sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Ihmeellinen päivä!

Tänään piti tarkistaa sekä kalenterista päivämäärä, että lämpömittarista lukemat. Lokakuun puolenvälin paikkeilla kun lämpöä oli +23. Tuuli oli lämmintä ja rivakkaa, joten ilmassa lenteli muuttolintujen kanssa ruskaisia puiden lehtiä. Oli kaunista ja niin lämmintä!

Vasemmalta oikealle ruskan loistoa tarjoavat kirjometsävaahtera 'Drummondii',
tavallinen pihlaja ja tavallinen metsävaahtera. Että voi olla kaunis syksy!

Oli niin sielua myöten kaunista katsella tuulessa lentäviä lehtiä! Vuoroin tuuli lennätti metsävaahteran lehtiä - kuin pieniä, poukkoilevia aurinkoja! Välillä koivujen lehdet leijuivat kuin höyhenet... Koitin ikuistaa ikuisen muistijäljen tämän päivän poikkeukselliseta kauneudesta sieluuni.

Syksy pukee lehtipuut koreimpiinsa, ennen vaipumista martaan kynsiin.

Aamulenkki koiran kanssa vei syksyiseen metsään. Pikkutiet ja polut olivat päällystetty kultaisilla lehdillä, ja lintujen sirkutus täytti ilman. Metsässä on aina niin ihanaa hengittää jättikuusten kanssa samaan tahtiin, ja tuntea pehmeä kuntta sekä sammal jalan alla. Jokainen aisti nauttii - metsän huminaa, kostean maan  tuoksua ja syvä rauha ympärillä.

Mä aina vien emännän lenkille. Halusi se tai ei, mutta aina mennään!

Touhusin kaupunkireissun nopeasti alta pois. Äiteetä käytin kaupoilla, ja ostimme hänelle uudet, peittävämmät verhot talveksi olohuoneeseen. Silitin ja ripustin uudet ostokset heti käyttöön. Muorin ja kissan ruokavarat on nyt täydennetty, ja muutkin asiat huollettu. Kiiruhdin leppoisan kahvihetken jälkeen kotiin istuttamaan valkosipulin kynsiä.

Isoimmat kynnet valikoin istukkaiksi. Hirveen kokoinen kynsi tuokin,
mun käsi on ihan normaalikokoinen naisen käsi.

Valkosipulin istutuksesta en viihti kirjoittaa enää, eli jos kasvatusvinkit kiinnostavat, niin klikkaa oikean laidan alaosasta tunnisteista valkosipuli- linkkiä. Siellä on kaikki jo selostettu. Olen saanut nyt 360 kynttä istutettua, ja reilusti samanmoinen satsi odottaa maahanpanijaisia. Hitaanlaista hommaa, kun pitää talikoida maasta jälleen ahkeran juolan juuret pois. On siellä vähän muutakin rikkaa, joten nopeasti ei vain saa valmista.

Iltalenkki koiran kanssa veikin meren rantaan. Tuuli oli vinhaa, joten lippalakki piti kääntää nassikoiden tavoin lippa
niskaan. Aurinko laski kultaisena vaahtopäiden taakse. Maisema oli suorastaan maaginen.

Auringonlasku on kiihtyvää tahtia aikaistuva - pimeän aika on likellä. Tunnen ihoni alla lähestyvän marraskuun - kuoleman kuukauden. Siksi tämä päivä ja nämä tunnelmat on pakko ikuistaa sydämeen. Tällaisten päivien voima kantaa läpi pimeän marraskuun.

Näitä maisemia sanoisin elämän suuriksi nautinnoiksi!

Tuo kultainen valo, tuulen valtava voima rannassa, meren tuoksu, aaltojen pärskeet ja hämmentävä lämpö - kaikki on silkkaa energiaa! Kuvan oton aikaan lämmintä oli vieläkin 19,5 astetta. En ole tähän aikaan vuodesta kokenut moista eläissäni!

Meri on vain jotain tosi suurta, ja myrskyssä sen energiamäärästä saa
katsoja osansa ihan kotipakettiin pakattunakin.

Kyllä oli taas niin elämyksellistä nauttia käsittämättömän hienosta sunnuntaista luonnon ilmiöiden äärellä. Merenrantakaupungin ehdottomia iloja on luonnon ja ehdottomasti meren läheisyys. Täällä on puhdasta ilmaa, tilaa ihmisille, luonto lähellä ja elämyksiä tarjolla luontoihmisille.

Kivi ja tyrskivä vesi. Niin paljon on tuokin kivi kestänyt murtumatta. Mutta ei kulumatta. Sitähän se elämä on.

Taas tunnen itseni niin etuoikeutetuksi. En ole rikas rahallisesti, mutta minulla on rikas elämä. Se on juuri sellainen, josta nautin sydämen sopukoita myöten. Minusta on paljon kiintoisampaa laskea, mitä kaikke minulla ON, kuin mitä minulta puuttuu.


Varjoni. Juuttaan juntti koira, jonka äly, ymmärrys ja kuulo on taas jossain toisessa
universumissa. Juoksuaika alkaa ihan justpian, joten tuon toverin korvien välissä
suuri tuuli puhaltaa visertäen ihan omia juttujaan.  Silti ystävä elämysten äärellä.

Tämmöiset päivät lataavat akkuja kestää kaikkia elämän eteen tuomia hankaluuksia. Niitäkin piisaa ihan riittävästi. Enkä edes odota niiden vähenevän, mutta kiitollinen olen siitä, että enempää ei kuormaan lastata, kuin mitä jaksaa kantaa. Tuokio meren rannan myrskyissä ja tyrskyissä auringonlaskun aikaan lataa vahvasti energiaa. Taas saa latoa kiviä reppuun - minä kannan kyllä.

Vahvaa ja kaunista - voimallisen energistä!

Minulla on ihana viikonloppu takana - ja kaksi lomapäivää edessä! Tärkeitä ja rakkaita ihmisiä olen saanut nähdä ja viihtyä yhdessä. Puutarhassa olen saanut puuhata - ja nauttia hämmentävän lämpimästä lokakuisesta aurinkopäivästä kesän lämpötiloissa. Aivan huikeaa!

Ole hyvä - ota tästä auringon, meren ja tuulen energiaa voimaksesi!

Valoa, iloa ja lämpöä viikkosi!

33 kommenttia:

  1. Kaunista ruskaa ja niin hienot merikuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska taisi lentää myräkkätuuliin, mutta meri oli taas antaumuksellinen elämys!

      Poista
  2. Mahtava sää ja mahtavat rantakuvat! Teillä päin taisikin olla se lämpöennätys tänään. Täällä lounaissaaristossa ei ihan niin lämmin ollut, tuuli tuntui viileältä, mutta kyllä yhdellä paidalla tarkeni vallan hyvin tehdä ulkohommia. Ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan käsittämättömät lämpötilat oli tänään. Takavuosina ensilumi tuli usein lokakuun 18. - 23. päivän välissä. Nyt on kyllä omituiset fiilikset lähes hellelämpöjen äärellä. Tulipahan tämäkin koettua! En moiti - nautin!

      Poista
  3. On sulla komiat ruskapuut! Ja nua rantakuvat, WAU! Lämmintä oli tääläki, vaikkei iha samahan päästy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska lenti tänään koviin tuuliin melkein kertaheitosta. Mutta hetkestä ehti nauttia kovin. Lyhyt on aika ruskan huikeasta kukoistuksesta kuolemaan. Marraskuu on nimensä väärti, eli kylmät ja pimeät on edessä.

      Tämän päivän luontoelämykset onneksi täytti energiatankit pitkäksi aikaa.

      Poista
  4. Ohops, onpa kynnellä kokoa. Mahtavan lämmin päivä oli tänään, aurinko paistoi utuverhon takaa ja tuuli oli leppeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoimmat kynnet upotetaan maahan, kun toivotaa isoja sipuleita syksyllä 2019.

      Lämmöt Pohjanmaalla oli kesäiset. Yli +23 astetta on kyllä jotain ihan ennen kokematonta! Toissakesänä ei koko vuonna päästy samaan! Huikeeta!

      Poista
  5. Ihanat kuvat, kiitos. Tunnelma välittyi erinomaisesti. Sinä olet todellakin onnekas kun on niin monimuotoinen luonto aivan äärellään.

    Drummondiin ruskaväri on käsittämättömän kaunis ja tuo istukaskynsi on aivan jäätävän kokoinen. Mahti murikka tosiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri vain myrskyisenä on niin energinen elämys! Ihan pienen kävelymatkan äärellä, ja jokapäiväisen lenkkeilymatkan piirissä.

      Mahtikynsiä upotetaan nyt valkosipulimaahan toiveissa taas ensi vuonna äärettömän hienoarominen valkosipulisato ruoanlaiton ja terveyden extraajana. Rutosti töitä, mutta palkintokin on taatu. Valkosipulit eivät koskaan ole pettäneet sadossaan. Kuuma kesä ei ollut ihan siperialisten mieleen, mutta silti satoa sai hienosti. Jos tulee kylmä kesä, niin siperialaiset selviävät siitäkin hienosti. Valkosipulit on ihan mun suosikeita viljelykasveiksi.

      Poista
    2. Paljosta voisin luopua, valkosipulista en koskaan. Kyllä se on semmoinen keittiöni perustuote, että ilman olisi ankea olla. Meinasin tehdä kokeen, laitan pari riviä lavaan ja loput maahan, katsotaan sitten ensi vuonna mihin mittoihin kukakin pullistuu.

      Poista
    3. Tänään kuittaan 725:n istutetun sipulinkynnen jälkeen, että eipä ole järkeä tällaisessa määrässä. Päivätolkkuun saa talikoida maata, kärrätä paskaa, istutella istukkaita ja kattaa koko komeus heinäkatteella. Ja olis vielä parisataa kynttä odottamassa.

      Sen siitä saa, kun kasvattaa "maailman parhaita" valkkareita. Oman tarpeen lisäksi lähesille on aina syksyllä ilo viedä aromia ja terveyttä mukanaan. Ja joka syksy minulta varmistetaan, että saahan näitä ensi syksynäkin! Ja minä höpsö kuokin päiväkausia taas tulevaisuuden toivoja maahan talvehtimaan... Mutta on ne hyviä!

      Poista
  6. Valtava valkosipulin kynsi! Ihastelin omiani, että ovat selvästi isompia kuin kaupan valkosipulien kynnet, mutta näyttävät kyllä lilliputeilta tuohon mahtimurikkaan verrattuna! Todella kauniita merikuvia. Jopa pelkistä kuvista sai roimasti energiaa kohdata temperamenttisen uhmaikäisen raivonpuuskat. Ja niitähän riittää joka päivälle useampia kuin jaksaa laskea! Upeaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne kaikki olleet noita mahtikynsiä, mutta niitäkin on sangen paljon. Isoimmat aina pääsee jatkoon, jotta sipulien koko säilyisi isona. Pienet sitten syödään.

      Onneksi uhmaikä tulee ja menee aika äkkiä. Mutta kieltämättä se kysyy hermoja, silla uhmapuuskat tulevat tietenkin aina just silloin, kun ei tarvisi kiireen yms. pakottavan syyn takia.

      Poista
  7. Oi niin kaunista! Upeita ruskan värejä ja kaunis meri!
    Ja on kyllä hurjan iso valkosipulinkynsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tuuli riipinyt suurimman osan väreistä mennessään, mutta vielä on jotain jäljelläkin.

      Talvivalkosipuli tekee isot kynnet, jolloin kynsien kuoriminen ei ehdi käydä hermoille ensinkään :D

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Ihanaa, kun hetken energian on saanut napattua valokuvalla talteen, ja jaettua täällä muidenkin iloksi!

      Poista
  9. Kauniit värit siellä leiskuu. Mie kun en tuosta valakosipulista oo oikein jyvällä, niin tuntuu valtavalta miärältä mitä sie laitat muahan. Jättiläinen on tuo kyns.
    Ei ihan noihen lukemiin piästy tiällä, kovin lämmintä ol eilen meilläkin. Meillä lainehtii vähän maltillisemmin järvi. Merenrannalla ei oo tullu oltuu ja ymmärrän hyvin miten siitä tykkeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan liikaa laitan maahan valkosipuleita. Istutusmäärä on jossain tuhannen kynnen tietämillä. Tämän hetken saldo on 560 maahan istutettua, joten vielä pitää kykkiä istutuspuuhissa tovi jos toinenkin.

      Poista
  10. Kiitos ihanasta postauksesta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Pippe - kiva kun käväisit ja jätit kommentin!

      Poista
  11. Luonto on ihanan voimallinen voimavarojen jakaja!

    VastaaPoista
  12. Oi miten upeita kuvia!! Kaunis syksyn tunnelma välittyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä upea syksy piirtyy kyllä muistiin kaikin tavoin, Pilvi! Tervetuloa lukijaksi - toivottavasti viihdyt sekalaisten jutttujen äärellä :)

      Poista
  13. Upeaa ruskaa ja vau, mitä kuvia merestä ja auringosta! Todella kaunis postaus. Aurinkoista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruska on ollut todellakin huikaisevan upea! Syystyöt saavat jatkua hienossa kelissä edelleenkin - mikä nautinto!

      Poista
  14. Oi mitä kuvia! Komeaa ruskaa! Tuo tyrskyn keskellä oleva kivi on kuin valas. Mielettömän kokoinen valkosipuli kynsineen. Rapsuja suloisille karvatassuille sinne ja kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina - sinä valokuvaamisen taituri itse! Syksy ja ruska on ollut aurinkoisten kelien osaltakin ihan ikimuistoinen.

      Muistan kovasti monta viheliäisen kylmää ja sateista syksyä. Nyt on hellitty ruskan värien lisäksi auringolla ja lämmöillä koko lokakuun.

      Karvatassut kiittävät rapsuista - toivoen seuraavalla kertaa ihan makupalaakin :D Opportunisteja mokomat!

      Poista
  15. Upeita värejä! Kuin luonto olisi tulessa.
    Aika homma sinulla noiden sipulien kanssa. Loistotuote se kyllä on.
    Hienoa kun olet tyytyväinen siihen mitä sinulla on👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on liekehtinyt koko syksyn huikealla tavalla. Tänä viikonloppuna pitäisi saada taas aikaan ihmeitä, eli paljon puuhaa on jonossa. Kärjessä on parisaaa valkkarin kynttä maahan upotettavina. Lisänä on pieni satsi ruusuja ja muita puuvartisia, sekä muutamia perennoja. Lisänä on yhden puuvaraston peltikaton laittaminenkin.

      Maanantaina pääsee taas töihin "levähtämään". Töissä sentään on kahden tunnin välein paussit ja ruokatuntikin. Kotona töitä paiskoessa ruokaakin saa vasta illalla. Ja kahvipaussi on vain ihan joskus kerran päivässä. Jos ehtii.

      Poista
  16. Ihana postaus, kiitos näistä positiivisista ajatuksista. Fiksu toteamus, että on parempi miettiä sitä, mitä kaikkea jo on. Myös sää ja luonto vaikuttavat kieltämättä omiin tunnelmiin. Nyt on ollut niin raikkaita, kuulaita ja aurinkoisia syyspäiviä, että väkisinkin mieliala kohoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut todella upea syksy. Nyt näyttäisi kylmenevän, mutta vuoden kierto etenee vääjäämättä. Meitä hemmoteltiin ihanalla keväällä, kesällä ja pitkän lämpimällä syksyllä. Siitäkin voi olla kiitollinen!

      Poista