Päivä taas istutuksille. Purkkiarmeija pienenee hyvää kyytiä. Aamusta kävelin ruusumaan ohi ja pysähdyin toviksi - kuten joka aamu.
 |
| 'Morden Belle' - vaaleanpunaista unelmaa |
Edelleen ruusumaa kukkii ja avautumattomia nuppuja on paljon. Jos kelejä piisaa, niin kukintaa riittää kyllä häkellyttävän pitkään. Pahat pakkaset tietenkin lopettavat kauden, mutta ruusut kyllä jatkaisivat pimenevissä päivissä. No tosin nyt on ollut harvaisen aurinkoista ja suhteellisen sateetontakin.
 |
| 'JP Connell' uusintakukinnassa |
JP Connell aloitti ensimmäisenä kukinnan. Sitten se veti kuukauden henkeä ja nyt on uudet nuput valmiina. Alla oleva 'Aspirin' on vetänyt puolestaan lähes tauotta huikeaa kukintaa.
 |
| 'Aspirin' - ei säre päätä, kun tätä katsoo! |
Varsinainen työmaa minulla oli ruusumaasta eteenpäin rhodomaassa. Aiemmat tarinat alppiruusuista on
täällä. Mustilan reissun antina oli 15 alppiruusun taimea, jotka oli soveliasta saattaa maahan juurtumaan. Alppiruusujen penkin olin tehnyt jo 2014, mutta vain puolet siitä oli istutettu ja hoidettu. Toinen puolikas oli rönsyleinikin vallassa. Vähikseen olen talikoinut sieltä rikat pois ja homma oli melkoisen valmista istutukselle.
 |
| Pitkä penkki istutusta vailla |
Alppiruusuilla on erityisvaatimuksensa maaperän suhteen. Sen pitää olla hapanta ja kuohkeaa. Perusmaahan (hiekkamultamaa) on sekoitettu lannoittamatonta turvetta, turvekuivikkeista hevosenlantakompostia ja puolimaatunutta oksasilppua rutkasti kutakin.
 |
| Pari vuotta kasassa maatunutta oksahaketta |
Penkkiin oli tehty jo valmis, rhodoille räätälöity seos, mutta silti kaivoin kuopan nakaten sekaan lapiollisen turvetta, toisen hevonpaskoo ja kolmannen tuota oksasilppua. Sekoittelin perusmaahan, istutin taimen ja nakkasin kaksi lapiollista oksasilppua katteeksi. Toistin viisitoista kertaa. Nyt sitten odotetaan viidestä kymmeneen vuotta kukintaa :D
 |
| Pienoinen 'Elsie Maria' |
Alppiruusujen ja atsaleojen väleissä on varjossa ja happamassa viihtyviä perennoja, jotta ennen rhodojen kukintaikään vartumista olisi jotain katseltavaa. Siellä on erilaisia kuunliljoja, imiköitä, varjoliljoja, jaloangervoja, taponlehtiä ja katkeroita.
Huomenna vois pohtia istuttamattomien perennojen asettelua. Jälleen kerran. Ehkä ennen pakkasia pääsen itseni kanssa konsensukseen.
On nua ruusut nii komeeta! En niitä oo enemmi oikee kattellukkaa, ku oon pitäny niitä nii vaikeena. Nykyysinhän on tullu markkinoolle palio kestävempiä ruusuja ku enne. No, eipä oo tilaakaa nii hirviästi.
VastaaPoistaKyllä sai taas rodotki hyvän kasvualustan. Kumma on, jos eivät kasva. Toivottavasti ei tatte kuitenkaa kymmentä vuatta kukintaa orotella.
Kyllä tämän kokeen myötä munkin ennakkoluulot on karisseet. Perustaminen on työlästä, aivan kuten jalokärhöillekin. Syvä kasvualusta ja syvään istutus. Ei ole näkynyt edes kirvoja, joiden odotin kansoittavan tuoreet versot heti vankasti. Vaan kukkia on tullut aivan valtavasti. Nämä kanadalaiset voisivat kestää täällä vitosellakin, sitähän tässä just testataan! Ensi keväänä olen viisaampi.
VastaaPoistaRhodojen istutus on helpompaa, vaan pienien taimien kanssa saa ainakin viisi vuotta odottaa kukkia. Moon sitten jo aikunen... No on siellä varttuneempaa puskaa seas. Talvehtiminen on näilläkin se haaste, nuput toisinaan paleltuu talven pakkasiin.
Täydellisen kaunis Morden Belle.
VastaaPoistaKiitos Kruunu Vuokko, se on kyllä tosi nätti!
PoistaNiin, vähän sydän syrjällään katselee noita nuppuja, siellä kuin täälläkin, että voi kun ne saisi vielä kukkia. Ensi yö on kylmä, peittelin jotakin. Mutta sitten taas lämpenee. Toivotaan!
VastaaPoistaMinimi oli talon luona +2,8 viime yönä. Mitään en peittänyt, eikä mikään paleltunut. Olkoon syksy pitkä ja lempeä!
PoistaMuistan yhden lämpimän ja pitkän syksyn jolloin haistoin pakkasen höngän ja leikkasin muutaman nuppuvarren, pitkään kukki maljakossa <3
VastaaPoista