sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Ilmoja pitelee, sanois vanha kansa

Suomalaisten suosikkipuheenaihe on säätila. Ei meitä hirveesti hetkauta rapakon takana äänestettävä pressa, vaikka se valtamediaa niin kiivaasti täällä puhututtaakin. Mutta säätila on kyllä mitä ajankohtaisin, konkreettisin ja jokaiseen vaikuttava asia. Sitä voi rinnastaa vaikka verotukseen - siitä voidaan puhua, marmattaa, siunailla tai vain todeta. Mutta siihen ei voi vaikuttaa.

Toissa aamun kuuraa ruusuilla

Syksyn kelit ovat yleensä aina hyvinkin vaihtelevia. Märkyys on keskimäärin vakiosti runsasta. Enpäs muista kuivaa syksyä, mutta vetisisiä muistan monta peräkkäin heti pitkältä aikaa. Syksy vain sattuu olemaan syyssateiden aikaa.

Aamukuuraa 'Lemon Rokoko' ryhmäruusun viimeisellä nupulla.

Alati pimenevissä päivissä yksikin kuulas pakkasaamu kuuran kera on tosi kivaa. Heti perään kun yleensä heittää taas lisää vettä taivaaalta. Kameran kanssa kiersin puutarhaa katsoen kuuran teräviä piikkejä ruusujen pakastuneissa kukissa ja puiden lehdillä. Se on terävä muistutus siitä, että pakkasen voima lähestyy hiljalleen voittaen syksyn viivyttelyn.

Japaninhappomarjan kuura on kuin taideteos.

Yhden kuulaan pakkasyön jälkeen hienot kuurankukat sulivat vesisateeseen nopeasti. Kieltämättä tässä mustassa pimeydessä kaipaisi jo edes kainoa lumihuntua, mutta ennusteissa on tarjolla vesisadetta myrskytuulessa. Pöh.

Keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) ottaa punaisen syysvärin.

Toisaalta vielä on muutama syystyö puutarhassa tekemättä. Olen istuttanut vasta 400 valkosipulin kynttä, joten ainakin sata tai kaksi pitäisi piilottaa vielä multiin. Kanadan- ja ryhmäruusujen tyvimultaus on tekemättä, joten silläkin sektorilla olisi vähän lapion heilutusta tiedossa. Olen jo leikkonut pisimmät kukkavarret pois, sekä poistanut metalliset tuet. Aina en ole niitä poistanut, mutta fysiikan lakien mukaan ne johtavat kylmyyttä maahan pakkaskausina. Siis otin talveksi pois.

Huntukorpipaatsama 'Fine Line' ei ole vielä saanut edes keltaista syyväriään.

Muuten alan olla aika valmis ottamaan vastaan lepokauden talven ajaksi. Sato on korjattu talteen ja kesä alkaa olla paketissa. Töissä riittää kuhinaa suunnitella jo täysillä ensi kasvukautta. Kesäkukista on tilaus jo hahmotteluvaiheessa, jossa haetaan taas uusia värejä ja lajikkeita yhdistettyinä luottomenestyjiin. Aina pitää olla uusia ässiä hihasta vedettäväksi ja kaupunkilaisten iloksi.

Laavapihlaja (Sorbus alnifolia) ei oikeasti pihlajalle näytä yhtään.

 

Pieni jokemme on urheasti vetänyt hirveät vesimassat uomassaan, kun syyssateet meinasivat tuottaa nopeaa ongelmaa vesimäärässä. Mutkikas on veden reitti, kun yläjuoksun alkupäässä ylivuotokanavan kautta ohjattiin Pattijoki vähän aikaa virtaamaan tekoaltaan kautta meidän jokeen. Säästyi Pattijoen alajuoksun talot kastumiselta, mutta meidän kellarista pumpattiin taas vettä ulos. Koska kellarimme on ihan jokirannassa, niin siellähän laarit eivät ole lattiatasossa juurikin tuon vesiongelman takia. Kellarissa päivystää vakiona vesipumppu lattiassa olevassa syvennyksessä, joten isoa murhetta nousevasta vedenpinnasta ei ole. Pumppu hoitaa nöyrästi sinne pääsevän veden ulos.

Helmipihlaja (Sorbus koehneana) on valkomarjainen.

Huominen näyttää myrskyisälle kera ikävän vesisateen. Vielä pitäisi saada syystöitä tehtyä, puita suojattua ja yhden koirapuiston remonttikin on vaiheessaan. Ihan ei sisätöille vielä kerkeä, mutta toivoisi kelvollisia työilmoja ulkotöille.

Viimeisiä kukkia puutahassa on liilakonnanyrtti.

Marraskuun alussa kukkimiset puutarhassa alkaa olla ohi mennyttä. Tuo liilakonnanyrtti on tosi sitkeä sissi, joka lopettaa vasta oikeasti talven tullessa. Yhtä sitkeitä on ruusut ja osa kärhöistäkin. Komeamaksaruohotkin jaksavat vain. On ne ihmeellisiä!

Komeamaksaruohot on syksyn suuri ilo.

Koiranheiden myrkylliset marjat ovat jääneet linnuiltakin syömättä.

Reipasta alkavaa viikkoa pimenevässä kaamoksessa! 

20 kommenttia:

  1. On ilimoja pielly! Joo, kyllä se niin vaan on, että säästä riittää aina sanomista. Minä olen taas kerran yhden viikon odotellut niitä valoisia aamuja jotka talviaikaan siirtyminen iloksemme tuo. Taisi viedä valoisat aamut jonnekin muualle, ei ole täällä näkynyt.
    Kuuraiset aamut sen sijaan ovat mukavia ja koska ovat melko harvinaisia ainaisen sateen syksyissä, sitäkin ilahduttavampia.
    Minäkin aloin paketoida puutarhaa talvilevolle ja nyt on viimeisetkin kukkasipulit taputeltu multiin, kasvihuone pesty ja huollettu, lavat tyhjennetty ja kastelukannut parkkeerattu talviteloille. Tulkoon talvi!
    Valon pilkahduksia työviikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli ihan luvatusti kunnon myrsky vesisateineen. Niin että ilma vaihtuu rivakasti, eikä ulos lähde kuin pakon edessä. Luultavimmin taas puita kaatuu, mutta toivottavasti kotikuuset pysyvät pystyssä!

      Ja toivotukseesi vastaan, että kyllä taas elämässä on ilon ja valon pilkahduksia! Sitä samaa sinnekin!

      Poista
  2. Ihania yksityiskohtia, eikä niistä vähäisimpänä nuo piikikkäät kuurat!

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Nyt ne on muisto vain. Hetken sitä vain kestikin.

      Poista
  4. Kuurakuvat ovat niin kauniita, että soisi hiukan useamman kuura-aamun alkaneelle marraskuullekin. Kaatosadetta ei toisaiseksi ole näkyvissä, mutta tuuli kyllä ujeltaa nurkissa.
    Sää on mukavan helppo aihe, johon jokaisella on jotain sanottavaa. Ainahan sää on keikkunut sinne tänne ja nykyisin vielä enemmän. Leikkasin eilen nurmikon, joskin pääasiassa tarkoitus oli silputa puunlehtiä. Jos vain kerkiän, saatan vielä kantata istutusalueitakin. Mikäs sen sopivampaa hommaa +10-asteisessa marraskuussa. Jos vain valoa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisi kuura-aamuja enemmänkin. Nyt on tarjolla vesisadetta kera myrskytuulen. Lämmintä on kyllä poikkeuksellisen paljon, mutta tuttuun tyyliin talvi jossain vaiheessa voittaa. Ei talvi mene tavoittaan, sanoo vanha kansa.

      Poista
  5. Säästä juttelun aloittaminen niin tuttujen, kuin hieman oudompienkin kanssa taitaa olla se yleisin keskustelunavausaihe.
    Kivoja kuurakuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan sää jopa lehtien lööppien aiheena tuon tuostakin. Kaikkiahan ne ilmat koskettavat, joten tosi helppo aihe.

      Poista
  6. Sää on nii tuttu ja turvallinen puheenaihe. Nii-i, nykki meillä riahuu tuuli nurkis, niin kait teilläki, enemmänki. Jätän kylymää uhumaten kaikki rautaaset kärhötuet paikoollensa. Niiton nii palio ja non nii raskahia, etten rupia niitä repimähän pois. Oon kyllä kylymän vaikutusta harmitellu miälessäni. Lunta vois tulla eres vähä, ennenku lykkää kunnon pakkaaset, mutta toivottavasti saatta tehtyä tyännä ennen sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä repii ihan tosissaan, etten tohdi edes lenkille lähteä. Puut heiluu pikkasen arveluttavan näköisesti, ettei kaikki taida pystyssä pysyä. En mene sekaan.

      On mullakin ollut talven yli rautaisia tukia maahan painettuna, eikä siihen kai ole yksikään kuollut. Mutta onhan melko lauhoja talvia ollut. Otinpahan nyt kuitenkin pois.

      Poista
  7. Hienoja kuurakuvia! Täälläkin riehuu tuuli ja sadetta on taas luvassa.
    Sää on todellakin varma ja helppo puheenaihe :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää kuuraisia elämyksiä tässä kaipaakin, mutta tarjolla taitaa olla pitkästi märkää ainakin ennusteen mukaan. Hentokin kuurahuntu maassa toisi kaivattua valoa.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. <3
      Joka vuodenajassa on ihanat juttunsa. Nyt on kyllä otettu niskaan kunnon myrskytuulia, ja isäntä kylille lähtiessään sai palata kotiin hakemaan moottorisahan päästäkseen isommille teille. Kuusi oli kaatunut tien poikki, joten vaati vähän sahan päristelyä jatkaa etenemistä.

      Poista
  9. Kauniit kuurakuvat <3 Kuuraa ei ole täälläpäin näkynyt muualla kuin toisten blogikuvissa. Parina aamuna on ollut ihan pikkuisen hentoa höytyvää kukissa, mutta ei kunnon kuuraa vielä kertaakaan. Nyt on muuten ihan pakko riemuita: minä kun olen harmitellut tämän kunnan surkeaa puisto- ja kukkaistutustilannetta, niin viikonloppuna olin huomaavinani asiassa jo pikkuisen parannuksen. Yksi meidän lähileikkipuistoistamme oli nyt syksyllä perusteellisessa remontissa ja valmistui lokakuussa. Kävimme sunnuntaina siellä ensimmäistä kertaa ja huomasin uuden aidan vieressä noin viiden neliön kokoisen kankaalla katetun alueen. Se oli juuri sellaisessa kohdassa ja sen muotoinen, että siihen on melkeinpä pakko tulla pensas- tai perennaistutus. Toiselle sivulle oli istutettu rivi puuntaimia, joita en lehdettöminä tunnistanut. Jännittävää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tuon koommin kuuraa näkynyt, vaan on ollut poikkeuksellisen lämpimät Föhn-tuulet. Aika rivakat sellaiset, kun puitakin on kaatuillut monessa paikkaa.

      Kaupungin työntekijänä vinkkaan, että aina kannattaa olla yhteydessä viranhaltijoihin toiveiden kanssa. Kyllä niitä kuunnellaan ja koitetaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisuudet on rajallisia, mutta meillä pyritään kuuntelemaan asukkaiden mielipiteitä herkällä korvalla.

      Poista
  10. Upeita kuurakuvia! Minun blogissani odottaa sinua sinivalkoinen haaste.:) Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista