keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Monenlaisia iloja

Hurjan monta ilonaihetta on tässä päivässä ollut!

Iloa on mukava posti. Ruususeura muisti kahdella tanakalla kirjekuorella, joiden sisältö oli tosi mieluista ja opettavaista. Vähän vilkaisin, mutta en näin kauniilla kelillä jäänyt sisälle lueskelemaan vielä. Onneksi on öitä ja sadepäiviä.

Paljon luettavaa ruususeuran jäsenyydestä! Suosittelen - kannattaa liittyä.


Toinen onni tuossa yllä olevassa kuvassa lehtien ja kirjojen alla on yksi talouteen tupsahtaneista matoista, jotka ystävämme Tuula toi tänään tullessaan. Voi  mikä matonkutoja hän onkaan! Juhannukseksi tulikin nippu uusia mattoja, joten pääsen tällä hupsusti "Hyvä Huushollerska" positioon. Täällä monet emännät puunaavat raivokkaasti huushollin Juhannukseksi lattiasta kattoon ja mieluusti jalkalistat hammasharjalla jynssäten. Minä pääsen huijaamalla uusilla matoilla ja tuomalla kukkakimput pöydille! Tunnen itseni ihan aavistuksen lurjukseksi, mutta samalla nautin tilanteesta todella paljon!

Paljon mitään ei kuki perennojen massakuoleman vuoksi, 
mutta pärskäjuuret (Veratrum) ovat komeina!


Hunajana pohjalla - onneksi on tuollainen Maestro, joka tykkää värkätä kaikkea pähkäilyhommia!  Kastelusysteemi on nyt lanseerattu toimintaan ja koeponnistus on tehty. Sillä välin kun Maestro asensi pumppu- ja letkusysteemejä, minä ruoputin tihkuletkun katteen alle.

Vanha ja paljon palvellut kastelupumppu - ehkä elää vielä vähän?
Alhaalta tulee tulovesi, vasemmalle suuntaa tihkuletku 
ja oikealle menee liitos toiseen tihkuletkuun.

Alun perin oli tarkoitus ostaa uppopumppu, mutta Maestro ilmoitti, ettei semmoinen pelitä ja kunnosti vanhan ja paljon elämää nähneen painevesipumpun taas henkiin. Siitä luovuttiin jokunen vuosi sitten, koska se ulisi kuin piesty koira eikä jaksanut enää pumpata entisellä teholla. No meteli ei haittaa tuolla rakennusten takana ja teho ehkä riittää ruusumaahan. Voihan olla, ettei se ole kuitenkaan pitkäikäinen, mutta tehköön edes jonkin aikaa eläkepäivien hommia.
Tihkukasteluletkut olisi saaneet olla viitisen metriä pitempiä, mutta suht hyvin sain pinta-alan katettua koko maan mitalta. Kätken letkun katteen alle ja tarkkailen kastelun riittävyyttä katteen alta tutkimalla. Tarvittaessa kannan ämpäreillä lisää - joki on ihan vieressä ja maitokärryillä kuskaa monta sangollista kerralla.
Tihkuu se - kunhan yksi tiiviste saadaan vielä, niin pitäisi parantua vauhtikin.
Peittelen nämä katteen alle maisemaa pilaamasta :D

Ruusut voivat hyvin. Osa juurtuilee tekemättä sen isommin uutta kasvua, osalla on jo nuputkin. Loput on siitä välistä, mutta kaikki ovat hegen laidassa erinomaisen hyvästi kiinni. Huomaa kyllä kasvusta, millä ruusuilla oli tanakat juuret istutettaessa.
JP Connell - eikä kirvan kirvaa!

 Vähän hämmästyin ettei kirvoja ole näissä ruusuissa. Niitä on meinaa muualla kyllä. Ja ihan lukukakkulat nenällä katselin, sillä mulla on jo käyttövalmis mäntysuopaliuos sumutinpullossa. Ei ole tarvinnut, onneksi. Tässä meni rikki yksi entisistä epäluuloistani - minulla oli ruusuista sellainen kuva, että ne ovat mahdottoman vaikeita, tuholaisalttiita ja työläitä. Busted.

Ensimmäinen ruusunkukka tänä vuonna. En edes tiedä mikä ruusu.

Osa pensasruusuista otti pahasti siipeen talvesta. Ne on leikottu alas. Toiset selvisivät ihan tuosta noin vain ja ovat nyt aivan täynnä nuppuja! Osa pensasruusuistani on vuosia sitten hankittu Särkän perennataimiston syyspoistoista. Ne olivat itse asiassa menossa roskiin, mutta ajoin farmariauton peräluukku auki paikalle ja pyysin nakkelemaan kyytiin. Moni niistä lähti elämään ja kukoistavat ankeasta alustaan huolimatta. Tästä syystä monilla ruusuillani ei ole lajiketta tiedossa, kun olivat jo poistaneet ruukut joissa nimi oli. Ruusu kuin ruusu... ehkä Ruususeuran "Kauniit löytöruusut" tai "Tuoksuvat tarhakurtturuusut" kirjoista saan tunnistusapua. Saan löytöretkeillä omien pesasruusujeni tunnistamisessa.

Kesä sen kun lämpenee vain, alkaa jo tarjeta ihan t-paitasillaan ulkona. Perinteisesti Juhannuksen jälkeen alkaakin iso kesä. Sitä ennen on pikkukesä. Mistä lie on tuokin määritelmä kotoisin? Sanontahan menee jotenkin näin: "Kun pieni kesä on kylmä, niin iso kesä on lämmin."

Lämmintä kesää jatkossa odotellen!

Tervetuloa lukijoiksi Between ja Gitta!

6 kommenttia:

  1. Paljon on sinulla! Arvaa, että joskus kaipaan tuollaista Maestroa!
    Näyttäisi Nilsiltä tuo ruusu, jos lehdet ovat epätavallisen vaalean vihreitä, muuten joku idänjuhannusruusu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa on kun on yhteinen harrastus! Ja kyllä - tuo voisi olla Nilsin ruusu - kiitos Leila!

      Poista
  2. Oon kans kattellu naapurien touhuja. Matot ja komerot on pesty. Meikälääne siivos huushollin viikonlopuksi ja ny ku imuria näytän, son sitte siinä. Mulla ei montaa pensasruusua ookkaa. Suvi- ja juhannusruusu selevisivät iliman vaurioota, mutta neilikkaruusut aloottivat iha tyveltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskempi tehdä juhannussiivoja ulkona! Kasvukauden aikana tulee tehtyä vain ihan pakollinen sisällä. Se taas ei ole järin paljon se. Talvella on aikaa nuohota nurkkia ja kaapin perukoita.

      Poista
  3. Tosi komea pärskäjuuri. Meillä kukkii yksi ensimäistä kertaa nyt ja on varmaan 10v siitä kun sain taimen :D Tumma ei kuki nyt ollenkaan, on jäänyt toisten jättien jalkoihin. Siirsin pois parempaan tilaan. Ruusujasi odottelen ;) Mukavaa Jussia!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Mörökölli - nämä pärskikset hiljolleen leviävät salaa siementämällä. Tosin aikaa siementaimesta kukkivaksi yksilöksi menee jokseenkin monta vuotta. Saavat levitä - ne on ihania varhaisia vekkilehtiä kunnioitettavassa koossa.

    Jussia sinnekin!

    VastaaPoista