maanantai 19. syyskuuta 2016

Kohti syyspäivän tasausta

Katsoin kalenterista tämän viikon agendaa ja siellähän se vaani - syyspäiväntasaus 22.9 torstaina. Taas alkaa valoisan aika olla se niukkuuden tekijä puutarhuroinnissa. Upeita päiviä kerrassaan on ollut auringonpaisteessa, vaikka yöt on kylmiä. Hallan orastava puraisu tuli toissa yönä paraatipenkin samettiruusuille, vaan muut ei ole tietääkseenkään. Kasvihuoneessa mulla oli patteri yöllä päällä. Varmaan pian riisun koko kasvihuoneen talviteloille. Tomaatteja on tullut ihan kivasti. Viime yö oli kuitenkin suorastaan lämmin +6 astetta.
Rauski puutarhuroi aina mukana.
Olen saanut kasvukauden hommat aika kivasti hoidettua. Perennamaat on lähes paikkausistutettu, ruusumaa on hyvässä kuosissa, alppiruusumaa on myös istutettuna uusilla taimilla. Sadonkorjuussa on vain myöhäisimmät lajit nostamatta sekä valkosipulit istuttamatta. Millään näistä ei ole kiirettä.
Gentiana 'Drake's Strain Alba' - lumoava katkero!

Tilastoin tämän kasvukauden saldoja yhteen. Ruusumaahan olen istuttanut 55 ruusua. Alppiruusuja lisäsin 14 taimea ja muita puuvartisia 20. Perennoja istuttelin varmaankin reilut 100 kappaletta. Niitä en laskenut, mutta yksistään syysleimuja oli 70 purkkia. Vähän tavallista runsaammat istutukset, pitääkin etsiä aikaisempien vuosien tilastot. Taputan itseäni olkapäälle ja totean: melkoinen eukko!

Physocarpus opulifolius 'Coppertina'
Heisiangervot ovat tosi kiva kasvisuku. Lehtien värissä kun on valita asti syvästä maksanpunaisesta oranssiin, vihreään ja limeen. Kaikkia löytyy vaikka liukuvärjättyinä. Kestävät hyvin ja ovat erottuvia koristuksia vihreässä maisemassa.
Physocarpus opulifolius 'Jefam' heinäkuisessa sävyssään.
Syystöitä puutarhassa tehdään kovaa kyytiä. Tänään huudatin raivaussahaa ja kaadoin pitkää heinikkoa. Talveksi ei saisi jäädä villiintyneitä alueita, koska siellä mellastavat myyrät. Paksun kuloheinän suojissa on hyvä tehdä tuhoja. Raivurin kanssa riehuminen on yksi hikisimpiä  hommia, joten se ei ole ihan mieluisinta puuhaa.

Säät on päivisin hellineet auringonpaisteella. Eikä ole satanut "naismuistin". Muisti on siis lyhyt kuin kanalla... siitäpä aivan loistava aasinsilta Kukkenheimiin. Toissayön kylmyyttä karkuun nostin Tipi the Birdin ja poikaset. Niillä on nyt oma ISO talvikukkenheim hetken yksityiskäytössä. Ehtii tulla tilat ja tuvapaikat tutuksi. Maestro rakenteli vielä tipunmentävän suojapaikan, jos ruskeat rouvat käyvät nokkimaan.  Talviresidenssissä on myös lentoharjoituksille tilaa. Maatiaiset on aika ässiä lentämisessä. Ruskeat tehorouwat eivät oikeastaan lennä, mutta hyppäävät hyvin ja läpsyttävät siivillä vauhtia juostessaan.

Pikkuiset toiseksi ylimmällä orrella yöpuulle asettumassa.
Tipi the Bird valitsi oman entisen ortensa, ns. syjäytyneiden orsi.
Mahdoton piiskutus käy nyt Kukkenheimissa, nuoriso pelmuuttaa siellä sydämensä kyllyydestä pehkuja ja pyrähtelee lentoon. Tipi puolestaan aloitti sulkasadon.

Sisarukset. Toivottavasti kanoja.
Aika söpöjä nämäkin.
Kanojen lopullinen väri on vielä selviämättä. Jännässä odotan mitä kasvava sulkapeite tuokaan väriksi. Ruskeat tehokanat on melkosen samanlaisia, mutta maatiaiset on jokainen yksilöllinen höyhennyksensä osalta.

Mukavaa viikon jatkoa lukijoille! Olkoon polkusi keveät!

9 kommenttia:

  1. Huomasin tuon saman tasauksen, tuli taas ihan puskista...viimeinen vuosineljännes menossa.

    Ihania kanoja sinulla, meilläkin on nyt pikkutipuja 10, kun musta ilmajokinen teki salapesän, onneksi vaalea kolmen tipun äiti adoptoi vaaleat ja loppujen lopuksi kaikki munat olivat kuoriutuneet ja musta emo tullut salapesästään loppujen pikkuisten kanssa, siis korkealta lentäen yli 3 m, yksi pikkuinen menehtyi mutta 7 pysyi hengissä, onneksi loppu hyvin :D Maatiaiset ovat melkoisia mestarilentäjiä!

    Oletpa ollut melkoisen ahkera, ihania nuo katkerot! Valtavan määrän taimia olet maahan laittanut, meillä jokunen purkki vielä odottelee, toivotaan lämmintä syksyä ja tosiaan ne ihanat kukkasipulit! Varmaan laitat postausken omasta tilauksestasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia visiitistä Saila! Kanat on hupaisia, onneksi salapesästä poistuminen onnistui useimmilta. Lämmintä syksyä ovat lupailleet, mikä kyllä passaa oivallisesti. Kukkasipuleita odotan rantautuvaksi pikapuoliin, pitääkin alkaa funtsimaan mitä tuikkaa minnekin. Kivaa puuhaa sekin!

      Poista
    2. Yritin kirjautua Sinulle lukijaksi, mutta tuo bloggeri kai tökkii taas jollain tavalla!

      Poista
  2. Ihan aiheesta itseäsi taputtelet. Olet istuttanut kerrassaan mahtavan määrän taimia.
    Eipä hienompia syyssäitä enää voisi toivoa. Ihan harmittaa ne päivät, jolloin ei pääse omalle pihalle touhuamaan. Iltaisin ei paljon ehdi, kun hämärtää yhä aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between - katotaan mitä vielä tälle syksyä saakaan aikaan. Kivipuutarhan jatkoa setvin tänään rikkaruohoista. Ei olis tarvinuut ottaa sitä päällä ollutta mustaa muovia pois, kun en kerjennyt sitä sitten istuttamaan. Rikat ehti taas. On ne pahuksen nopeita!

      Poista
  3. Ei oo enää epäälystäkää - ny on syksy! Vaikka päivisi on tullukki hiki jotaki teheres.
    Ihana katkero! Tänä kesänä on saanu kaivella kuappia ennätysmäärän. Toivottavasti ei tartte toiste, ainakaa samasta syystä.
    Joutuuko pikkutiput laskeutumahan alemmalle orrelle, ku loput tuloo sisälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei enää tuommoista tappotalvea! Uuttakin olen tehnyt, mutta on ollut pirusti paikattavaa talven tappamissa.

      Pikkuiset joutuvat löytämään paikkansa jossain muiden kanojen alapuolelta. Jo nyt käy kova nahina illan orsille menossa. Ja kun loput siirretään talvikanalaan, niin kaikki on taas ihan sekaisin. Eri orsimallit laittavat kanojen systeemit taas uusiksi.

      Poista
  4. Taitaa olla jonkin sortin ennätysten vuosi? Massiiviset talvituhot toki vaativat massiiviset paikkaukset, mutta urakoinut olet muutenkin. Isot aplodit raikuvat sinulle täälläkin.

    Meilläkin on (onneksi vain yksi) sussextipunen ja se pentele näyttää minun toiveikkaaseen silmääni kovasti paljon kanalta. Ihan niinkuin nuo sinunkin tipusi. Onko kumpainenkaan pystympi, siis semmoinen pitkäkaulaisempi? Joko jonkinlaiset laulusulat alkavat kaareutua pyrstön kahta puolta? Jos ei niin hyvä, silloin sulla on ehkä kaksi uutta kanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennätykset on tehty lyötäviksi kerta toisensa jälkeen :D

      Toinen noista on taatusti kana, mutta toisesta en saa selvää. Ei selvinnyt edes siipisulista vuorokauden ikäisenä. Se on joko tai. Vähän pitkäkaulaisempi kuin toinen kyllä. Se Elviksen poika oli selvä kukko. Se päätyi pölkylle. Kahvikupillisen jälkeen menen tutkimaan pyrstön sulkia, kiitti vinkistä!

      Poista