torstai 17. marraskuuta 2016

Ne hurjimmin kukkineet ryhmäruusut - Tantaun jalosteet

Tantau on maineikas ruusujen jalostaja ja toimittaja. Heillä on oma, pitkälle viety systeeminsä mm. ruusujen pakkaamisesta ja lähettämisestä eri puolille maailmaa. Ruusujen mukana tulee erinomaisen hyvät ohjeet. Taimet olivat todella hyvässä kunnossa, vahvoja ja elinvoimaisia. En voi kuin suositella rankasti! Minulle tuli kaksi kutakin Rusuukummi Seijan valinnoin: 'Aspirin', 'Baronesse' ja 'Rody'

Heinäkuun alussa aukesi ensimmäiset nuput loputonta 'Aspirin' kukintaa
Nuput ovat vaaleanpunaiset ja kukinnan edistyessä väri muuttui valkoiseksi. Kasvutapa oli kompaktin matala (50 senttiä) ja tiheä. Kukat kurottivat hyvin kasvuston ylle runsaina terttuina. Aloitettuaan kukinnan 'Aspirin' ei lopettanut. Leikoin lokakuussa loput kukkanuput pois. Aivan mahdoton kukkija - vaan kuinkahan talvehtiikaan? Matalana peittoruusuna tätä näytään markkinoivan.
Syyskuussa kukkia piisaa jatkuvasti! Aivan upea ruusu <3
Jos vain pitäisi miettiä, mikä ryhmäruusuista oli paras niin tämä oli hyvin lähellä kärkipaikkaa. Ei minun puutarhassa mikään muu laji/lajike vedä vahvaa kukintaa heinäkuusta lokakuun loppuun. Hyvin Aspirin kesti myös jatkuvat sateet. Yhtään nuppua ei tarvinnut leikata mädänneenä pois. Tähän yksinkertaisesti rakastuin!

'Rody' oli toinen kukintamaanikko. Se aloitti elokuussa jatkaen lokakuun loppuun asti.
'Rody' loisti koko loppukesän sateista piittaamatta. Upea jaloste!
'Rody' pääsi elokuun alussa hyvään vauhtiin hyvinkin matalassa varressa ryppäinä kukkia työntäen. Sitäkin markkinoidaan maanpeittoruusuna ja matalana se pysyikin. Joka ainoaan verson kärkeen puhkesi jatkuvalla syötöllä uusia nuppuja. Aivan mahdoton kukkija oli tämäkin. Eikä sateet haitanneet. Erinomaisen kiitollinen tuttavuus! Toivottavasti talvehtii tämäkin, sillä olin hyvin vaikuttunut tämän kukintatehosta.
Etualalla kaksi Rodyä ja välissä yksi Hattara. Kaikki pieniä, matalalia ja sieviä!
Kolmas tänne istutettu Tantaun jaloste on 'Baronesse' tuo upea paronitar:
'Baronesse'kin aloitti heinäkuussa kerrotut kukintonsa.
Matalana pysyi 'Baronesse'kin ja kukki tiuhaan kerrotuin kukinnoin uskollisesti heinäkuusta lokakuuhun. Kukkia ei ollut niin paljoa, kuin kahdella edellisellä lajikkeella. Kukat kestivät myös vesisadetta hyvin - asia mikä viime kesänä tuli hyvin esiin arvostettavana piirteenä.

'Baronesse' syyskuun lopussa - pieni, matala ja kaunis.
Tantaun ruusujalosteet iskivät suoraa sydämeen - upeita, pitkään kukkivia pihan paraatipaikkojen komistuksia. Jos talvehtivat, niin arvosana on erinomaisen kiitettävä. Niksinä on syvään istutus, voimakas lannoitus ja kastelu sekä talvehtimiseen tyvimultaus. Keväällä tiedetään enemmän, mutta tosissaan toivon jälleennäkemistä!

Ruusuvuosi oli ennalta arvaamattoman upea. Pensasruusuilla kestää taimesta kukkivaksi jokusen kasvukautta, mutta nämä ryhmäruusut yllättivät julmetulla kukinnalla heti kättelyssä. Hitto kun minä olen aiemmat vuodet vähän kaihtanut ruusuja tietämättä kuinka hienoja ne ovatkaan! Pelkkien pensasruusujen varassa kukinta tulee ja menee äkkiä. Paljon ne eivät elämälleen pyydäkään. Näissä kanadalaisissa ja ryhmäruusuissa tuntuu olevan paljon potentiaalia, jos ne saa talvehtimaan. Sitähän tässä testaillaankin. Sopivat eväät kasvuun ja jonkinlainen talvisuoja - ei se suojaus ole oikeasti paljoa vaatinutkaan. Jos tuolla panostuksella saa upean ja pitkäkestoisen kukinnan, niin jopa on kannattavaa askarointia!
Lokakuun lopussa oli pakko leikkoa viimeiset nuput pois. Keväsiin näkemisiin!

Nyt muutoin jännään lumien pysyvyyttä. Plussan puolelle lämmöt päätyivät ja lumipallokelejä eletään. Kovin monta tämmöistä päivää ja sulaminen alkaa. Toivoisin lumien säilyvän! Lumi suojaa kasveja ja tuo valoa maailmaan.

Ryhmäruusujen osalta on vielä yksi lajikepostaus. Toivon muidenkin innostuvan, sillä kanadanruusut ja ryhmäruusut antoivat minulle todella paljon. Minulla oli ennakkoluuloja, enkä uskonut näiden menestyvän täällä. Odotin kirvojen ja muiden öttiäisten invaasiota tai muita huikeita ongelmia - näkemättä niitä. Sain vain pirun paljon hienoja kukkia. Oikeiden neuvojen kanssa odotan myös kelvollista talvehtimista ja ruusuista ensi kesää!

6 kommenttia:

  1. Jännityksellä odotan minäkin, miten noiden kanssa pohjoinen pärjää tai toisin päin. Olen ihaillut noita ruusuja Hatapäällä Tampereella ja Kuopion Valkeisenjärven rinteellä. Silloin kun istutin Europeaana ja Nina Weibulia, en paljoakaan osannut vielä ruusujen, varsinkin ryhmäruusujen hoidosta mitään. Ne menehtyivät kolmantena keväänä. Joten luovuin niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monta erehdystä minäkin olen tehnyt kasvien kanssa ja siten oppinut etsimään konsteja. Onneksi näitä on viisaammat jo harjoitelleet, joten saamme toisten kokeilujen antia nauttia. Sitä varten tämäkin blogi on.

      Ruusuista jatkoa sinulle, Leila!

      Poista
  2. Maltillisesti luin, jälleen...mutta täytyy sanoa että ovat nuo turkasen vietteleviä! Vaaleanpunaisena tuo 'Baronesse' iski taas tajuntaan ja sateenkestävyys plussana. Ihana on myös tuo teidän Hattara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiukka harkinta on hyödyllistä. Sitten voi heittääkin ihan mahdottomuuksiin, kun voi puolustella että sentään HARKITSI asioita etukäteen :D

      Poista
  3. Siis joo. Tyälähinä ja arkoona mäki oon nuata pitäny. Mutta ei kärhökkää iha itteksensä kasva, eikä moni muukaa. Jos rupiaas ruusujaki kattomahan "silläsilimällä".
    Haaste olis tyrkyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoksia haasteesta, Navettapiika!

      Poista