Töissä perjantaina plarasin kevätsipulien tukkukuvastoa, sillä keväinen kukkaloisto kaupungissa on helpoiten ja edullisimmin hoidettu syksyllä istutettavin kukkasipulein. Ihan itsekseni hekottelin, kuinka hassua on se, että tämmöisestä vielä maksetaan palkaakin! Olen kymmenet vuodet tehnyt tuota oman plantaasin mittakaavassa ihan ilmaiseksi ja iloiten sittenkin.
Merenrantakaupunkin kevättä tahdittaa omalla hyisellä tavallaan jäinen meri. Keväät eivät tule äkkiä eikä lämpiminä. Meillä keväät on kituliaita, pitkiä ja kylmiä. Kylmyys hönkii pitkälle kesäkuuhun asti. Oikeasti kesä alkaa täällä vasta juhannuksen tietämillä.
Maaliskuinen iltarusko meren hyisellä rannalla. |
Mutta kevään suuret ja ihanat kohokohdat minulle ovat kuvin ja sanoin tässä:
1. Kulotus
Kulotus on ihan parasta varhaisessa keväässä! |
Minun kevääni alkaa sytkärin keralla. Lumen alta paljastuvat kuloheinikot saavat kipinää ohi kulkiessa. Kulotuksesta on monta hyötyä, sillä myyrien kätköpaikat paljastuvat kissoille. Yksi tärkeä pointti on punkkien kuolema. Kulottaminen selvästi vähentää pirullisten punkkien esiintymistä omalla tontilla.
Ei palanut riihi tuollakaan kulotuskerralla. |
Kulotus vaatii osaamista, taitoa ja lopulta tuuriakin. Sitä ei voi ikinä tehdä liian suurella varovaisuudella, sillä tuli on loistava renki mutta kehno isäntä. Kulotus lienee myös katoavaa kansanperinnettä, mutta täällä vielä osataan.
2. Piipat
Siis oikeasti - mikä onkaan suloisempaa kuin pienet penkkipunnertajat keväisessä puutarhassa?
Punakolmilehden pirteät piipat nousevat jo jäiden ja lumen keskeltä. |
Pionin piippa uhmaa kylmää. Eräänlainen elämäntahdon symboli. |
3. Silmut ja hiirenkorvat
Tuurenpihlaja 'Dodong' on niitä ensimmäisiä! |
Koska olen vakavasti puihin päin kallellaan, niin turpoavat silmut ovat kuin lahja, joka avataan hiljalleen. Ehkä sykädyttävin silmupullistelija on Tuurenpihlaja, joka aloittaa perin varhain - yöpakkastenkin aikaan jo. On sillä melkoiset pakkasnesteet ja kevään tahto! Kärkisilmut paljastavat vähän kerrassaan sisällä olevan kukkanupunkin.
Siellä se on - mahtikukka nupussaan! |
Kirjometsävaahtera 'Drummondii' ja punapähkinä 'Fuscorubra' |
3. Kevään ekat kukkijat
Huhtikuu on ihan ihmeellinen kuukausi. Monasti sen alkupuoli on hankien potkimista, mutta loppukuusta onkin jo ihan kevättä parhaimmillaan.
Punakolmilehden upeat kukat ovat todella mykistävän hienoja! |
Töissä piti tehdä lomasuunnitelmia. Mulla on pitkästä aikaa kesällä oikeasti lomaa! Työn luonteen vuoksi en pysty pitämään lomaani kuin viikon pätkissä, mutta huhtikuulle varasin peräti kahdeksan lomapäivää. Lisänä on viikonloput ja pääsiäisvapaat. Toivon saavani laittaa omaakin puutarhaa.
Suloiset narsissit muiden sipulikukkien ohella piristävät kevään! |
<3 kaksin! |
4. Grillauskausi
Vappuna on aina tavoitetilana aloitaa grillauskausi. Se on todella yhtä juhlaa, johon yleensä kokoonnutaan isommallakin porukalla. Joskus on kyllä grillattu hirveässä räntäsateessa, mutta suomalaisella sisulla ja toppahaalareissa kyllä onnistuu!
Grillin antimet maistuvat ihan kaikille! |
Näitä vihreäksi räjähtäviä maisemia me kaikki kaipaamme jo! |
Tämmöisistä kuvista ja teksteistä on minun kevään rakkaat palikat tehty. Olen vielä ihan talvikohmeessa, joten yhtään suunnitelmaa tai unelmaa en ole vielä saanut oman puutarhan eteen tehtyä. Ehkä unelmageneraattori käy työaikana niin kierroksilla, ettei siitä jää kotioloihin mitään jämiä. No perinteisesti herään talvihorroksesta helmikuun lopun tietämillä.
Saniaisilla on hyvin tyylikkäitä tapoja nousta maasta. Tämä on Onoclea sensibilis eli helmisaniaisen verso ylönsnousemuksen äärellä. |
Lopuksi haasteen säännöt:
-kerro postauksessasi haasteen aloittaja (Tiiu Puutarhahetki -blogista)
-tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera
-haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
-käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään
-voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki
Esikot on kevään kukkia. |
Heitän haasteen seuraaville ihananille blogeille: Hirnakalle Hirnakan Torppaan ja Metsätontun ruusutarhaan Ruusumuorille sekä SariW:n Sarinpuutarha-blogeihin.
Iloa ja valoa viikonloppuusi. Hiljalleen kaiken lumisateen keskellä siirrymme hivuttamalla kohti kevättä. Toivottavasti kuvista oli pieni pilkahdus kevättä sinunkin sieluusi!
Ei onneksi iha maharoton aika nuahon kuvihin oo. Eiköhän sen kestä. Mäki tapaan kulottaa eres jotaki, jos ei kerkiä liikaa kuivamahan. Jos o valakoone kolomilehti talavehtinu, nii punaanenki menöö hankintalistalle. Lumi o jo pikkuuse maraltunu :)
VastaaPoistaPäivä kerrallaan hiivitään kohti kevään lumoa. Toivoisin tosissaan, että huhtikuun lomapäivissä olisi kulotuskelpoisia päiviä, ja lunta mahdollisimman vähän.
PoistaKulotus on tehokas tapa siivota pientareita ja muita kuloheinän valtaamia paikkoja. Kulopaikat vihertyykin pirskatin paljon nopeampaa. Aina ei säiden puolesta pysty kuolottamaan kaikkea, mutta edes jotain joka kevät.
Tällä on toinen jokakeväinen kulottaja. Piiriojat ja joutomaat kulotan poikkeuksetta aina. Vesiletku valmiina, jotta tuli ei pääse vahingossakaan ryöstäytymään. Täällä etelässä mennään nyt plussan puolella ja aina välillä sataa myös vettä.
VastaaPoistaToinenkin kansantietotaiteen ystävä! Kulottaminen on tosi taitolaji, jossa ei ikinä voi olla liian varovainen. Niin oikullista on tulen ja kulon välinen suhde, että tuulenpuuska voi tehdä onnettomuuksiakin.
PoistaPlussalla kuitaa Pohjanmaakin vesisateen keskellä. Nyt painuu hanget kasaan ja pakkasten myötä saataneen viimein kantohanget.
Nuo piipat ovat niin odotettuja ja hiirenkorvat. Aah sitä heleää vihreyttä.
VastaaPoistaKevään vihreiden sävyt ovat kyllä hurjan moninaiset. Koivun hiirenkorvat on mielestäni ihan paras hetki keväässä. En löytänyt kuvaa siitä, mutta se huippuhetki on avautuneet hiirenkorvat ihan aina.
PoistaIhan uusi asia minulle tuo kulotus! Toki olen kuullut sellaista tehtävän, mutta ihan jokakeväinen operaatio! Merenrantakaupungissa itsekin ennen asuneena tiedän,miten sää tuntuu siellä erilaiselta.
VastaaPoistaKulottamalla saa siistittyä pitempään heinään jääneitä alueita - siis juuri niitä myyrien ja punkkien suosimia kohteita. Jäljelle jäänyt tuhka lannoittaa maata rippusen verran.
PoistaJoka kevät ei pysty säiden vuoksi kulottamaan kaikkea tarpeellista, sillä kelin pitää olla tyyni ja kuiva. Mielellään ei kuitenkaan liian kuiva, ettei tuli ryöstäydy käsistä. Paras keli on tyyni ja vähän pohjakostea, kuten esim. illalla. Päivällä aurinko ja tuuli kuivaa heinän, mutta illalla maakosteus nousee tekemään kulotuksesta vähän kituvaa.
Kylläpäs tulee keväiset fiilikset kuvia katsoessa:)
VastaaPoistaEikä tässä enää kauaa mene odottaessa kuvien tapaisia maisemia!
PoistaHieno postaus kevään kaipuusta.
VastaaPoistaKertoisitko jossain vaiheessa kolmilehden kasvattamisesta. Mitä vaatii viihtyäkseen ja mitä kasveja olet yhdistellyt sen oheen?
Pitänee tehdä oma postaus puutarhan erikoiskasveista, kuten vaikkapa juuri trilliumit. Tuo punakolmilehti on porukan kestävin. Lehtokasvina se tykkää puolivarjoisesta, tuoreesta maasta ja lehtikompostista.
PoistaTrilliumit on niin hienoja, että niille tarjotaan tilaa edustuspaikoilta. Eli lähinnä ovat ilman vieruskasveja. Koitan jossain vaiheessa kuvin selittää paremmin.
Kyllä oli kauniit kevään palikat! Kulotus on tuttua, tosin ainakin 15 vuotta siitä on kun olen ollut viimeksi mukana kulottamassa. Upean näköinen yhdistelmä on tuo punapähkinä ja kirjometsävaahtera. Keväänvihreäksi muuttuvia maisemia odottaa päivä päivältä enemmän. Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaKulottaminen on kevään alun parasta puuhaa! Punapähkinä ja kirjometsävaahtera on vierekkäin ihan vahingossa - mutta ovat toisiaan kauniisti korostava yhdistelmä.
PoistaIhania kevätkuvia ♥ Eilen iloitsin siitä, että kevääseen ei oikeasti ole enää kauan. Maaliskuu on mulle jo selkeästi kevätkuukausi. Tytär kyllä yritti palautella maanpinnalle käskemällä katsoa ikkunasta ulos, aika paljon on vielä lunta maassa :)
VastaaPoistaKeväällä havaitsee aina Suomen maantieteellisen pituuden. Maaliskuu on kevätkuukausi etelässä, meillä mennään yleensä ihan talvisissa oloissa huhtikuun puoleen väliin asti vähintään. Niitä aikaisia keväitä ei ole ollut vuosiin.
PoistaKerran satuimme ajamaan ohi kun lähistöllä kulotettiin peltoa, oli se huikaiseva näky illan alkavassa hämäryydessä. kevättä on ihana odottaa ja kun se koittaa niin olo on mahtava. Ja pihassa on kierrettävä monta kertaa päivässä sillä jo tunnissa tapahtuu paljon. Pionin säätä uhmaavat alut ovat joka vuosi ihmetyksen aihe.
VastaaPoistaKulotus alkaa olla varsin harvinaista, mutta kyllä maaseudulla yhä jotkut kulottavat. Ilta on usein paras aika kulottaa, kun tuuli asettuu ja kosteus hiipii maasta hidastamaan paloa. Silloin pysyy kulo parhaiten hallinnassa.
PoistaLapsuudenkodissani ei enää ole viljelystä mutta pellot kulotetaan keväällä pitkästä heinästä, jostain syystä se on mukavaa keväistä puuhaa.
VastaaPoistaSe on aivan älyttömän kivaa puuhaa! Tulee äkkiä siistiä. Niitä viljelemättömiä peltoja meilläkin kulotetaan.
PoistaEi olla sen jälkeen kulotettu, ku meinas karata tuohon mehtään tuli. Asuttiin tässä aika alkuaikoja, kun sain päähäni alkaa kulottaa. Meni varmaan liian myöhään, ei ollu enää lunta yhtään. Sen kans pitää olla tosi tarkkana ja väkiä paikalla ja vesiletku :D
VastaaPoistaMainio pointti tuo punkkien hävitys kulottamalla, ei tullut edes mieleen moinen, liekkö muilla?
Joskus kieltämättä on ollut kiireen tuntua sammutuksessa täälläkin. Vanhemmiten sitä on tullut vieläkin varovaisemmaksi kulotuksessa ihan kokemusperäisesti oppien. Siksi kai kulotus onkin niin jännää, kun siinä on oikeasti vaaramomentti mukana.
PoistaIhan selvän eron näkee kissoista ja koirasa punkkeja nyppiessä ennen/jälkeen kulotuksen. Punkithan lähtevät heti liikkeelle, kun lämpötila on plussan puolella. Siis jo hyvästi ennen kulotuksen alkua. Kulotuksen jälkeen punkki on enää satunnaislöydös. Olen päätellyt niiden vain kärähtävän kulotuksessa.
Ihanan keväistä :) Silmut, piipat ja hiirenkorvat ovat tosiaan täyttä kevättä.
VastaaPoistaMukavaa että sait iskettyä lomapäiviä kalenteriin, sama juttu pitäisi minunkin tehdä.
Leppoisaa alkavaa viikkoa!
Kyllä tässä laskee päiviä jo, että lumi alkaa sulaa ja muuttolintujen parvet kansoittavat taivaan. Ja kevät saapuisi viimein. Se jos mikä on enemmän kuin odotettua!
PoistaOlen tehnty töitä tauotta toukokuun alusta lähtien. Joku yksittäinen vapaapäivä on ollut viime kesänä, mutta muuten olen ollut töissä. Ajatus edes viikon mittaisesta lomasta on kyllä ruhtinaallista!
Oi mikä huikea nimitys ensimmäisille piipoille, penkkipunnertajat:) Tuo pionin alku on kuin käsivarsi soremet ojossa kohti valoa ja aurinkoa. Kyllä kevät on ihanaa aikaa ja puut kätkevät valtavan elämänvoiman pieniin silmuihinsa! Hienoja kuvia!
VastaaPoistaTermin olen lainannut Hirnakalta Hirnakan Torppa-blogista. On se niin osuvan herkullinen, että pääsi heti käyttöön täälläkin!
PoistaSyyskesästä katson silmuja ihailevin katsein - niissä on paketoitu koko seuraava kesä mitä kompakteimmalla tavalla. Elämä ihmeitä sekin.
Ihana kevät sinulla!
VastaaPoistaSamaa mieltä tuosta ruuanlaitosta :D
Meillä on tarjolla nyt ihanimmat kevättalven päivät, joita kelpaa myös muistella. Jokainen päivä lähempänä vihertymistä.
PoistaRuoanlaitto on niin puuduttavaa - vuosikymmenten arkisten askareiden kliimaksi. Siihen saa ihanan vaihtelun ulkona grillaamalla. Ihan tosi odotettu juttu meidän vapussa.
Kiitos haasteesta, minäpä ryhdyn oitis pläräämään kuva-arkistoja.
VastaaPoistaKulottaminen on semmoista puuhaa, etten tällä tietämyksellä ryhdy, palaa vielä oma ja naapurienkin mökki. Ja toisen naapurin jyhkeä kuusikko. Mutta meille saisi kyllä taitava kulottaja tulla hommiin, töitä olisi.
Jotenkin minä yhdistän sinut ja kulotuksen aina ja ikuisesti yhteen, se on varma kevään merkki!
Jess - kiva odottaa sun kuvia ja juttuja!
PoistaJa joka hiton kevät kulotan sen verran kuin pystyy kelien puolesta. Siitä se mun kevät oikeasti alkaa. Ihan parasta! Ja kyllä jokunen läheltä-piti tilanne mahtuu historiaan. Se tekee varovaiseksi. Tulen mahti on pelottava.
Kiitos Titta! Otan haasteen vastaan. Kyllähän sitä haaveilla pittää! Tuo aurinko antaa siihen pontta! odotan innolla kevättä, kuten me kaikki tarhurit ja varmaan muutkin! Juuri kuuntelen radiosta hyönnteisten katoamisesta. Ei kai pitäs kirota niitä pahimpiakaan! Toivotaan niitäkin ensi kesäksi!
VastaaPoistaOnpa mukavaa, että sieppaat haasteesta kevään virettä! Odotan postaustasi innolla! Iloa ja valoa kevään odotukseen :D
PoistaKevät on tarhureiden kohokohta, josta on tosi mukavaa lukea joikaisen kokemuksia ja niitä parhaita hetkiä!
VastaaPoistaMukava kevään kaipuu postaus! Kulotus on hyvä konsti, kuhan hallihtoo tulen. Kevät on just niin mahtavoo aikoo kuin kirjotat. Tulis vuan miullakin kaikki ihanuuvet hoksattuu! Miullakin on haaste vuottamassa.
VastaaPoistaNämä kevään kaipuut on tosi kivaa luettavaa! Tartuhan sinäkin haasteeseen, niin saadaan me kaikki lukea taas kivoja juttuja murteella (ja kuvat voi katsoa ihan millä vaan kielellä!)
PoistaIhana postaus ja minäkin kiinnitin huomioni tähän penkkipunnertajat sanaan ,tosi osuva . Täälläkin kun mökille ajetaan ollaan nähty kulotusta joka vuosi tehtävän ,mutta itse olen vain autosta katsellut. Kiitos sinulle .
VastaaPoistaToveri Hirnakka on sellainen ihana verbaalivirtuoosi, jolla löytyy sanat ihan joka paikkaan. Arvostan ja nautin sanansäilän lahjakasta käyttöä!
PoistaIhanaa, niin ihanaa! Kulotus olisi kivaa, mutta isäntä on siitä aina eri mieltä. Onneksi teillä ei tulipaloa kuitenkaan tullut! Ja nuo sinun puusi...puurakastajana melkein hyppäsin oksalle!
VastaaPoistaKevät on upeaa aikaa, siitä on mukava haaveilla, mutta iän myötä pyrin nauttimaan hetkestä ja sen tuomista iloisista yllätyksistä!
Eilen oli ystävänpäivä virallisesti, minulla on joka päivä ystävänpäivä, joten ihanaa tätä ystävänpäivää sinulle ja tuleville päiville myös kaikkea hyvää!
Kiitos Saila niin lämpimistä sanoistasi! Kulottaminen on hurjaa ja jännää puuhaa, jonka toivoo onnistuvan aina hallitusti. Silti jännitysmomentti on aina olemassa, sillä yksittäinen tuulenpuuskakin voi tehdä jäynää.
PoistaValon lisääntyminen on jo niin selkeää, että pitänee havahtua talvilevolta viimein. Kaikki kiva on edessä vielä!
Joskus joka huushollissa kulotettiin, totta. Palokunnalle pitää ainakin ilmoittaa, jos meinaa siihen hommaan ruveta. Mutta hyödyllinen tapa olisi kaikin puolin.
VastaaPoistaIhania kuvia, minuakin hiukan rupesi kutkuttamaan, vaikka "kiroilen" vesisadetta ja korkeiden hankien laskua.
Minäkin hiljalleen yskähdelle käynnistyn kohti aktiivikautta. Tämä herääminen sujuu kuin karhuiltakin parissa viikossa. Sitten onkin "nälkä".
PoistaHieno kooste kevään parhaimmista paloista! Ihania, sykähdyttäviä kuvia olet valinnut postaukseesi! Kiva, että lähdit haasteeseen mukaan. Lisään huomenna postauksesi linkin haasteeseen vastanneiden listalle blogiini. Aurinkoista alkavaa viikkoa sinulle!
VastaaPoista