Ruusulajikkeet: 'Morden Belle'

Edelleen informatiivisena kuvauksena kanadanruusujen koelajikkeiden esittelyssä viehättävä 'Morden Belle'. Kivipellon Sailakin lukee tätä vain yhdellä silmällä, ettei vain hurahtaisi ruusuihin :) Mutta lukee kuitenkin! Ja hurahtaa :P

'Morden Belle' aloitti heinäkuun puolessa välin kukintansa.
Että ruusu osaakin asetella terälehtensä kauniisti kukassaan!

Taas lainataan tietoa kanadanruusujen kokeen sivustolta:

Parkland-sarja, Kanada 2002

Kukinta
Kukat täysin kerrotut, vaaleanpunaiset, 3-5 kukan terttuina. Kukkii sekä uusilla että vanhoilla versoilla.
Korkeus ja leveys
90 – 100 cm ja yhtä leveä
Lehdet ja muoto
Lehdet syvän tummanvihreät, kiiltävät. Pystykasvuinen.
Kestävyys
V, lumipeite tarpeen ylemmillä vyöhykkeillä.
Terveys
Erittäin hyvä vastustuskyky sienitaudeille.
Tuoksu
Hennosta keskivahvaan. Houkuttelee perhosia.
Hoito ja viljelyolosuhteet
Tarvitsee hyvän maan ja aurinkoisen paikan.
Käyttö
Sopii sekä ryhmiin että yksittäispensaaksi.

Tämä ruusu oli jotenkin pieni ja huomaamaton, kunnes alkoi kukkia heinäkuun puolen välin jälkeen (17.7). Vähin erin se koheni suuremmaksi jatkaen edelleen kukintaansa.

Pienehköjä kukkia tiuhassa. Sävykkyyttä tuo kukinnon vaaleneminen iän myötä.
Kuva on otettu 1.8.16

Tästä ei koskaan jättiläistä kasvakaan, joten tämän voi istuttaa pienempäänkin tilaan. Kukinnan pituus oli taas koeruusujen parhaasta päästä jatkuen lokakuulle asti koko ajan vain parantaen. Kukkia oli niin paljon, että ruusu tarvitsi tuen, vaikka muutoin olikin tanakkakasvuinen.

Kuva 7.9.2016

Jatkuvat sateet eivät tehneet tätä ruusua kauniimmaksi, sillä ylöspäin katsovat kukat pitivät veden seisomassa terälehtien välissä. 

Kuva sadekesänä 12.7.2016. Osa terälehtiä mätäni.

Ottaen huomioon jatkuvat sateet, niin kohtuullisen hyvin tämä kuitenkin sadetta kesti. Nuppuja ei mädäntynyt sateen vuoksi, vaan avonaisiin ja ylöspäin katsoviin kukkiin seisova vesi teki tuhojaan  jonkin verran. Olisi pitänyt jatkuvasti käydä ravistamassa vedet kukinnoista pois.

29.9.2016 edelleen täynnä kukkia - todellakin Belle!

Tämäkin oli niitä ruusuja, joilta saksin riistin loput kukkaryppäät ja nuput. Ei se osannut lopettaa! Bellen talvehtimista odotan kovasti innolla. Mitä tuokaan ensi vuosi, rotevammat varret ja tuhdimpi juuristo? Morden Bellelle lataan odotuksia. Nämä ensimmäisen vuoden istukkaat antoivat vain maistiaisia ja makupaloja - odotuksiin nähden ihan mahan täydeltä! Kahden vuoden päästä ollaan täydessä vauhdissa vasta.

Muutoin yritin tänään asentaa jyrsijäverkkoa ruusumaan ympärille. Jäädyin ytimiäni myöten ja heitin homman toistaiseksi kesken. Ei mulla riitä verkkokaan ja sitä pitää maalikylillä käydessä ostaa lisää. Tuuli oli ihan pirullisen kylmä, joten vetäydyin pirtin lämpimään. Tuntuu ettei veri kierrä vieläkään varpaissa, vaikka vetäisin pitkävartiset villasukat toisien villisten päälle. Villasukat on naisen parrat ystävät!

Hattara oli ruusumaan vahtina koko kesän.
Vasemmalla 'Lambert Closse' ja oikealla 'Ingrid Bergman'

Näkyy joka postauksen perään hyppäävän joku talon kateista, joten jatketaan samaa linjaa. Ruusuja piisaa kyllä enempi kuin kissoja. Hattara on reilut nelivuotias pitkäkarvamaatiainen, joka on Pufflen ja Nipan emäkatti. Tämä kolmikko muodostaa White Trash porukan. Hirnakalle muistona Hönö-Ellistä, notta tää on Ellin siskopuoli. Ja ei, ei tämäkään ole tervepäinen :D

Jatketaanpa yhdessä sujuvasti palelua! Ei nämä pakkasasteet mitään, mutta tuo hiivatin tuuli... grrr!