Carpe diem - meillä on vain tämä hetki

Hetkessä eläminen on taito. Sen olen viimeisen päälle opetellut viimeismpinä vuosina. Minulla on menneisyys. Se on eletty ja mitään ei siitä voi muuttaa. Oppia toki on suotavaa eletystä ottaa. Tulevaisuus on elämäntilanteesta johtuen täysi mysteeri ja hallitsematon asia. Sitä ei voi pohtia huomista pitemmälle. Oikeasti. On vain elettävä juuri tässä hetkessä ja tartuttava tilaisuuksiin - ei suunnitellusti, vaan ihan kohdalle osuessa. Tässä on ollut opetteleminen. Tulevaisuutta ei vain ole. Toisaalta tämä tietoisuus vapauttaa. Ei ole "sitten kun". On vain tänään ja tämä hetki. Vain se merkitsee. Hetkeen tarttuminen ja siinä eläminen on todella vaikeasti opeteltu asia. Kun tulevaisuutta ei vain ole, niin tuo on ainoa vaihtoehto. Juuri nyt. Tänään.

Olen raivokkaasti korjannut hyötymaan satoa. Sadat valkosipulit on nostettu, putsattu ja asennettu kuivumaan. Tulevaisuuden (...heh!) istukkaat on eroteltu ja ruoanlaiton ilot putsattu kuivuriin.

Osa valkkarisatoa kuvumassa hetekalla

Perunamaalla oli hyvä sato. Timo, Siikli, Annabella, Pito ja Van Gogh tuottivat todella suuren sadon, jota rutto vähän verotti. Olemme ylenängeten runsaasti omavarasia perunasta, ja riittääpä läheistenkin suihin makoisia pottuja!

Van Gogh on terve ja erittäin satoisa lajike

Sipulit istutan keväisin muovikatteeseen. Ei tarvitse kitkeä ja sipuli hyötyy mustan muovin tuomasta lämpösummalisästä. Sato on törkeän suurta.

Ensikuivatus seinustalla, lopuksi infrapunakuivurissa

Sadonkorjuu alkaa olla loppusuoralla ja katse kääntyy taas koristepuutarhaan. Ruusumaa on ylittänyt kaikki mahdolliset haaveet. 'Morden Snowbeauty'stä ei ole aiemmin blogissani ollut kuvia.

Yksinkertainen valkoinen kukka

Hitaammin on tämä taimi lähtenyt kasvuun, eikä siksi aiemmin kuvattukaan. Maanmyötäinen kasvutapa ainakin näin ekana vuonna. Terve ja syvänvihreä lehistö on kaunis. Koko ekan vuoden habitus on tässä:

Mitähän tästäkin "isona" tuleekaan?

Ryhmäruusut ovat yllättäneet ihan tosi häkellyttävästi myöskin. Valtava kasvuvoima, sikapaljon kukkia ja aina vain lisää nuppuja. Mikä tätäkin Bonicaa vaivaa?

Ei ymmärrä tämä 'Bonica' syksystä - kukkii täpöllä ja nuppuja täynnä

Leikottuani kukkineet kukat seuraavaan täyteen lehteen asti, syntyy aina uusia versoja nuppuineen. Toiset lajikkeet remontoivat kukintaansa nopeammin kuin muut. Ryhmäruusuilla näyttää remontointi oleva lähes tauotonta. Hädin tuskin ehtii pieni tauko olla, kun taas nuput turpoavat. Olen ollut aivan yllättynyt kanadanruusjen ja verrokkiensa ryhmäruusujen kukintainnosta. Olin valmistautunut kirvoihin, mustalaikkutautiin ja kitukasvuiseen kasvuunlähtöön. Sainkin hurjaa kukintaa kaikissa väreissä nonstoppina. Olen ihan hämmentynyt, kun piti luopua kaikista ennakkoluuloista ruusujen suhteen. Niitä kun oikeasti oli aika paljon noin lähtöjään. Positiivisen yllärin kokeminen on aika järisyttävää.

Loppuviikko on käsillä ja viikonloppu edessä - nauti elämästäsi missä ikinä tallaatkin!