sunnuntai 16. elokuuta 2020

Elokuun runsaus

Elokuu on tavallaan helpottavaa. Kevät on todella kiirettä puutarhassa  siivouksen, kylvöjen ja istutusten kanssa. Heinäkuu menee yleensä heilahtamalla perään kastelujen ja kitkemisen merkeissä. Elokuu tuo hienoisen huilitauon, jossa yleensä todetaan, että jotkin osat puutarhaa on päässeet ylitsepääsemättömään villiintymiseen, kun toiset osat on kyllä kunnossa. On aikaa nauttia puutarhasta. Näin ainakin minulla.

Kanadalainen JP Connell on kaunis pilariruusu!

Elokuu tuo jotenkin seesteisemmät energiat. Kesä täyttyy, ja sadonkorjuusta pääsee vähikseen nauttimaan. Marjasatoa syödään suihin ja kerätään talteen. Kaikkea tulee paljon! Sipulit nostimme tänään seinustalle kuivumaan. Isoja ja meheviä ovat! Näistä riittää pennuillekin jakaa.

Isoja kuin nauriit!

Valkosipulisatoa alan varmaan nostaa ensi viikonloppuna. Silloin minulla alkaa kahden viikon loma. Koenostoissa ja maistiaisissa ei ole ollut moittimista - isoja ja aromikkaita! Näin ne meillä tapaa aina onnistua.

Tämmöisiä ei saa kaupasta. Vasemmalla Alexandra ja oikealla Russian Giant.

Viikon ihan paras hetki on kanadanruusujen äärellä leikkoen viikon varrella kukkineet kukat pois. Se hetki on niin pysähtynyt Zen kun olla vain voi! Rakastan niiden kukkarunsautta, joka vain jatkuu ja jatkuu aina pakkasiin asti. Ihan ihmeruusuja! Taas heitän lämpimän ajatuksen Ruusukummin suuntaan, jonka ansiosta lähdin mukaan kanadanruusujen kestävyyskokeeseen. Se poiki varmaan elämänmittaisen rakkaussuhteen kanadalaisiin pensasruusuihn!

Luottoruusuksi päässyt 'Morden Centennial'in väri on ihana vanha roosa.

Nämä pensaat istutin 2016 keväällä, eli viides kasvukausi on käynnissä. Jyvät ovat erottuneet akanoista, eli osa porukkaa on karsiutunut matkasta. Parhaat sen sijaan kukoistavat ihan törkeän hyvin. Näistä jokainen pääsee Merenrantakaupungin Ruusu ja Runo-puistoon. Köynnös- ja pilariversiot houkutellaan köynnöskaariin kasvamaan. Näissä on siihen riittävää potentiaalia jopa näin pohjoisella vyöhykkeellä.

Kokovartalokuva 'Morden Centennial'sita. Se yltää noin 1.6 metriin.
Yhdessä jonkin kärhön kanssa se verhoaa kyllä köynnöskaarta.

Tuskin maltan odottaa talvea, että ehdin miettiä sopivia ruusulajikkeita ruusupuistoon, sekä muotopuutarhan muotoa ja köynnöstukia. Talvesta tulee tosi kiva, kun voi viettää työajan ainakin täydellisessä unelmoinnissa ja suunnittelussa!

'Henry Kelsey' on se ihan paras kanadalaisista V-vyöhykkkeellä!

'Henry Kelsey'tä istutin jo 10 taimea viime vuonna Merenrantakaupunkiin. Ensimmäiset vuodet ei hurraata huuda, mutta vahvoja versoja sieltä on jo kasvanut, eli juurtuneet ovat. Ensi vuosi pitäisi olla ensimmäinen kunnon kukintavuosi. Tämä ruusu on huikea kukintamaanikko, joka ei vain lopeta. Rehevän punaisia kukkia riittää runsaana heinäkuusta lokakuulle asti. Voiko miltään ruusulta pyytää enempää?

Kanadalainen 'William Baffin' on kolmas luottoruusu

'William Baffin' on kolmas lämpimästi luottoruusuksi päässyt lajike kanadalaisista. Näitä istutetaan taatusti ensi vuonna tuomaan pitkäkestoista iloa koko kaupungille.

Suloistakin suloisiempi 'Morden Belle' ei ole yhtä kestävä kuin edelliset ruusut. Mutta ah niin kaunis!

Yksi viikko siis töitä, ja kaksi viikkoa lomaa edessä. Lomasuunnitelmissa on ahertaa omassa puutarhassa. Tuskin tulee lähtettyä yhtään mihinkään, mutta onpahan hetken irti työkuvioista. Ne kun tahtoo vallata mielen välillä vapaa-ajallakin.

Pekkatorin laidalla Langin Kartanon kahvila takana vasemmalla.

Lauantaina vietin hetken ihan omaa aikaa, ja lähdin turistina Merenrantakaupunkiin. Joo - ihan oikeasti :D Kiersin ja kuvasin kaikki puistot ja kesäkukkaistutukset. Tarjoan jossain vaiheessa teillekin kiertomatkan kuvien ja tarinoiden muodossa. Reissuni kruunasin parhailla päiväkahveilla Langin kartanon kahvilassa. Ihan itekseni.

Iloa ja Valoa viikkoosi jälleen!


23 kommenttia:

  1. Tosi kiva lukea ruusukokemuksistasi! Nämä ruusut ovat olleet kovasti mietteissäni, kun rakentelen omaa ”ruusupuistoani”.
    Kiitos jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ehdottomasti näitä parhaita ja kestäviä kanadalaisia ruusupuistoosi! Kun näet omassa puutahassasi, niin ymmärrät perskohtaisesti nämä minun hehkutukset täällä :D

      Poista
  2. Kauniita ja mikä parasta, ovat olleet kestäviä. Hyvä laittaa nimet muistiin kun miettii uusia ruusuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä V-vyöhykkeellä valinnanvara kapenee oleellisesti myönteisempii vyöhykkeisiin nähden. Siksi kanadalaiset on olleet tooosi iloinen löytö ruusujen maailmasta.

      Poista
  3. Elokuussa se on ihanaa, että nurmi ei enää kaipaa leikkuuta, ei sen puoleen ole yhtään ikävä touko-kesäkuille, vaikka muuten kevätkaipuu kaihertaakin. Kevään ihana kaikki on mahdollista -optimismi on vaihtunut tuohon toteamiseesi puutarhan viidakko-osastoista ja kaikenlaisista projekteista, joita ei tänäkään vuonna tullut valmiiksi, päinvastoin niitä tuli taas lisää.
    Ihanaa suunnittelua sinulla tiedossa, karkkikaupassa kuin olisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä elokuu ei tuo helpotusta nurmen leikkuuseen, vaan kerran viikossa on tartuttava toimeen. Onko sitten tuo pitkään jatkuva valoisuus, joka täällä pohjoisessa on edelleen toisessa ulottuvuudessa suhteessa etelään? Nyt vasta käy yösydämessä pimeä hetki, että näkee tuokion ajan tähtiäkin.

      Tulevissa töissä on vielä yksi iso JackPot paljastamatta - se kaikkein suurin ja näkyvin. Kerrotaan kun sen aika on. Mutta ruusut siihenkin liittyvät tavalla tai toisella - kuinkas muutenkaan!

      Poista
  4. Kauniita ovat kanadalaiset! Miekin jo alakuun oon piässy. Hankittu viimeviikolla, Morden Centennial, Lambent Closse, JP Connel. Meinasin talavettoo kellarissa ja ens keväänä istuttoo kuhan penkki valamistuu. Tuoksut on huumaavat ja hyvänkokoset puskat sain. Kiitos opastuksesta ja mukava kun oot tienraivooja näihin kaunottariin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lambert Closse olisi ollut niin minun mieleeni, ja kahdesti olen pari istuttanut - eikä se ole viihtynyt vitosella. Harmi. Se on hyvin kaunis ruusu!

      Mukavaa että minun porinoista on ollut iloa, apua ja ehkä inspiraatiotakin. En puhu tyhjiä, vaan täyttä asiaa ainakin näiden kanadanruusujen kohdalla :D

      Poista
  5. Juuri noin.
    Innolla odotan kuvia ja juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän hitaammaksi on käynyt päivitysten tahti, mutta en kuitenkaan kokonaan ole jättänyt blogia. Eiköhän niitä juttuja taas ilmiinny. Suunnitelmat ovat tosin siirtyneet omasta puutarhasta isommille maille työn pariin. Mutta ammennan osaamisen ja inspiraation oman puutarhan kokemuksista.

      Poista
  6. Kuulostaa mainiolta kaikkinensa. Elokuussa todellakin todetaan asiain tila -ja siirrytään eteenpäin.
    Minä jo tempaisin valkosipulit ylös, mojova aromi tulvahti siinä mukana ja ihan hyvän kokoisia sipuleita. Jätin ne tuuliseen päivään kuivahtamaan ja siivoilen sitten ryönät pois jahka seuraavan kerran ulkohommiin ennätän.
    Taitaa jäädä tämän vuoden visiitti tekemättä vaikka polttava tarve olisi Särkällekin päästä. Kovasti odotan kuvia ja juttua!
    Ponnekasta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä viikko on toisaalta ponnekas ja toisaalta lomaan laskeutuminenkin jo painaa jäsenissä. Huomenna on viimeinen työpäivä - sitten pari viikkoa lomaa!

      Valkosipuleita nostelen vähikseen siivoten niitä sitä mukaa kuivumaan. Kauniita ovat putsatut valkkarit!

      Poista
  7. Minulla hieman samanmoiset ajatukset elokuusta ;)
    Ihania ruusukuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuu tuo selvän muutoksen kasvavaan kesään. Sato kypsyy ja aletaan vetäytyä jälleen erilaisiin tunnelmiin. Illalla täälläkin jo hämärtyy, joten lepoonkin asettuu aiemmin. Ei sitä mahottomiin jaksaisikaan pelkkää kesää :D

      Poista
  8. Elokuu on vielä näiden ruusujen aikaa ja nyt saatiin jopa aurinkoa. Samoin sain korjata hyvän keltasipulisadon kuivumaan nyt poudan aikana. Kiertokäynti Merenrantakaupungissa tulee olemaan kiinnostava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipulisato oli täälläkin erinomainen! Ei edes sipulikärpäsen toukkia kuin ihan parissa sipulissa.

      Tervetuloa merenrantakaupunkiin tutustumaan joko livenä tai virtuaalisesti blogitekstien myötä!

      Poista
  9. Minulla taas heinäkuu on ennemminkin sellaista puutarhasta nautiskelua ja siellä kiertelyä. Elokuussa ei oikein tiedä, mihin suuntaan kallistuisi, kun herukoita pitäisi kerätä ja satoa nostaa, mutta kukkapenkitkin vaatisivat uudelleenjärjestelyä ja kitkentää. Kyllähän nuo kaikki ehtisi tehä, jos ei olisi töitä viemässä leijonanosaa päivän tunneista!
    Kauniit ruusut! Joskus on ihan virkistävää tehdä turistikierros kotimaisemissa. Odotan hyvin suurella mielenkiinnolla puistopostauksiasi. Kiva kesäkukkaistutus on tuossa patsaankin juurella. Aurinkoista viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen ehtinyt nyt nautiskella puutarhastani. Se rentouttaa ja tuottaa todella paljon iloa!

      Kukkapenkit ovat minulla jääneet vahvimman taistelukentiksi. Ensi vuonna varaan aikaa ja energiaa teutaroida ne taas ojennukseen. Tältä vuodelta olen menettänyt pelin... Joka vuosi jollain nurkalla luonto ehtii ottaa vallan - sille ei vain voi mitään kun puutarha on ns. liian suuri.

      Poista
  10. Ruususi kukkivat upeina ja jatkavat kesää elokuutakin pidemmälle. Lomasi on siis siinäkin mielessä oivalliseen aikaan. Sipulisi ovat tosiaan kuin nauriita; niin kauniita ja hyvän kokoisia. Nam!
    Odotan kiertokäyntiä kaupungissasi. Toivottavasti tarjoat kattavia näkymiä istutuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut ovat syksyn ilo kärhöjen ohella! Varsinkin kanadanruusut loistavat pitkään!

      Kunhan kelit kylmenee ja tekemistä hidastaa laskeutuva pimeys, niin kerron puisto kerrallaan Merenrantakaupungista. Tarinoita vuosisatojen takaakin riittää!

      Poista
  11. Hei ja onnea ruusuillesi! Olet hoitanut ne oikein. Minulla se meni vähän huonosti, kanadalaiset jäivät hoitamatta, itikat söivät parina vuotena nuppuosat. Nyt kukkii kauniisti tosin minullakin Kelsey ja Baffin. Jotakin muutakin nousee, en tiedä onko se Davis vai jokin muu. Mutta ihana ja ruusuinen on ollut tämäkin kesä! Tosi hienoa, että olet päässyt toteuttamaan Raahesta ruusujen kaupunkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leila - sinähän helposti kauppareissulla pääset katsomaan miltä puistoissa näyttää! Kruunukirjurin päässä kasvaa Raahen ensimmäiset kanadanruusut eli 'Henry Kelsey't. Niiden seurana kukkii nytkin 'Sointu' ja kolmantena ranskanruusu 'Iitin Tiltu'. Pieniähän nuo viime vuonna istutetut taimet vielä ovat, mutta versoista päätellen ensi vuonna jo muhkeampina. Ruusut ovat yllättävän nopeita, kun vauhtiin pääsevät.

      Poista
  12. Hyvin kuvasit puutarhurin kesää, noin se minullakin menee. Sinulla on sipulinkasvatus mennyt ihan nappiin, komeita ja pulskia ovat. Minulla osa keltasipuleista jäi vähän pienemmäksi, syytä en tiedä.
    Ruusut ovat puutarhan kuningattaria, minulla puskat usein alkavat levitä holtittomasti, taitaa olla lajikevalintakysymys.

    VastaaPoista