sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Aurinkopäivän hinta

Selvisin lentsusta helposti yhden päivän räkimisellä, vaikka kylmetin itseni vallan perusteellisesti torin vaalitilaisuudessa eilen. Tänään teinkin jo töitä. Upean aurinkoinen aamu valkeni kantohangille, mutta minähän EN hiihdä. Sain siitä lapsena tarpeeksi. Kotiin tultuani nautin silmiin killottavasta auringon paisteesta. Huikean häikäisevää on ajaa märkää tietä aurinkoa vasten. Ilman aurinkolaseja - ne on jossain talvijemmassa. Siinä aina toivoo, ettei mitään yllättävää tule tielle.
Talvesta selvinnyt pelakka kurottaa kohti valoa

Aurinko lisää selvästi aktiviteettia ja mielen pirteyttä. Minä energisoidun aina valon lisääntyessä, olen oikea kevätihminen. Mahtaakohan pitää paikkansa väite, että syntymävuodenaika on ihmiselle se paras? Minä olen syntynyt helmikuun lopussa ja ainakin kohdaltani tuo pitää paikkansa - herään talviunesta yleensä siihen aikaan. Kevät on minun parasta aikaa.

Tarjousnarsku auringon loisteessa. Tuplateho keltaiselle.
Näyn sortuvan holtittomuuksiinkin. Töiden jälkeen marketostoksilla koriini hyppäsi kolme purkillista tarjousnarsisseja. Pitkään on pidetty tiukkaa talouskuria, mutta näin vain ihan suorin vartaloin tuhlasin viisi euroa! Puutarhoilla ja nettiostoksilla talouskuri ei aina ensimmäisenä muistu mieleen.

Auringonpaisteella ON hintansa. Koko talvena en ole nähnyt pölyä juuri missään, mutta nyt sitä on ihan joka puolella! Ja ikkunat...

Melkein läpinäkyvä!
Opin jotain uutta - myös banaanikärpäset paskovat ikkunaruutuihin. Muuta selitystä ei ole minipienille kärpäsenpaskan näköisille lähteille ikkunassa. Enkä varmasti ala vielä pesemään ikkunoita. Vedän verhoja eteen, ei nuo  näy kun muutaman tunnin iltapäivällä kun aurinko laskee. Viisto valo paljastaa tiettyä nuhruisuutta ja pölyä, joten jossain vaiheessa saan keskiraskaan raivarin ja alan siivoamaan. Samalla saan loput remontin jäljet poistettua näkyvistä. Sorkkarauta keittiössä ei pitäisi olla vakiovaruste, eikä vinyylilankkujen jämät makuuhuoneessa.

Päästähän auringonpaiste sieluusi asti - tässä on mukavaa lasketella kohti etenevää kevättä!

16 kommenttia:

  1. Samoja tarjousnarsisseja kannoin kotiin minäkin. Nyt ne pyörivät hellan kannella ja yritän keksiä jonkun pytyn johon ne voisi tällätä. Portaalle ei vielä tohdi laittaa.
    Loppusijoituspaikka on kuitenkin varma, samaan kukkapenkkiin minä ne jemmaan jouluisten hyasinttien kanssa. Kukkivat minkä kukkivat.

    Ja tuota noin, ikkunatkin ovat ihan saman näköiset meillä. Koirien nenänjäljet täplittävät sitä ikkunaa josta iltapäivän viisto valo räikeimmin paistaa. Köhhöh, pitäisiköhän saada se keskiraskas raivari täälläkin?

    Silti, valo on ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hirnakka kommentista! Nuo pienet Tetet on jotenkin tosi symppiksiä. Ja kierrätän ne tietenkin kukkapenkkiin keväällä. Kyllä ne tapaavat lähteä kasvamaan ja viihdyttävät monena tulevana keväänäkin.

      Poista
  2. Olen yrittänyt noita tarjousnarskuja vältellä, onnistunut toistaiseksi, tulppunippu on pari kertaa hypännyt ostoskärryn kyytiin. Eilen hain siivouksen jälkeen kukiksi lehtikuusen oksia, ihania nekin ja edullisia. Eilen siis kilahti, siivosin monta tuntia, hikipäässä! Piti mennä leikkaamaan angervoja, mutta voimat eivät riittäneet (minnehän ne on kadonnut talven aikana?), jatkoin tänään leikkaushoitoja puskille. Pesin silmänlumeeksi ikkunat ulkoa, välissä on raatokärpästen hautuumaa.

    Mukavaa, että tautisi talttui nopeaan, hyvät oli lääkkeesi!

    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Saila - tulppaanikimppu olisi ihana, mutta kun noilla narskuilla on sipulit tallessa, niin ne saa maan sulaessa tuupittua kasvamaan tulevien vuosien iloinakin.

      Odottelen kans tuollaista kilahdusta korvien välissä :)

      Poista
  3. Kyllä auringolla on huamattava vaikutus. Pesin keittiön klasin, iliman raivaria, mikä o erittäi harvinaasta. Siinä lähti samas se kärpäästen hautuumaaki. Sinänsä turhaa puunausta, sarepäivän takia klasit o taas melekee läpinäkymättömät. Tuli ny eres vaihrettua jouluverhot kesääsempihi.
    Tämä päivä oliku linnunmaitua, aurinko paistoo siniseltä taivahalta, eikä eres tuullu. Tein oikee ylimäärääsen happilenkinki, ku en hiihrä mäkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai ikkunat voi pestä ilman raivaria? Ei ole osunu kohdalle, mutta kai se on mahdollista :) Näitä vanhanaikaisia, nättejä kevättalven päiviä näyttää olevan luvassa jatkossakin. Kivaa!

      Poista
  4. Ihanan keväiset narsissit auringonvalossa! Meidän ikkunat näyttää pitkälti samalta, mutta kyllä niistä näkee läpi ja valoa pääsee sisälle :) Joskus olen pessyt ikkunat ajoissa keväällä ja sitten kironnut, kun seuraavaksi iski siitepölykausi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piparminttu - tuo siitepölykauden ajoitus pitää ilman muuta ottaa huomioon ja lykätä rojektia! Hyvä syy pitää olla, ja tarjosit juuri mulle semmoisen! Nyt hymyilyttää :)

      Poista
  5. Tulin vastavierailulle ja liityin lukijaksi! Minustakin tuntuu, että syntymäkuukausi on paras. Minulla se on syyskuu. Silloin siitepölykausi helpottaa ja kasvimaan sato kypsyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos savea ja papuja - tervetuloa lukijaksi! Kunhan kasvukausi alkaa, niin ruusu- ja puutarhajuttuja alkaa ilmestyä.

      Jokaisessa vuodenajassa on ihanat juttunsa, mutta syvimmin puhuttelee kenties se vuodenaika johon on aikoinaan syntynyt.

      Poista
  6. Kyllä olette ahkeroineet. Nuo edellisen postauksen tuolitkin niin hienosti!
    Kiva, kun selvisisit kylmettymisestä.

    Remontin jälkeen pölyä on aivan varmasti melkein jokapaikassa.
    Ihan kauhistuttaa meilläkin ikkunat, kun aurinko matalalta paistelee, ihan kuin en ois koskaan niitä pessyt. Hämähäkin seittejäkin väleissä näkyvillä.

    Purkkinarskuja mullakin teksisi mieli hankkia, kunhan kaupoille pääsen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hae vain pikkuaurinkoja purkeissa. Arvatenkin teet niistä tapasi mukaan taiteellisen hienoja asetelmia - laitahan kuvia blogiisi sitten.

      Kevään suloinen valo paljastaa raa'alla tavalla talven laiminlyönnit. Tosin on todistettu, että kun peset, pyyhit ja luutuat niin ihan kiitävän hetken päästä se pöly on siellä jälleen. Mystistä!

      Poista
  7. Olen ehdottomasti sitä mieltä että syntymäkuukausi ja lempivuodenaika ovat kytköksissä. Kevät on mun parasta aikaa ollut aina ja uskon sen johtuvan siitä että olen syntynyt toukokuussa. Toisaalta kesäkin voisi olla mutta kevät on silti ykkönen.
    Ja sama täällä, talouskuri ei pidä siementen, kukkien yms. puutarhajuttujen kohdalla. Eilen joku vinkkasi että Lidliin on siemenet tullu ja pakko oli lähteä katsomaan. Tosin "vain" kolmen siemenpussin kanssa sieltä lähdin...
    Tuo meitä hellivä aurinko on kyllä ihana, mutta ahdistaa katsella ulos paskasista ikkunoista! En silti aio vielä niitä pestä, ehtii keväämmälläkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nappaa Satu tuo Piparmintun yllä kirjoittama Hyvä Syy: siitepölykausi saisi olla ohi ennen akkunain pesua. Jep jep - minuun upposi ihan täysillä tuo perustelu.

      Jestas sentään - unohdin käydä Lidlin kautta tänään. Agendassa oli siemenpussien hankinta. No huomenna...

      Kevät on siitä ihanaa, että silloin kaikki kiva on edessä. Odottamassa kokemista ja elämistä hetki kerrallaan. Siksi kevät on parasta aikaa.

      Poista
  8. Totta, niin siivo koti muuttuukin valon myötä pölyiseksi ja ikkunat, aivan iik, mutta se on pieni hinta upeasta valosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Nettimartta - tämä "ongelma" on ihan yleinen joka taloudessa. Valo hellii sielua, joten vedetään vain verhoja ikkunoiden eteen ja katsotaan muualle :)

      Poista