Maa-artisokka koittaa vielä kukkia. |
Olen saanut kaikki 900 valkosipulin kynttä maahan. Läppään itselleni yläfemman. Well done! Penkit on katettu odottamaan talvea ja tulevaa kasvukautta. Viime viikolla vierailu Särkän perennataimistolla poiki yllättäviä istutettavia. Mukaan tuli hopeapoppeli, nukkakirsikka ja jokin orapihlajan lajike. Nyt ne on suurimmaksi osaksi istutettu kera muidekin jo keväällä hankittujen taimien kanssa.
Polttopuut on elinehto maaseudulla puulämmitteisessä talossa. |
Työjuhta ja sen korjaaja. Vehkeet levis kesken töiden, mutta korjaus oli nopea. |
Kyllä on helppoa hommaa puun teko näillä nykyisillä klapikoneilla! Toisesta päästä syötetään rankaa koneeseen, joka katkoo, pilkkoo ja kuljettaa hihnalla suoraa liiteriin! Silti kaksi päivää ei ihan vielä riittänyt rankakuorman sijoittamiseen liiteriin. Ja olo on ihan hakattu kaikesta huolimatta.
Syyskatkerot (Gentiana sino-ornata) on viimeisiä kukkijoita. Ihanat pyjamaraidat! |
Onneksi pääsee maanantaina töihin lepäämään, sillä nämä aktiivilomat käyvät voimille. Töissä on sentään kahden tunnin välein tauot, mutta kotona ensimmäinen paussi tulee vasta kolmen aikaan kahvien juomisella, ja syödään vasta illalla kuuden jälkeen. Kun on jo pimeää.
Kotona jälleen! |
Sain koirankin lainaksi kotiin, kun kuopukselle iski mahoton lentsu. Kuumekin oli jo 39 pahimmillaan, jolloin neito itsekin totesi viisaimmaksi antaa koiruus vähäksi aikaa kotiin hoidettavaksi.
Miten niin happamia? |
Koira on oppinut uusia tapoja. Meillä koira ei nouse sänkyyn tai sohvalle, mutta niin vain illalla nukkumaan mennessäni sänkyyn pujahti kokonainen koira myös. Lähti se siitä! Toisenkin kerran se yritti vielä, mutta ymmärsi poistua kuultuuan litanian ärräpäitä. Minulla on tarpeeksi tukalaa jakaa parisänky Maestron ja yleensä vähintään kahden kissan kanssa. Sinne ei tosiaankaan sovi enää 22 kiloinen aussi.
Ei sänkyyn eikä sohvalle - minnuu sorretaan! |
Sohvalle tuo rontti pujahtaa näköjään kun ei ole vahtivaa silmää. Puita tehdessä koira pidettiin sisällä, kuten yleensäkin erilaisia koneita käyttäessä. Sisälle tullessani koira suurin piirtein mateli vastaan jostain olohuoneen suunnalta. Jokainen koiranomistaja tietää sen ilme- ja elerepertuaarin, jossa koira kertoo tehneensä jotain ihan väärin. Ja katuu nyt sitten ihan hirveesti. Selvisi, että koira on vetänyt lokoisia unosia sohvalla sen aikaa, kun me Maestron kanssa oltiin puusavotassa. Kysyn vain, että KUKA tuon on opettanut sohvalle ja sänkyyn?!?
Berberis amurense |
Huomenna on sanotaankos vaikka lepopäivä. Ehkä tunniksi on ensin puusavottaa, sitten pitää käydä tekemässä yksi avustustehtävä ja päivän kruunaa kaverin 60-vee kahvit. Ja normaalit rutiinit siihen päälle.
Iloa ja valoa, vaikka vähenevääkin!
No voihan aktiiviloma sentään. 900 valkosipulinkynttä! Puita ja pensaita ja kahden päivän klapisavotta! Sisso, sano.
VastaaPoistaVoi pientä koiraa, kun ei sohvalle eikä sänkyyn pääse, vaikka on niin pieni ja söpö. Voin sanoa, että minä kyllä päästäisin. Ehkä. Upea ja mulle uusi happomarja tuo viimeinen!
Sisso, justaansa niin. Sentään aamut otan nukkuen pitkään ja hitaasti venymällä käynnistän päivän puuhat. Se on se lomaosa vapaasta ajasta. Loppu on raakaa työtä, eikä kaikkia likikään saanut tehtyä. Sentään ikkunat sain ulkopuolelta pestyä. Ne kun pitää tikkaiden kanssa kiertää talonvierustassa.
PoistaJa köh... köh... ei tuo hirveen pieni koira ole. Periaatteena on, että jos annat koiralle sohvan nurkan - olet hävinnyt todennäköisesti koko sohvan. Ainakin suuren osan siitä.
Sinulla onkin ollut todella aktiivinen loma ja olet paiskinut töitä ihan kunnolla. Vai on Rieko oppinut uusia tapoja poissa ollessaan. Niin mainio ilme on kuvassa jossa katsoo suoraan kameraan, että sulattaa kyllä sydämen.
VastaaPoistaMukavaa lokakuun jatkoa sinulle ja rapsutuksia Riekolle.
Oli pakko painaa pitkää päivää, kun kesän olen laiminlyönyt puutarhaani. Hiton paljon jäi hommia tekemättä ja kevääseen, mutta olen iloinen ja ylpeä siitä mitä on keritty tekemään. Vuosilomaakin jäi vielä reilut kaksi viikkoa pitämättä, mutta kun niitä istuttamattomia kasveja ja tekemättömiä töitä jäi sinne työmaan suunnellekin!
PoistaKoirat on nopeita oppimaan kaikenlaisia ei-niin-toivottuja tapoja. Varsinkin tuommoiset sangen älykkäät rodut.
Olet oikea tehopakkaus!
VastaaPoistaPakko yrittää, mutta tekemistä on liikaa. Moni asia on huonosti hoidettu, mutta sekin on pakko vain hyväksyä. Talvella on hiljaisempaa aikaa :D
PoistaPuu-urakka on valtaisa vaikka on koneet, meillä jäi puut vähän vajaaksi, voi olla että keväällä on tilattava lisää.
VastaaPoistaNukkakirsikka piti heti googlettaa ja tulipa päälle himo saada samainen puu tännekin, valkomarjainen kirsikka eikä houkuttele lintuja, voisiko paremmin olla.
Puulämmitys lämmittää moneen otteeseen. Ensin mettästä kaataessa, sitten hakiessa, seuraavaksi polttopuiksi tehdessä ja lopulta sisään kantaessa. Viimeiset lämmöt tulevat sitten pesässä polttaen. Lähienergiaa tosiaankin. Lämpöarvo on pitkin vuotta suht merkittävä.
PoistaNukkakirsikan viihtymistä seuraan itsekin mielenkiinnolla. Sattui eteen tuommoinen puu, joka nyt on istutettu rannan lempeään ilmastoon.
Ai, vai että lomalla?! Tyäleiriltä pikemminki kuulostaa :) Rauhallisempaa jatkua!
VastaaPoistaPuutarha on aina työleiri. Meitä vähän vinksahtaneita työhulluja on aikasta paljo puutarhahulluissa... et ole itekkään synnistä vapaa tässä suhteessa :D
PoistaVanhan äitini loppumatkaa kattoessa totean, että kannattaa tehdä kun vielä pystyy. Loppuu se tekeminen sitten joskus.
Maanantaina koittaa tauko kahden tunnin välein :D
Syyskatkerolla onkin veikeän näköinen kukka! Ihana! Kyllä se Rieko pian taas huomaa, miten talon tavoilla ollaan. Alkuun kokeilee, kun mukavamman elämän makuun on päässyt. Kotona Karo ei mene lasten tai meidän sänkyihin, mutta minun vanhempieni luona hyppää suunnilleen ensimmäiseksi heidän sänkyynsä hyvin onnellisen näköisenä. Siellä koirilla on lupa olla sängyssä. Veikkaan, että Riekokin pian oppii, että eri paikoissa voi olla eri säännöt. Mukavaa viimeistä (?) lomapäivää!
VastaaPoistaRieko yritti, mutta se on palautettu ruotuun. Arvaan kyllä, että kun selkänsä kääntää, niin opit voi unohtua :D
PoistaVau, mikä määrä valkosipulia!
VastaaPoistaHuvittaa, sillä itsekin tunnistan nuo aktiivilomat meidän touhuissa :D
Onpas kaunis katkero!
Hivenen yliampuvaa on valkosipulin viljely, mutta kun muutama kaverikin haluaa täältä aina valkosipulit. Vaihdossa on tullut mm. hirvenlihaa.
PoistaLomat tuppaavat olemaan aktiivisia, mutta ei kai sitä maatenkaan aika kulu. Telkkariakaan en jaksa töllöttää, kun sieltä harvoin tulee mitään mielenkiintoista.
900 valkosipulia - olette tosiaan valkosipulin suurkuluttajia! No valkosipulit kasvaa yleensä helposti, jos maa on sopivaa ja lannoitus kohdallaan. Polttopuuhommat ovat meilläkin tuttuja, keväällä viimeksi täydennettiin varastoa. Vaari suunnittelee risusavottaa alkutalveksi.
VastaaPoistaSiinä on vähän kavereille kans - ei me saada sentään niin paljon itse syötyä. Osahan menee automaattisesti takaisin maahan uuden sadon siemeninä. Tarkoitus on kyllä pienentää valkosipulin viljelyalaa, mutta vielä tänä vuonna lipsahti ajateltua enempi maahan.
PoistaValkosipuli on helppoa viljellä, mutta nosto, puhdistus, kuivatus ja uusien istutus on ihan käsityötä - ja aikaa vievää puuhaa. Tarkoitus on pienentää kovastikin isoa hyötymaata. Kaksin asuessa kulutus ei ole kovin suurta.
Sinulla on ollut aktiivinen työloma ja paljon olet saanut aikaiseksi. Ihana on tuo koiruli. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaHuomenna pääsee töihin "lepäämään". Ainakin siellä on kahden tunnin välein tauot :D Viikosta tulee mukava, sillä istutuspuuhia on paljon vielä tekemättä. Toivottavasti on siedettäviä kelejä jäljellä vielä.
PoistaWau mikä määrä valkosipulinkynsiä! Kuva syyskatkerosta on jotenkin pysäyttävä, hyvin intensiivinen väri tähän aikaan vuodesta. Kyllä nauratti tuo koirakuvaus! Tuo ilme ja elehtiminen on niin tuttua. Onnittelut työloman aikaansaannoksista!
VastaaPoistaKiitos käymästä, viestistä ja lukijaksi liittymisestä!
PoistaSyyskatkeroilla on tosi hienoja lajikkeita, mutta ne ovat tosi myöhäisiä. Monasti ne kukkivat lumen läpikin vielä.
Koira on aika naurettava tapaus noin muutenkin, mutta aina se on hyvällä tuulella. Sen kanssa on varsin mukavaa puuhata, ja puutarhakoiraksikin se on jo oppinut.
Ompas siulla ollu urakka valakosipulien kanssa. Ahkeroinu oot muutakin. Katkerot onkin hienoja kukkia, oon niitä muutaman keränny. Polttopuuhommat onkin fyysisesti raskaita, vaikka koneetkin on apuna. Miun homma ol pinota ja liiteriin puitten kulettaminen, kun oltiin muatilalla. Nyt Pekka hoitaa homman kun ei ennee oo jokapäivä töissä. Ei se suata siulla lommoo töissä olo olla!
VastaaPoistaOlen joskus kauan sitten tehnyt halkoja kirveen ja sahan kanssa, joten klapikone traktorin perässä on oikea taivaan lahja! Puulämmitteisessä pirtissä polttopuita kuluu, joten iso liiterilinen on talven pelastus.
PoistaTöissä on sentäs kahden tunnin välein tauot, joten helpommalla sikäli pääsee. Töitä tehdään siinä välissä kyllä tosi rivakasti. Talven kanssa juostaan kilpaa.
Klaoikoneella homma hoituu mutta ei silti ilman lihasvoimaa. Sama ruljanssi meillä.
VastaaPoistaOnneksi pääset töihin huilaamaan🤗
Oi Riekoa, eikö edes soffalle pääsis😪
Kova työ puusavotassa on, mutta nyt se on onnellisesti tehty. Töissä on tauot ajallaan, toisin kuin kotona. Mutta rutkasti sielläkin on puuhaamista ennen talvea.
PoistaRieko ei pääse sohvalle eikä sänkyyn. Pitäköön tapansa kuopuksen luona, mutta täällä on entiset säännöt :D
Jestas mikä savotta siellä taas kerran, hyvä sinä. Puuhommat todellakin lämmittävät moneen kertaan, mutta takaavat talven kurituksessa ihanan lämpimän pirtin. Se on todellakin työtä jolla on tarkoitus.
VastaaPoistaIhanat kuvat suloisesta Riekosta, on se mukava epeli.
Puut on onneksi tehty ja liiterissä. Tulkoon talvi. Oikeastihän nämä tehdyt puut on seuraavan talven puita, kun pitää olla aina vuotta etuajassa puiden teossa. Kuivat puut palavat parhaiten ja puhtaimmin.
PoistaRieko joutuu taas pian citykoiraksi, kunhan kuopus tervehtyy. Hyvin on piski saanut vapaana juosta turkki hulmuten pitkin metsiä.