sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Ruusuja, kesäyön taikaa ja arbetorumin kuulumisia

Helleviikko on takana, ja edessä on helpommat kelit noin työn tekemisen kannalta. Minua on huvittanut tänän viileänä kesänä ainokaisen helleviikon tuottamat otsikot mediassa. On käristyskupolia, ennätyshelteitä ja ties mitä verbaalisia ilmauksia tosi kuumalle kelille.

Ruusut rakastavat lämpöä ja aurinkoa. Kuvassa ranskalainen 'President de Seze'


Täällä pohjanmaalla on ollut sateinen toukokuu, jossa oli muutama lämmin päiväkin. Kesäkuu oli kylmä ja tosi tuulinen, samoin heinäkuun alkupuoli. Heinäkuu hiljalleen lämpeni sinne +20 pintaan, mutta ihan rehellisesti lämmintä ja helteistä on ollut tässä kesässä vain mennyt viikko.

Ranskanruusu 'Jenny Duvall' muistuttaa tuota edellisen kuvan ruusua hyvin paljon.

Viileys ja tosi sitkeä kuivuus on tämän kesän kiusoja. Sadetta on kunnolla saatu toukokuussa, ja rippusia kesäkuussakin. Maa on porokuivaa syvältä asti. Töissä ja kotona puutarhurointi on lähinnä kastelua. Rikkaruohotkin näivettyvät kuivuudessa.

Kanadanruusu 'Henry Kelsey' ja Ryhmis 'Calypso'

'Calypso' on kevään hankinta. Kokeilen muutamia Easy Elegans-ruusuja. Nätti on.

Useimmat kanadalaiset kasvavat pensasruusumaisesti. Tämä on köynnösruusu
'William Baffin', joka kurottaa kyllä liki 2 metrisenä syksyllä.

Myönnän kyllä, että viime viikko oli tosi kuumaa ja porottavaa hellelukemissa. Töiden jälkeen olo oli kuin grillissä kypsennetty. Minulle viikon helle piisasi oikein hyvin. Kuivuuteen toivoisin helpotusta, mutta sellaista ei ole sääkartoissa luvassa pariin viikkoon ainakaan. No pyykkiä on helppo kuivata, nytkin 14 räsymattoa kuivuu pesun jäljiltä pihalla.

Ruusumaa yön usvassa

Öisin nousee hieno usva, joka kasteellaan koittaa pelastaa kasveja kuvuudelta. Viikonloppuna minäkin voin valvoa pitempään, joten pääsin kameran kanssa viime yönä usvaa kuvaamaan.

Maailma on niin kaunis ja pehmeä usvaisena. Etualalla kukkivat
enkeliperhoangervo ja 'Hansa'-ruusu.

Täpläleimu 'Alpha' ja pottumaan nurkkaa.

Usva kietoo pehmeään syleilyynsä kukkivaa puutarhaa mitä hempeimmällä tavalla. Illan hämäryys tuo oman tunnelmansa suureen rauhaan, mikä täällä syrjäkylällä muutenkin vallitsee.

Juolavehnää, maa-artisokkaa ja ukontulikukka.

Maalaisromantiikkaa, eli kanojen pesävällyjä talven varalle.

Vielä viimeisenä kuningasliljan nuppuja ja ukontulikukka.

Elokuu jo kolkuttelee, ja minä toivon voivani pitää vähän lomaakin jossain sopivassa välissä. Eli pitäisi sataa, että voin olla himpun pois työmaalta. Tuuraajaa kun ei ole. Ihan työn puolesta saan lähteä käymään Lepaalla puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäytttelyssä. Siinäpä taitaa olla kesän ainoa reissu, mutta hyvä että edes sinne pääsee.

Arbetorumissa likusterisyreeni 'Golden Eclipse' räväyttää pian kukintonsa auki. Enkeliperhoangervo ja viimeiset
pionit kukkivat, purppuraheisiangervo 'Jefam' ja kuunlilja tuovat lehtimuotonsa ja -värinsä piristyksenä.

Arbetorumissa (kirjoitusvirhe on tahallinen) istutukset alkavat pikku hiljaa näyttää pieniltä puilta. Pensaat ovat nopeampia - pitkällistä on puulajipuiston perustaminen. Joistain kulmista katsottuna näyttää jo ihan kivalle.

Edessä rusokirsikka, takana kirjometsävaahtera ja punapähkinä. Muotoja ja värejä.

Armoitetu viikonloppu lähestyy loppuaan, ja taas on uusi työviikko pian käsillä. Iloa ja valoa viikkoosi!

Pian viimeisetkin terälehdet varisevat, ja on aika sanoa heipat pionien upealle kukinnalle.

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Ruusuja - paljon ruusuja!

Ruusujen kukinta alkoi kesäkuun lopussa ekoilla pensasruusuilla. Edelleen ruusujen kukintaa jatkuu - itse asiassa pakkasiin asti. Näistä nautitaan nyt:

'Merveille' on hienon värinen, mutta yksittäinen kukka kestää tosi pienen hetken.
Pensas on kyllä ihan piukassa nuppuja, joten lumoavaa purppuraa piisaa kyllä.

Ranskanruusut on minulla vielä ihan opettelussa, mutta kolmen vuoden kasvatuksella ne ovat selkeästi nyt kukkaisempia kun aiemmin.

'President de Seze' on violettiin vivahtava myös.

Ranskanruusuilla kukan kehitys on kanadalaisia nopeampaa. Kukka on nupusta ohi muutamassa päivässä. Tai ehkä näillä rutkasti kohonneilla lämpötiloillakin on tekemistä asian kanssa. Tänään kolkuteltiin +30 astetta.

'Dutchesse de Montebello' on yksi kauneimpia ranskanrusuuja. Kasvutapa on kyllä
ihan retkula, joten tämä on tuettava pystyyn.

Nyt kolmantena kesänään nämä ranskalaiset tekevät tosi paljon nuppuja, joten opin tänä kesänä näiden luonteesta enemmän. Ehkä saan ne tulevaisuudessa paremmin talvehtimaankin, sillä näyttävät menevän aina lumirajan alapuolelta tai jopa maan pinnasta leikattaviksi. Mutta versovat kyllä siitä pontevasti ehtien kukkia loistavasti.

Rugosaruusuihin kuuluva 'Hansaland' on minulle uteliaisuuden kohde.
Olisiko tästä hyvä vaihtoehto julkisiin istutuksiin jopa näin pohjoiseen?

Olen etelässä nähnyt tosi näyttäviä aidanteita 'Hansaland' ruususta. Tämä kukkii sangen pitkään ja todella näyttävin kukin. Pensas on tiivis ja pystykasvuinen, sekä kukkii pitkään loistavan punaisin kukin. Talvehtiminen on ollut lumirajaan asti, mutta ehtii hyvin kuitekin heinäkuussa kukkaan. Kukkia riittää syksyyn asti. Vyöhykesuositus on III.

Kokonaispotretti kolmivuotiaasta 'Sointu' ruususta. Kukinta on runsas, vaikka
yksittäisen kukan koko ei ole suuri. Ne ovat kuitenkin isoissa tertuissa.

Yksi oksa Iloa. Ilo on pursuileva ja piikitön. Kukkia on älyttömästi!


'Sävel' on yksinkertaisesti tosi kaunis! Pensas on edellä mainittuja paljon pienempi.

Nämä uudet kotimaiset jalosteet ovat kovasti mielenkiintoni kohteena. Hyvin näyttävät pärjäävän jopa V-vyöhykkeellä. Takana on tosin pari tosi lempeää talvea, joten kestävyys punnitaan tässä vuosien mittaa. Aina joskushan tulee niitä tappotalvia, jolloin Rivieraltakin kuolevat palmut. Tämäkin on ihan fakta.

Katse kesän runsauteen ja ruusumaan suuntaan....

Kanadanruusujen koemaa valmistautuu ruuhka-aikaan. Talvehtiminen on mennyt hyvin, eikä menetyksiä tullut kuin ryhmäruusuissa. Kanadalaiset porskuttivat erinomaisesti.

Aina ensimmäinen 'JP Connel' on hennon keltainen nupulla, mutta kukka valkenee.

'JP Connel' on lumoavan valkoinen ruusu, joka kasvaa pilarimaisen kapeana. Kanadalaiset köynnösruusut tekevät ensimmäisen kukkakertansa sangen alas. Niiden kukkiessa kasvavat jo korkeat uudet versot ylemmäs ihan täynnä nuppuja. Alakerran kukittua yläkerta jatkaa.

Kanadalainen 'Henry Kelsey' kukkii alaosastaan, mutta ylös kasvavat jo uudet versot.
Edessä vaaleanpunaisena Easy Elegans ryhmis 'Calypso' kevään hankintoja.

Kanadalaisen 'Morden Centennial'in väri ja kukkien koko puhuttelvat minua. Hieno!

Kanadalainen 'Quadra' on kasvanut ja talvehtinut odotuksiani heikommin.
Tämä on uusintapainos ekan kuoltua. Nyt jo kivan kokoinen puska.

Vielä kanadalaisista 'William Baffin', jonka kukkarunsaus on kiitettävää, kuten kestävyyskin.

Vielä on ruusumaassa monta virittelemässä nuppujaan täyteen kukkaan, mutta niistä myöhemmin. Lopuun laitan vielä muutaman yleiskuvan tämän kesän kukkarunsaudesta:

Pioneita, liljoja, enkeliperhoangervo ja takana hansaruusua.

Alppipiikkiputkea ja pioneita, takana myös enkeliperhoangervoa.

Osa pitkästä paraatipenkistä. Ruskoliljonen aikaa.

Paratipenkin toista päätä. Paljon on nuppuja odottamassa täälläkin.

Bloggeri ei antanut lisätä enempää kuvia, joten sen pituinen tämä satu tänään. Iloa viikkosi, joka on harvinaisen lämmin pitkästä aikaa. No kuivuupa eilen pesemäni matot joutuisasti.

Iloa, valoa ja takuuvarmaa lämpöä viikkoosi!


sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Heinäkuun huippuja vauhteja

Huomaan päivien vierähtäneen edellisestä päivityksestä. Työpäivän teen Merenrantakaupungin ainoana puutarhurina, siihen päälle hoidan syöpähoitojen toimivuuden ohittaneen äitini hyvinvointia - ja lopun aikaa askaroin omalla pihalla. Eli en askaroi omalla pihalla juurikaan. Mutta onneksi kukat jaksavat ilahduttaa!

Alppipiikkiputki ja pioni. Pionien loisto on ollut ihan hurja upeaa tänä vuonna!

Olen pahasti jäljessä kasvukauden kulussa kuvienkin myötä, mutta hiihdetään nyt perässä - kun ei muuhunkaan pysty. Pionit ovat kukkineet ihan järkyttävän upeasti ja pitkään. Sateet eivät ole osuneet Merenrantakaupunkiin ensinkään. Meillä on ihan hirveän kuivaa! Tämä kesä on ollut kylmä ja kuiva. Lämpötilat ovat olleet koko kuluneen kesän 10 ja 15 asteen välissä. T-paitakelejä ei vain ole ollut. Kasvitkin ovat värjötelleet, joten kukkaan päässeiden pionienkin kukinta-ajat ovat olleet pitkiä!

'Coral Charm' on iso ja upea!

Kylmyys ja kuivuus ei ole omiaan edistämään rehevää kukintaa. Kastelun saamme hoidettua jokiveden pumppaamisella, mutta hyytäville lämpötilalukemille ei vain voi mitään. Hemmetin kalseaa on ollut.

Rosa rugosa 'Luise Bugnet' on ihan tosi luotettava ja kaunis kukkija!

Vuodenaika siirtyy hiljalle blogini ydintä kohti - eli kanadanruusujen tuomaan suuren iloon. Ne kaikki talvehtivat jälleen lempeän lumitalven läpi helposti ja ovat nyt heinäkuussa täynnä täpinää kukkia koko loppukesän. Viimeisimmät kuvat eivät ole koneella, joten päivitys laahaa todellisuudesta. Kun ei vain kerkeä koneelle.

Ranskanruusu 'Jenny Duvall'
Pakko siirtää kuvia ja pohdintoja ruusuista tuleviin pohdintoihin blogissa. Siihen on koko talvi aikaa. Nyt kanadanruusujen ja verrokkeina ranskaruusut, pensas- ja ryhmäruusut saavat oman tilansa ajan taas salliessa. Mutta hienoa kukintaa on tulossa sateiden turmelematta. Sadetta tuli heinäkuussa tosi niukat millit,  ja tulossa on hellettä pitkästä aikaa. Eikä pisaraakaan vettä.

Sinivaleunikko Mecononpsis 'Lingohom' on taivaan sineä.

Jos nyt katsotaan, niin kesä 2017 oli kylmä ja märkä, kesä 2018 oli kuuma ja kuiva, kesä 2019 on ollut kylmä ja kuiva- niin ensi kesä vois olla kuuma ja märkä. Kyllä me tarhurit ollaan aina niin sään armoilla!

Puutarhakoira Rieko hoitaa käytetyt taimipurkit jälkikäsittelyyn.


Kanat viettävät vapaata kesälomaa ihan Ellun kanoina.

Minulla on kesälomat viettämättä, kun puutarhurin kesälomat pitäisi olla jossain muussa ajankohdassa. Paha on sommitella lomia aktiivikauteen, kun ei ole tuuraajaa. Jos olen pois, niin ei ole kasveille hoitajaa. Pitänee kehitellä systeemejä, mutta taas tänä vuonna mennään näillä.

Iloa, valoa ja vauhtia kesän kulussa! Sitähän piisaa...
Taustalla kirjometsävaahtera 'Drummondii' ja edessä purppuraheisiangervo 'Coppertina'.

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Nousukiidossa pensasruusut ja pionit

Heinäkuu alkoi vauhdilla. Tuntuu että viikot liitävät pikakelauksella, ja kasvustossa tapahtuu kaikki järkyttävällä vauhdilla. Vuorossa on pensasruusut, pionit ja syreenien viimeiset. Tuoksuja on puutarhassa ihan hurjan hieno sekoitus. Aloitetaan pensasruusuista, joista vain osa pääsee blogin postaukseen asti.

Se perinteinen juhannusruusu, joka ei koskaan ehdi kukkia juhannuksena täällä
Pohjanmaan pohjoisessa kolkassa. Vaan heinäkuun alussakin ehtii kyllä.

Heinäkuun alku on pensasruusujen parasta aikaa. Niiden kukinta on rajallisen lyhyt, mutta viime kesänä panostin juurikin pensasruusuihin. Nämä kuvatut on vanhempia istutuksia.

Tornionlaaksonruusu on se ihan eka kukassa yhdessä
Nilsinruusun kanssa. Tämä on R. majalis, eli metsäruusun
kerrottukukkainen muoto.


Nilsinruusun viimeiset kukat. Tämä kuuluu Harrisonii-ryhmään, ja on tosi
kestävä sekä hyvin aikainen. Kukinta on kyllä kahdessa viikossa ohi.

Rosa rugosa 'Hansa' eli Hansaruusun purppuran väriä kamera ei ikinä toista kunnolla.
Kestävä ja vaatimaton, takuuvarma kukkija on tämä vuodesta toiseen ilman hoitoa.

Pensasruusujen aika on intensiivinen. Kukat hyökyvät pensaan koristukseksi kuin iso aalto - ja tuokiossa homma on taputeltu kiulukoiksi. Sellaista on keskikesän primadonnien elo - hieno ja runsas hyökkäys estradille, ja sieltä aplodien kera taas taustalle.

'Ristinummi' kukkii sangen pitkään.
Vuosi sitten ihailin monen muun blogistin kuvista 'Ristinummi' löytöruusua päättäen istuttaa sellaisen itsellenikin. Sitten nauroin ihan kippurassa, kun huomasin omassa puutarhassa kukkivan hienon ja kookkaan yksilön jo valmiiksi. Selityksenä pitää kertoa, että tulotien vierukseen hain vuosia sitten Särkän ihan vihoviimeisestä syksyn poistomyynnistä nimilappunsa kadottaneita pensasruusuja. En ole niitä jaksanut tunnistaa, mutta 'Ristinummi' kukkii kyllä huomattavan suurin kukin.

Tämä on luultavasti 'Katri Vala'

En ole jaksanut eritellä, mutta 'Poppius' on joko tämä..

... tai tämä. Luultavasti eka, ja tälle pitää keksiä nimi.

Sitten varmoihin nimellä tulleisiin lajeihin, jotka just alottelevat kukintaa.

'Ilo'

Puolet perimästään kanadanruusuilta saanut puistoruusu 'Ilo' on kyllä tosi iso ilo puutarhassa. Pensas kasvaa suht isoksi, ja on talvehtinut hyvin täällä V-vyöhykkeellä kolme talvea. Kukkarunsaus ja kukinta-aika on molemmat suurta iloa tuottavat. Suosittelen!

Rosa rugosa 'Luise Bugnet' on luottoruusu.

'Luise Bugnet' on hieno luottoruusu pitkällä kukinta-ajalla. Nuppunsa on hienosti punaraitaiset ja kukka aukeaa valkoisena. Tuota metamorfoosia voisi tuojoitella pitkään ja hartaasti. Kukinta on runsas ja pitkä syksyyn asti. Ihan tosi hieno ruusu!

Syreenit pistävät parastaan myös pimeässä woodlandissa.

Syreenit on toinen sukukunta, joka nyt loistaa pian lopettaen. Ihan huikeaa kukintaa on ollut tarjolla. Minulla on syreenejä monessa paikkaa, jopa tontin pimeällä rajalla synkkää metsää vasten. Siellä ne vain kukkivat sinnikkäinä ja ah niin tuoksuvina!

Edellisen kuvan lähin on 'Elinor'. Olen karsinut sen rungolliseksi pikkupuuksi.

Jäätävän kestävä 'Holger' valkoisessa kaudeudessaan.

'Miss Kim' tuoksuu hurjan ihanalle!

Viime keväänä hakittu rungollinen 'Palibin' tuoksuu myös ihanalle!

Pensasruusut, syreenit ja pionit ovat heinäkuun alun huikentelijoita. Alppiruusujen kukkien jäännöksiä pois leikkoessa kaipaan niiden loistoa, mutta heti on tulossa aisteille taas uusia loistajia, joten matkavauhti tuntuu kyllä hurjalle.

Pionimaan lupaukset on hurjat. Nuppuja on ihan kamalan paljon.

Pionien nuppujen määrä on ihan järjetön. Jos kelit suovat ilman rankkasateita, niin tuleepa ihan huikea pionivuosi. Ensimmäisinä ovat jo kukkineet monet luonnonlajit, sen perään amerikanpionit (quad hybridit) ja sitten vielä perään kiinanpionit.

'Coral Charm' on just niin mun mieleeni!

Charm- jalosteista olen syvästi jäänyt kaipaamaan 'Red Charm' lajiketta, joka kuoli tappotalveen 2015/2016. Monta upeutta on pian kukassa, mutta tuota yksilöä en voi unohtaa. Revanssin ja uusiohankinnan paikka siis.

Tämä musta iris 'Black Form' on puhutteleva syvässä värissään!

Iris 'Hiisi' on paljon kepeämpi asultaan. Hieno!

Kruunitikankontti 'Reginae' on vuosien myötä kasvanut komeaksi puskaksi.

Niin paljon tapahtuu puutarhassa tässä keskikesän riehassa, että ehtii ehkä kuvata, ja laittaa blogiin jottain kuvia. Eipä paljon muuta. Mutta tässä on pitkästä aikaa varsinaista ruusuasiaa, ja ripaukset muutakin puutarhaan kuuluvaa. Vauhti on kova.

Meressä uintireissulla lionnut Rieko turkkia kuivattamassa ja vähän pörrössä.

Iloa ja valoa viikkoosi. Kesän lomareissu on huomenna edessä, kun Oulaisiin ajetaan Wanhan Woiman päiville. Kiire on takaisin kotiin, kun koira jää vartoomaan isäntäväkeä talonvahtina. Eli käydään ja käännytään kivoilla veteraanikonepäivillä.