lauantai 17. maaliskuuta 2018

Lumen syvyys ja ADHD

Tarpoessani aamulenkkiä koiran kanssa ihailin lumen määrää. Vakiopolkuni on tiiviiksi tallautunut, joten saappaiden 35 sentin varsi riitti, mutta hanki antoi mukavasti vastusta askeleelle. Eli tarpomistahan se oli. Ihan pelkkä kävelykin voi olla hyvää kuntoilua, sillä syke nousee kyllä.

Ei yllä jalat enää maahan, mutta uimallakin voi lumessa edetä.
Koska asioita on niin hauskaa mitata, otin lumensyvyyden mittarini eli ilotulitusraketin puisen kepin. Siihen on 10 sentin välein tehty merkinnät. Kahlasin kuuden koskemattoman mittauspisteen luo. Lunta oli välillä 45-65 senttiä. Keskiarvoksi tuli noin 55 senttiä. Eli on sitä näin raahelaisittain himpun tavanomaista runsaammin. Mittausreissun päätteeksi poistin lumet saappaista ja jatkoin leppoisaa lauantain viettoa.

Tällä on aina asenne kohdillaan. Rantalepikko ja kaislikko tarjoaa virikkeitä.
Mikäpä tälle EI tarjoaisi virikkeitä?

Talossamme on kaksi ADHD tapausta. Toinen on nyt kaksivuotiaaksi tuleva Rauski-kissa ja toinen on pian 11 kuukautta vanha Rieko. Kumpikin on hyvä provosoimaan ja todella nopeita provosoitumaan. Tästä johtuen matot on mytyssä melkein koko ajan. Mitähän järkeä niitä on oikoa edes?

Korkeatasoista neuvottelua. Kissoilla on etuoikeus
korkean paikan oleskeluihin. Alla odottava jo provosoituu.
Kissat eivät viihdy vielä isommin ulkona, joten tällainen koppielämä sisällä kerryttää pöhköenergiaa. Vanhemmat kissat ovat sisäistäneet stad-by virransäästötilan, ja mieluiten nukkuvat maksimaalisen osan vuorokautta. Mitäpä tuota riehumaan, kevääseen on vielä aikaa.  Myyrätkin on  hangen suojissa. Vielä ei huvita, kissat on talviunilla. Paitsi Rauski, joka häiritsee kaikkien muidenkin laiskanleppeää elämää vakavasti. Rauski onkin saanut lempinimen Väyrynen :D

Vähän tassulla huitomista pienojen välistä, siten hervoton loikka ja pikainen
pakeneminen taas jonnekin koiran saavuttamattomiin. Ja toinen menee
rymisten perässä. Ja matot on taas ihan solmulla. Joillakin on hauskaa...
Rieko on sangen puhelias koira. Se ei yleensä hauku, mutta joka kissalle sillä on oma äänensävynsä vinkumista/uikutusta/ujellusta/piippaamista/örinää/tuhinaa. Jo ääniskaalasta kuulee, kenen kanssa sitä neuvotellaan. On nää hassuja!

Lisäsin vielä kuvan tältä päivää. Kuva puhuu sen tuhat sanaa. Lumi ei haittaa kuitenkaan. On tuo....!

Leppoisaa viikonloppua, nautitaan ulkoilusta ja hangista. Ne sulavat aikanaa, turha niitä on nyt harmitella. Kevään odottaminen on niiiin kärsivällisyyslaji.

18 kommenttia:

  1. Hauska juttu, että Rieko kommunikoi omalla valikoidulla tavallaan kunkin kissan kanssa.
    Täällä meilläkin lunta vielä riittää, mutta nytkin aurinko paistaa ihan täydeltä terältä ja mittari näyttää varjossa miinus 4- astetta, joten lumet alkavat kyllä saamaan kyytiä.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riekon laajaskaalainen kurnutus ja örähtely on kyllä hauskaa kuunneltavaa. Ihmisille ilmaistaan omaa mielihyvää mahdottomalla tuhinalla. On se epeli!

      Teillä aletaan päästä hiljalleen kevään makuun. Sitä odotellaan täällä pohjoisessakin.

      Poista
  2. Siinä on parempi ihmisväen pysyä pois tieltä kun kaksi leikistä innostunutta nelijalkaista ravaa taloa päästä päähän. Vaan hauska sitä on seurata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmassa lentävä 22 kilon ohjus - ei tee mieli heittäytyä eteen. Toisaalta tuon pursuavan elämänilon tarkkailu on puhuttelevaa. Ei elämässä tarvita kummoistakaan, että on hauskaa. Ainakaan koiran mielestä.

      Poista
  3. Ihanaiset kuvat ♥ hyvää viikonloppua Sinulle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi ja tervetuloa lukijaksi! Toivottavasti viihdyt mukana!

      Poista
  4. Rieko on ihan meidän Jymy-bernin näköinen:) Lumen mittausta meilläkin tehdään päivittäin, ja kaivetaan saappaanvarresta ylimääräiset pois. Lemmikeilläkin on onnenpäivät kun on kavereita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tämä on monta kaliiberia pienempi, kuin Jymy! Jymy taitaa olla myös himpun rauhallisempi, mutta kokonsa on kyllä ihan huikea. Värit näillä on just samanlaiset.

      Koirakavereista meillä on vähän puutetta, kun sopivaa leikkiseuraa ei oikein ole.

      Poista
  5. Varmaan ne mytätyt matot ajoittain ottaa päähän, mutta kyllä tuossa eläimien yhteiselossa riittää mielenkiintoista ja nauruhermojakin kutkuttavaa seurattavaa. ADHD-tyyppi tai ei, mutta Rieko on tosi sympaattinen kaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se saldo on enimmäkseen hyvinkin positiivinen, vaikka täällä joskus marmatankin lentävistä matoista. Kissojen ja koiran välinen kommunikaatio on hupaisaa seurattavaa. Jokainen katti kun on ihan omanlaisensa, niin Rieko seurustelee jokaisen kanssa eri kielellä. Toisten kanssa nujutaan, ja toisia vaan väistetään varovasti. Tyttökissoilta voi tulla terävää tassuterapiaa varsin nopeasti.

      Poista
  6. Ihana tuo alimmainen kkuva koirastasi <3

    VastaaPoista
  7. Jotenkin hyvin kohdetta luonnehtiva kuva, Inkeri! Sata lasissa, vauhti on tärkeämpää kuin määränpää - ja hauskaa on!

    VastaaPoista
  8. Tosiaankin on odottaminen kärsivällisyyslaji. Ja ompahan sielä paljon lunta! Täällä arvioisin olevat 20-30cm. Mutta joinain vuosina tähän aikaan ei ole ollut enää ollenkaan. Kissojen ja koirienkin touhuja on kiva katsella. Täällä vauhtia pitää kaksi puolivuotiasta kissaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime yönä alkanut Föhn-tuuli toi aavistuksen keväästä, lämpötilakin +3! Vielä on rutosti matkaa ensimmäisiin pälviin ja piippoihin.

      Kaksi saman ikäistä kissaa onkin oivallista leikkiseuraa toisilleen! Mahtaa sielläkin olla ryminää :)

      Poista
  9. Huh mikä lumimäärä. Saisi jo sulaa vauhdikkaasti pois. Ideaalitilanne olisi se, että tulisi pari lämmintä, sateista ja tuulista yötä, jolloin lumet häviäisivät kokonaan. Ja päivällä tietysti auringonpaistetta. Aina sopii haaveilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän lumimäärän sulattamiseen ei ihan pari lämmmintä piisaakaan. Nyt tuli äkkilämpimät, mutta ne on pikaiseen ohi. Paluu yöpakkasiin on edessä. Huoh... kaipaan kevättä!

      Poista
  10. Voihan Rieko ja Rauski, siinä on varsinainen vauhtikaksikko.
    Olen joskus miettinyt, että kissa-koiratalouksissa kannattaisi maton naulata lattiaan, muuten ovat aina mutkalla ja rusetilla.

    Lumen määrästä en kyllä enää sano mittään, ihan on mennyt mahdottomaksi tuo Luontoäidin touhu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hiRveitä ovat. Nimiä valitessa katottiin, että välttyy perkeleitä ääneen sanomasta. Riittää kun päräyttää ärrää pelkän nimen sanomalla.

      Tarinat itämaisista lentävistä matoista on varmasti peräisin kissa- ja koiratalouksista. Aivan taatusti.

      Minähän olen aina kehunut, että teillä on edukasta kasvattaa arkojakin lajikkeita, kun lumisuoja on taattu :D

      Poista