Tuhannen toukokuu - soon moro!

Nyt päättyy toukokuu, ja johan olikin melkoinen kuukausi! Se loppuu nyt ihan julmettuun myräkkään, mikä oikeastaan kruunaakin tämän kuukauden. Mahtikuukausi.

Lumikello ja krookukset takatalven lumien keskellä.

Kevät alkoi lupaavan varhain, mutta toukokuun alun lumimyrsky toi ihan hitokseen lunta. Hangen alle peittyivät kukkivat valkovuokot, sinivuokot, krookukset ja pionien uljaat versot. Hyvin nuo sitkeät kestivät lumen kylmää kouraisua. Ja sulihan se lumikin pian pois.

Kevätkukkjoista myös kiurunkannukset (Corydalis) kukoistivat.

Kaikki mahdolliset kevätkukkijat ovat loistaneet paremmin kuin vuosiin. Löytämisen iloa on ollut jokaiselle toukokuun päivälle runsain mitoin. Lämpenihän kelitkin jopa ihan t-paitakeleihin. Se on täällä kylmän kevään ja jäätävän meren äärellä harvinaista herkkua.

Onnenpensaan (Forsythia ovata) ensimmäinen kunnon kukinta.

Kaikki mahdolliset kukkapuut ja -pensaat olivat täynnä kukkia. Fiilis kaikkien aikojen kukkakesään oli sangen korkealla. Viime kesä oli huikean lämmin, mutta kasvit kärsivät kuivuudesta. Nyt toukokuu tarjosi vesisateita, joka tuntui elvyttävän viime kesänä kituneet kasvitkin.

19.5. aukesivat hiirenkorvat koivuun! Se on kesä!

Toukokuu tarjosi lämmintä ja vettä taivaalta. Se tarkoittaa kasveille kaikkea tarpeellista kasvun aloittamiseen. Myös pikkulinnut, siilit ja muutkin eläväiset olivat vilkkaina perheidensä perustamisessa. Luonto pursuaa elämää sen kaikissa muodoissaan.

21.5. kanat pääsivät kesäkanalaan ja kavihuone sai
istutukset kasvamaan. Kevään isoja juttuja molemmat.

Toukokuu tekee tarhurille aina kiireen. On niin monta asiaa yhtä aikaa tehtävänä. Ruoho alkaa kasvaa, kylvöt ja istutukset pitää tehdä ja alkaa loputon rikkojen ruopiminenkin. Siinä sivussa tulee kalkittua, lannoitettua, poistettua talvisuojat ruusuilta ja runkosuojat puuvartisilta. Hommaa on niin paljon, että jälkikäteen melkein heikottaa ajatellakin.

Lehtikuusen erikoislajike 'Horstman Recurved' puhkeaa neulasiinsa kukan kera.

Kaiken puuhan keskellä kuitenkin on aikaa katsella ja ihmetellä kasvun ja kukinnan tohinaa. Aistit täyttyvät katselemisesta, lintujen laulusta, tuulen huminasta ja kesän tuoksuista. Kroppa tuntuu iltaisin peräti käytetyltä - mutta tyytyväiselle. Yön lepo lataa taas voimat siten, että aamulla herätessä auringon säteisiin miettii onnellisena mitä kivaa uusi päivä tarjoaakaan.

Työmaallakin kukkii. Hyvinkin paljon.

Mutta antoisa toukokuu ei lopettanut loivasti, vaan pisti pystyyn kunnon myräkän. Toukokuu lähtee taivaan pasuunat soiden ja puiden kaatuessa. Tuuli on puuskissa yli 30 m/sek - eli ihan kunnon myrskyllä valtikka siirtyy kesäkuulle. Ei käynyt mielessäkään lähteä metsälenkille koiran kanssa. Riekokin ilmoitti, että pihapissitys on täysin riittävä tässä kelissä. Lenkkeillään pitemmän kaavan kautta huomenna. Viisas koira.

Merenrantakaupungin veistospuistossakin sipulikukat nousevat. Niiden alta
puskevat perennojen kasvustot. Kukkia tiedossa koko kesäksi.

Kiitos toukokuu - olit vauhtia ja huikeita juttuja täynnä alusta loppuun. Ja tervetuloa kesäkuu - ilolla kohtaamme jälleen. Juhannukseen mennessä on pikkukesä täytetty. Mitähän meillä onkaan vielä edessä?

Iloa viikonloppuusi! Myrskyn jälkeen on poutasää. Lämmötkin palaavat ennusteen mukaan.