tiistai 7. kesäkuuta 2016

Hallan vaaraa ja myrskyvaroitus

"Alavilla mailla hallanvaaraa" on kuulemma ulkomaalaisten mielestä kaunein suomenkielinen lause. No vähemmän kauniita ajatuksia minulla on hallanvaarasta. Viime yönä minimi oli +5.9, mutta nyt ollaan pykälää alempana mittarin mukaan +4.2. Reilu tunti auringon nousuun aikaa. Sinä aikana lämpötila tippuu kohti kriittistä rajaa.

Kasvimaa on harsotettu, taimet on suojattu ja kasvarissa kytkin patterin päälle. Läheltä liippaa tänä yönä. Hyvin usein kesäkuun alussa on kylmä ja hallainen jakso. Tästäkin syystä olen venyttänyt ruusuntaimienkin istutusta. Tosi paljon helpompi suojata ruukuisssa ja taimilaatikoissa olevat taimet, kuin maahan istutetut. Ovat ikäänkuin kompaktimmassa tilassa ja liikuteltavissa istuttamattomina.

Kun hallayöt on ohi, niin myrskyvaroitusta pukkaa. Kunnon kevätmyräkät on tulossa ja myrskybongaus on ihan yleinen harraste näin paikallistasolla. Kaikki kynnelle kykenevät kansalaiset rynnivät meren rannoille myrskysäillä. Rannoilla on ruuhkaa ja viihde taattua. Meillä maalaisilla on tooosi  yksinkertaiset ilot! Luonnonvoimien äärellä on harrasta hiljentyä.
Meren rannassa myrskyllä on huikea voima


Ikävä kyllä länsimyrskyt riepovat voimalla mereltä. Pieni metsäkaistale erottaa meidät ja meren, mutta myrskytuhoja tulee joka vuosi. Puita kaatuu ja vähintäänkin kasvihuoneen kennolevypaneeleja metsästetään myötätuulen suunnasta. Pihassa on vanhoja jättikuusia, joiden kestävyyttä toivon tosi paljon varsinkin myrskyöinä.

Myrskyn myötä tulee kaatosateet. Maa alkaakin olla jo kuivaa. Ruusumaan olen rakennellut hartaudella ja ajatuksella. Sen pitäisi olla myös tulvankestävä. Penkit on loivasti viettävässä rinteessä, minkä muodon olen pitänyt rakenteluissani. Ruusumaan ympäri olen kaivanut loivat ojat, jos vettä jostain syystä lykkää ihan helvetillisesti. Viime kesä opetti jotain - aina satoi vain. Pohjamaana oleva hiekka on läpäisevää, mutta joskus voi vain tulla vettä ihan loistonaan. Parasta olla jokin poistoreitti maan pintaakin pitkin. Tässä taputan itsenäni olalle - hyvin suuniteltu!

Pärskeet lyö korkealle, kun voimaa on!

Seuraavat vuorokaudet on mielenkiintoisia. Kun yöhalloista selvitään, niin sitten on vastassa vähän harvinaisempi kevätmyrsky. Kai se ilmasto muuttuu... mutta minusta ilmasto on aina muuttuva asia. Kaudet ja kelit vaihtelee vuodesta toiseen. Sanonta "Vuodet eivät ole veljeksiä" pätee vuosikymmenestä toiseen. Silti vuodenkierto kulkee rataansa ja vuodenajat vaihtelevat.

Seuraavat kuvat joko istutuksesta tai kunnon myrskybongauksesta!

Tuuleville paljon tervetuloa lukijaksi!

4 kommenttia:

  1. Nuo kuvat oli viime syksyltä. Tämän myrskyn kuvabongaus laimeni liplatukseksi, josta ei viitsinyt kuvia ottaa. Sattui reissun ajaksi sellainen tyynempi hetki. Ei viitsinyt enää yötä myöten lähteä meren rantaan, kun vauhti taas tiivistyi.

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia olet ottanut!! Ei tainnut puuta kaatua nyt.

    VastaaPoista
  3. Kaatui omalta tontilta yksi kaksihaarainen leppä. Se kaatui niin hemmetin sopivasti istuttamani siperianpajun molemmin puolin, että paju ei kärsinyt kaatuneesta kaverista ollenkaan!

    VastaaPoista