Tuonelan lautta

Minä aloin Tuonen tytiksi ja laitoin lautan, jolla siemenet todennäköisesti seilaavat manan majoille. Kalevalassa on taruhahmo Tuonen tytti eli tuonen piika,  joka toimii lautturina Tuonen mustan joen yli. Tuonen tytti päästää lautalle vain kuolleiksi uskomansa, joten elävän piti olla ovela, jos halusi päästä Tuonelle hakemaan kuolleiden ikiviisautta. Näin Kalevalassa.

Kas meillä näin tomaatin siemenet lähtevät itämään Tuonen lautalla

Olen täällä joskus maininnutkin, että siementen kasvatus topakoisi taimiksi on minulle hyvin haasteellinen puuha. Saan taimet itämään ja koulin ne sievästi omiin purkkeihinsa. Pääsen aina toisiin kasvulehtiin asti, mutta siihen se taimien elämä pysähtyykin. Koitan kastella, mutta joskus voi unohtua... tai kastelen liikaa. Joka tapauksessa joka vuosi  näen hiljalleen näivettyneitä ruppanoita, joista ei kannata satoa toivoa.

Tähän asti aina pääsen onnistunesti. Tuuri ja osaaminen loppuu tuohon.

Minun taktiikka on laittaa siemenet myöhään - silloin on vähemmän aikaa turmella taimensa. Yleensä jos vain jotenkin saan ne maahan asti, niin kyllä ne sitten pöhistyvät. Paitsi tomaatit. Silti - ihan uskomatonta kyllä - laitan uskollisesti hymy huulillani lautalle siemenet. Koska optimisti. Ehkä tänä vuonna onnistun * hervotonta hihitystä *

Ostotaimilla onneen!

Hauskaa kevätpäiväntasausta kaikille tasapuolisesti. Hulluilla on täällä halvat huvit, ja epäonnistumisia kaihtamatta kohelletaan eteenpäin kohti kevättä.

Itua elämään!

Vaikka kevät tuntuu viivyttelevän, niin linnut uskovat tulevaisuuteen. Ensimmäiset urospeipot tuli bongattua ruokintapaikalla. Mustarastaat ovat aloittaneet varovaisen laulelun kuusen latvassa. Ei vielä mahtisoinnuilla, mutta vanhaa tuttua säveltä varovasti tapaillen.

Sisällä orastaa kevät kyllä. Lautalla on parissa päivässä tapahtunut kehitystä:

Kympissä on jo toista senttiä juurta ja muistakin numeroista juuret pilkistävät.

Lautalla näkee tilanteen kehittymisen päivittäin. Ensin esiin tulee juuri, sitten verso sirkkalehtineen. Siitä se on valmis poimittavaksi purkkiin jatkamaan kasvua.

Herneenversot - nam! Siemenet otin kaupan ruokahernepussillisesta.

Itujen idättäminen on aina keväällä niin hauskaa. Herneen versot ovat mitä maukkaimpia vaikka ihan leivän päälle laitettuna. Salaateissa ja ruoan höysteenä passaavat myös. Näissä idätyksissä onnistuu tämmönen tumpelompikin. Pitäisikin kokeilla vanhat parsakaalin siemenet idättää suoraa syöntiin. Hyviä ovat nekin.

Muutoin arki sujuu remonttia nyherrellessä. Kolmannes kaapinovista on asennettu valmiina takaisin paikoilleen ja seuraava kolmannes on maalaamossa puolivalmisteina.

Hiomisen helppoutta oikeilla vehkeillä. Ulkona askaroiden ei pöläkkä haittaa.

Vielä pitäisi metsästää oikea sävy tehostemaalaukseen, joten pitää piipahtaa maalikaupan kautta. Ne värimallit on tosi eteviä, kun voi ottaa mukaansa eri vaihtoehtoja kotona tehtävään vertailuun ja äänestykseen. Huominen ei taida projektia edistää, kun on muuta puuhaa tiedossa.

Kohti kevättä, valoisasti kevein tassuin!

Teemme kevättä - kylvölautta ja pesupuuhia

Perin hitaasti kevät etenee, joten on tehtävä asioille jotain. Aloitetaan kylvöistä - olethan kuullut kylvölautasta?

Helppo ja varma itäminen isommille siemenille

Tämä on tosi helppo tapa idättää tasaisessa kosteudessa vähän isompia siemeniä. Tuossa on tomaatin ja paprikoiden siemeniä. Tarvitaan vain astia (jäätelö, lihalaatikko tmv) pala talouspaperia tai suodatinpussi, stryroxinpalanen ja liraus vettä. Styroxiin tehdään permanent tussilla ruudukko, johon laitetaan numerot. Nakataan sen päälle imukykyinen paperi. Tällätään styroxinpalanen kellumaan veteen, jolloin paperikin imee vettä itseensä. Laitetaan näin syntyneelle lautalle idätettävät siemenet ja listataan mikä lajike on missäkin ruudussa. Koko höskän voi sujauttaa vielä muovipussiin itämisen ajaksi.

Siemenet pysyvät tasakosteina ja itävät nopeasti.

Siemenet itävät osa nopeasti ja hitaammin itävät saavat jäädä kellumaan lautalle itämiseen asti. Kun taimet on sirkkalehdellä, ne voi poimia omiin potteihinsa jatkamaan kasvua.

Itäneet ovat valmiina multiin. Kuva viime vuodelta.

Multiin huitaisin itämään samettiruusua, timjamia, salviaa, iisoppia ja herneitä versoiksi kasvatettavaksi. Olen tosi kehno siemenkasvattaja, mutta aina vain yritän jotain kylvää. Yleensä ostan sitten kunnolliset taimet, kun omat on hurjan kurjia ruippanoita. Näin se vain menee, ei ole minun taitolajini tämä. Jos suinkin onnistun saamaan taimet ulos asti, niin kyllä ne sitten pärjää. Useimmat teloitan syystä tai toisesta ennen sitä. Tästä syystä kylvän mahdollisimman myöhään, eli maalis- huhtikuun taitteessa. Silloin jää vähemmän aikaa tappaa taimet johonkin laiminlyöntiin.

Sain isomman lapsenikin kotiin käymään. Ylioppilaskirjoitukset on takana ja jatko-opiskelupaikatkin on saaneet hakupaperinsa. Oli hyvä hetki henkäistä ihan kotosalla. Sain siis vähän apuja kevään puuhiin. Tänään pestiin kasvihuonetta sisältä.

Aurinkolasit päähän ja kasvihuoneeseen. Oli aurinkoista ja kuumaa!

Kun kerran kasvarin kasvit on heitetty itämään, niin pitäähän kesämajakin siistiä taas käyttökuntoon. Nyt on kennolevyt puhtaita ja metalliosatkin jynssätty hämähäkin seiteistä ja levästä puhtaiksi. Vielä tarvitsee kasvualustan kunnostuksen, niin homma on sielläkin valmista. Sitä kevättä vaan odotellaan kantohankien keskellä....

Iloa, valoa ja keveitä askelia tielläsi!