Pentuelämää hurrikaanin kanssa

Pentukoira muuttaa perheen arkea suuresti. Rieko (Riesa, Riepu) on nyt komen viikon ajan tohununnut arjessa mukana. Ansiolistaan liitetään odotettu määrä urotekoja. Sisäsiisteys ja hyvien tapojen omaksuminen on opinpolun tärkeimpiä perusasioita.

Minulla on tarmoa touhuta. Tässä luvallinen kaarnanpalanen silppurissa.

Sisäsiisteys on kesäpennulla omakotitalossa suhteellisen helposti opittava asia. Enimmäkseen kun ollaan ulkona. Rieko oppi nopeasti haukahtamaan ulko-ovella halutessaan ulos. Toisinaan tulee vahinkojakin, mutta kukapa sitä kesällä mattoja lattialla pitäisi? Meillä ei ainakaan tänä kesänä :)

Hyviä tapoja opetellaan joka päivä. Pieni pentu ehtii moneen paikkaan. Se sohvan alla ollut varadigiboxi ei varmaankaan virtajohtoa tarvinnutkaan. Se meni kai itsestään poikki. Pieniä muitakin "johtotehtäviä" on ilmestynyt. Kesällähän ei tarvita pesuhuoneessa lattialämmitystä. Pitänee kutsua sähkömies käymään ennen pakkasia.

Kaikkea vain tarttuu suuhun, ei sille näköjään mitään mahda!

Pienen pennun kasvu on huimaa. Kolmessa viikossa kiloja ja senttejä on tullut kummasti lisää, ja kaulapantaakin on pitänyt jo kahdesti löysentää isommaksi. Tottelevaisuutta harjoitellaan leikin varjolla päivittäin.

Istun käskystä ja pysyn jopa hetken paikoillani!

Tulen luokse käskystä niin halutessani.

Panen myös maate käskystä. Varsinkin väsähtäessäni.
Saatan pysyä siinä sekunteja pitkästi.

Asioiden oppiminen on ollut helppoa. Rieko haluaa miellyttää ja on helposti motivoitavissa. Se on kuitenkin oikein sopivan itsenäinen, mikä on harrastekoiralle hyvä ja haastava ominaisuus. Tämä pentu ei pyöri jatkuvasti jaloissa, vaan huitelee pihalla omia polkujaankin.

Minäkin kitken ja kaivan penkkejä!

Mallioppiminen sujuu oikein hyvin. Kitken kukkapenkkejä ja istuttelen kasveja kaivaen kuoppia. Silmäpari seuraa tarkasti ja viihtyy mielellään samoissa puuhissa - kunhan silmä välttää. Kasvien lajituntemus kitkemiseen on vielä opettelun astella, eikä uudet istutuskuopatkaan ole ihan oikeissa paikoissa.

Hondonvaahtera nyppimisen kohteena

Rieko on selvästi nenää käyttävä koira. Jälkeä on ihan pakko käydä kokeilemassa, sillä lahjoja näyttäisi olevan siihen suuntaan. Agility on toinen suunnitteilla oleva harrastus. Rokotuksia odotellessa leikitään perustottelevaisuutta, ennen kuin päästään sivistymään koirakentille.

Talon kissat eivät enää juokse karkuun, mutta eivät kyllä tule sisällekään. Ruokailu on järjestetty ulos, ja rapsutuksia tarjoillaan joka katille aina tavatessa. Riekon nähdessä tarjoillaan sähinää, pihinää ja lopulta kynnen heilautusta uteliaan kirsun suuntaan. Riekoa niin kiinnostaisi, mutta aristokatit ylenkatsovat. Tämäkin meni ihan odotetun kaavan mukaan. Syksyllä ilmojen kylmetessä kissat viimein kuittaavat mukavan sisäelämän hyväksyen Riekon kotielämään kuuluvana riesana. Eli universumissa kaikki järjestyksessä ja hyvin.

Mulla menee lujaa!

Mukavaa viikonloppua! Pohjanmaan rantakaistale kuittaa sadetta saaduksi 22,5 mm. Joka tippa tarpeeseen.