avoimet kortit jokaiselle, joka haluaa rikastuttaa yhteisiä ruusukokemuksia omalla kirjoituksellaan.

Pauliinalle 'Lambert Closse'. Tätä en saanut menestymään, vaan se
aina menehtyi suojauksesta huolimatta talveen. Kahdesti yritin.

16 kommenttia:

  1. Odotinkin sinun kokemuksiasi tähän ruusuhaasteeseen :). Omani on vielä tekeillä ja nyt jo näyttää siltä, että samoilla linjoilla olen kanssasi. Tuo suunnittelemasi ruusupuisto kaupungille on jotain aivan ihanaa, on varmaan pakko tehdä retki sinne lähivuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän oli tosi inspiroivaa vastata! Kiva löytää sitten sunkin kirjoitus blogistasi. Into ruusuhin on ihan yhteinen.

      Merenrantakaupungissa kuokka lyödään maahan toukokuun lopun tietämillä kevättöistä selvittyä. Koneethan ne alkuunsa siellä ryskäävät käytäviä, reunuksia ja istutusalueita rustaten, kunnes lopulta on valmista liihottaa taimilaatikoiden ja isutuskarttojen kanssa paikalle. Siitä tulee yhtä juhlaa!

      Poista
  2. Aivan mahtavaa, että osallistuit haasteeseen niin innostuneesti ja tosi kivan vastauksen kirjoititkin. Toimit vieläpä niin ripeästi, että minä en ehtinyt siinä ajassa edes vastausta kommenttiisi kirjoittaa. 😊 Vastaukseen ajattelin kirjoittaa, että ruusurakkautesi tietäen olet aivan kunniajäsen tässä haastettujen joukossa. 😉 Kiitos! ♥

    Minä en ole katsonut ryhmäruusuihin päinkään, kun olen ajatellut niiden olevan niin herkkiä paleltumiselle. Juttusi jälkeen ne jäivät kyllä päähän pyörimään, niin kauniita ne ovat.

    Nuori Ritausma minulla jo onkin ja oli kiva kuulla, että se kuuluu valioluokkaan. 😊 Ja kiitos vielä siitä erityismaininnasta koskien Lambert Clossea!

    Ihana työ sinulla ruusujen parissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöyrä kiitos, Pauliina. Ihan paras haaste ikinä :D Ryhmikset on vaativa laji kaikessa työssään, mutta kun ne palkitsevat niin runsaina ja hehkuvina, että tämä kuuluu sinne "pakko saada" ostastolle.

      Ritausmaasi rakastat, koska se on niin samanlainen sun itsesi kanssa. Sitkeä, vahva, runsas ja tuottoisa. Kukat ovat hurjina ryppäinä, jossa on monia sävyjä kukan iästä riippuen. Eli se monimuotoisuus ja vaatimattomuus on kyllä verrattomia.... ja sitkeys.

      Lambert Closse on yksi kaunismuotoisimpia ruusunkukkia, mitä koskaan olen nähnyt. Olen pahoillani siitä, että en saanut niitä menestymään, mutta kokeile sinä siellä etelämpänä. Meillä oikeasti ollaan ihan raadollisen rankoilla rajoilla näin pohjoisella rannikolla.

      Poista
  3. Sain ruohonleikkaajalta isoa noottia pohjantähden versoista. Pitää sitoa tai leikkaa pois, no en tiedä onko leikkaus paha, sitominen on ihan oma juttunsa piikkien ja versojen koon takia.
    On nuo vaan kauniita ruusuja ja mahtava kun olet päässyt valitsemaan niitä myös julkisiin istutuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjantähti ei edes kuki runsaana ja pitkään, jolloin voisi antaa anteeksi sen ikävät puolet. Tosin en ollenkaan paapo lannoituksin ja hoidoin sitä, vaan toivottaisin katoamaan oma-aloitteisesti. Ei toimi... joten eläköön omassa loukossaan niin kuin parhaaksi näkee. Kestävä se kyllä on.

      Ilolla teen koko Merenrantakaupunkilaisten iloksi ruusumaata! On ne niin upeita! Ja hengissäpitämisessä on kyllä oma rastinsa...

      Poista
  4. Ajattelinkin nähdessäni Pauliinan haastaneen sinut, että nyt meni haaste oikealle ihmiselle. Sinun ruusukokemuksistasi on iloa myös meille lukijoille. Ritausma saattaa päästä minunkin listassani kärkeen.
    Meillä kasvoi Pohjantähti talon seinustalla, kunnes tappotalvi 2016 teki siitä lopun. Tuskailin kerran jos toisenkin, kun ohikulkiessani ruusu nappasi hiuksista kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haasteeseen oli todella inspiroivaa vastata :D

      Mun pohjantähti selvisi tuosta tappotalvestakin, tosin paleltui tyveä myöten. Vaan sieltä nousivat taas rotevat piiskat...

      Poista
  5. Kappas, nappasin kopin ja kiittäen poistun pohtimaan...

    .. palaten muistuttamaan: muistathan sitten seuraavalla tapaamisellamme, ettet päästä minua mihinkään ennenkuin autoon on survottu myös Ritausma!

    Raahen puistojen tilanne on katsastettava heti kun tilaisuus suinkin avautuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän kävi loppujen lopuksi varsin helposti. Kiitos viekoittelusta ja kiitos haasteesta. Muista se Ritausma ensi kerralla!

      Poista
    2. Ritausmaa on onneksi hyvin saatavilla. Merenrantakaupungissa kukkii edelleen (!) kaksi komeaa Ritausmapenkkiä. Omakin puska vielä jaksaa, vaikka nyt näyttäisi tulevan ihan oikea pakkasyö. Ainoa miinus Ritausmalle on sen tosi tiheästi piikkinen varsi. Mutta se on paljon helpompi käsitellä, kun Pohjantähden äimät.

      Poista
  6. Moon kans jättäny suasista nua jalommat ruusut paremmille ja ahkerimmille puutarhuriille. Eihän mulla muutenkaa montaa oo. Ehkä joskus enemmä, mutta kesällä vein 60-vuatta täyttävälle ystävälleni, mikei oo puutarhurinpäivänä syntyny, 'Ritausman' son mun ruusulistas ensimmäästen joukos......jospa sais pirettyä hengis. Maahanki o jo sen saanu :) Jostaki kumman syystä lahajat jotenki tuppaavat liittyä puutarhahan, tarttis tai ei :)
    Soot ihan selevästi oikias paikas töis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ritausman pitäisi pysyä hengissä ihan itsestään. Ja minunkin hankkimat lahjat tuppaavat olemaan jotenkin puutarhaan liittyviä :D Merkkipäiviksi usein ostan puun, jos saajalla on omaa maata istuttaa. Tarvittaessa olen tarjonnut myös istutuspalvelun sekä oikean paikan katsastamisen.

      Poista
  7. Täällä on myös Henry Kelseyn kannattaja ja tykkääjä. Se on upea ja kestävä V:lla asti. Tää on kiva haaste:)

    VastaaPoista