sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Ruusujen kevätsuojauksesta ja loppukevennys: "Kun vauhti on tärkeintä"

Leppeä sunnuntai sujui hennossa lumisateessa. Mittasin ruusumaiden päältä lumen syvyyden päätyen keskiarvoon 28 senttiä hyvin suojaavaa ja ilmavaa lunta. Se on oivallinen talvipesä ruusuille. Maakaan ei ole lumen alla pintaa lukuunottamatta jäässä. Näyttää siis tältä osin hyvältä. Tilanne voi muuttua moneen kertaan, mutta ruusut ovat jo painuneet syvään talvilepoon. Silloin ne kestävät pakkasta hyvinkin.

Joulunpunaista: 'Adelaide Hoodless'

Ruusujen osaltakin ajatus siirtyy kevääseen. Täällä Raahen rannikolla kevättä pidän tappavampana kuin talvea. Auringonpaiste ja pikkupakkasen tuulet on sellainen pakastekuivaava yhdistelmä, josta kärsii monet kasvit - ei pelkästään havut. Hanki hupenee haihtumalla ilmaan ja maakin voi olla sulaa, mutta siitä huolimatta versot kuivuvat. Tämän suojaamiseen kaipaan ideoita.

Ruusujen osalta aion pitää sinnikkäästi talvisuojaukset paikallaan, sillä viime keväänä olin liian utelias ja lopputuloksena lähes kaikista kanadan- ja ryhmäruusujen versoista tuli entisiä. Myös ranskanruusut kärsivät selvästi. Onneksi lähes kaikki lähtivät sitten tyveltään rivakkaan kasvuun. Opin kuitenkin jotain.

Myös kanadanruusu 'Nicolas' on melkoisen joulunpunainen.


Puutarhuri itse on monasti se pahin tuholainen, ainakin tällä tontilla. Monelle muullekin saattaa olla tuttua, että uteliaat sormet tonkivat pintamultaa etsien tuttuja versoja - ja kas kun vahingossa saakin sen verson katkaistua... argh! Keväällä pitäisi malttaa monta asiaa - juuri kun sielussa palaisi hurja into pihapuuhiin. Näillä kokemusvuosilla pitäisi jo muistaa kaikki tekemänsä erehdykset. Mutta aina on tilaa uusille erheille, eikös?

Hyvin tumma punainen on 'Cuthbert Grant'issa. Blogista huomaa varmaan
etten ole erityisen jouluihminen. Punaiset ruusut saa nyt olla jouluaiheita :)

Ensi kevään varalle pitää varjostusmateriaalia olla valmiina. Kevätkastelua pitää harkita tilannekohtaisesti. Monasti täällä on kevätkosteuden haihduttua melkoisen kuivaakin. Tai oli siis pari vuotta sitten. Silloin toukokuussa ei yleensä satanut. Mutta jotain pätevää pitää keksiä kevään varalle ruusujen suojaksi. Onko sulla mitään kikkakolmosta?

Loppukevennyksenä päivän Rieko - älyvapaa vauhtimimmi, jossa vauhti on tärkeintä eikä suinkaan matka, suunta tai määränpää. Sellaisia aussit ovat.

Ilmekin jo kertoo kaiken oleellisen.

Kävimme meren rannassa lenkillä löytäen yhdet ilveksen jäljet. Ne olivat jo pari päivää vanhat. Matkan varrelta löytyi keppikin, josta piisasi riemua hyvän aikaa.

Flying aussie.

Jossain määrin on havaittavissa pientä rauhoittumistakin. Näistä kuvista sitä ominaisuutta ei kyllä löydy, mutta noin normisti Rieko osaa hetkittäin ottaa ihan rennostikin. Ja toisinaan ihan järkevästikin.

Mulla menee lujaa!

Kuuliaisuus ja kaikenlainen tottelevaisuus orastaa jo hyvällä idulla, mutta tietenkin rajoja aina koetellaan. Sitten niihin törmätään, palataan kurssissa takaisinpäin ja sama toistuu taas jonkin ajan päästä.

Lapsi ja lumileikit - aina niin hauskaa.

Kissojen paimentaminen on saatu sisällä rauhoittumaan, mutta voi armotonta pihalla... Sisällä katit hallitsevat luvuin 6-1, jonka Riekokin on oppinut nenänpää kipeänä. Pihalla asetelma on toisin päin.

On tämä hönö! Virtaa riittää kuitenkin hurjasti.

Jouluviikko on edessä, enkä edelleenkään aio ressata mitään. Eilen siivosin tavallisen viikkosiivouksen, enkä ala mihinkään hurjuuteen sillä saralla ensinkään. Nyt seuraavaksi ajattelin siivota jääkaapin, jotta jokainen kuutiosentti siellä olisi käytettävissä pyhien aikana. Joululahjat on suurin piirtein hankittuna, mutta kukka-asetemia koreihin ajattelin rakennella. Niissä säästää pitkän pennin itse tehtyinä. Joulumme on perinteisen vaatimaton.

Vauhtia sinunkin viikkoosi! Tästä blogista ei isommin tarjoilla joulujuttuja, mutta toivottavasti vähän iloa ja valoa kaamoksen kaatoon. Enää neljä päivää talvipäivän seisaukseen!

18 kommenttia:

  1. Mulla on ollu nyt kahtena talvena käytössä tarvensuojaturvetta ja se on ollu aika hyvä. Ei kastu ja pysyy kuohkeana. Sen poistamisen ajankohta tosin on aina vähän arpomista ja itsekin tulee kaiveltua turpeita elämän löytymisen toivossa😊 Se kait vähän hidastaa maan sulamista joten täytyy kuitenkin suht hyvissä ajoin poistaa mutta hankalaa on ajoitus niin kuin sanoit, että liian aikaisin ei pitäisi hätäillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun poikkesit, Minna! Talvesuojaturvetta en halunnut laittaa, kun lunta oli jo niin paljon. Vaihtoehto olisi ollut lakasta lumet pois, ja laittaa sitten turpeet. Mutta paksu lumikerros suojaa kyllä hyvin. Se on se paras suojaus.

      Muilta kasveilta poistan mahdollisimman aikaisin katteet, että maa pääsee lämpiämään. Kate kun eristää molempiin suuntiin. Tässä piisaa vielä pähkäilyä ennen kevään h-hetkeä.

      Poista
  2. Kiva kun ruususi näyttävät talvehtivan hyvin. Minä olen laittanut talvensuojaturvetta ja aika hyvin on toiminut. Ihana Rieko! - Ihanaa joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän sitä vielä tiedä, mutta uskoa mulla aina piisaa :) Kevättähän minä jännitän - kieltämättä hyvissä ajoin.

      Poista
  3. Talvensuojaturvetta käytin itse merenrannalla asuessani. Nyt käytän lehtiä ja heinää. Joskus hamppukuiviketta, vähän riippuu viitseliäisyydestä ja käytettävissä olevista tarvikkeista.

    Ihanan punaiset ruusut. Ja tuo koira, auta varjele mikä tehopakkaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtiä, sammalia ja heinää olen minäkin harrastanut. Melkein mikä tahansa ohutkin kate hyödyttää paljasta maan pintaa.

      Rieko on... joku kysyikin, että eikö tuo ikinä ole paikallaan, kun oli nähnyt vain noita juoksukuvia. No pysähtyy se hetkittäin ja kotona se on suht rauhallinen.

      Poista
  4. Kyllä kanakin järkipuhetta uskoo :D
    Minun joulusiivous on myös mallia tavallinen viikkosiivous, mieluummin siivoan kunnolla keväällä kun kesä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näyttäisi puhe menneen perille, sillä munat on saaneet olla rauhassa. Luojan kiitos, sillä pyövelihommat on ehdottomasti kaikkein ikävintä ikinä.

      Ja jaan ajatuksesi ihan täysillä joulusiivoista. Ei tässä pimeydessä näe, onko pölyä jossain. Toista se on keväällä, kun aurinko paistaa viistosta. Silloin joka ainoa paikka näyttää pölyiseltä. Viisasta siivota sitten!

      Poista
  5. Niin kauniita ruusuja! Toivotaan että talvi on niille hellä! Rieko nauttii talvesta oikein todenteolla:)♥ Ihanaa alkavaa jouluviikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päde - ruusut on kyllä hurmaavia, ja odotan kyllä näkeväni ne keväällä versomassa uudestaan. Jouluviikon otan kiireettä vastaan!

      Poista
  6. Tuo on kyllä totta, että kevät aurinko ahavoineen puutarhurin kanssa on se pahin uhka talven aroille kasveille. Voi, että ihailen sinun ruusuisia kuvia! Olet kyllä saanut suorastaan kylpeä ruusunpunassa! Riekon iloittelua on kiva katsoa! Mukavaa joulun alusviikkoa sinulle ja perheellesi!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisin, että havuille tekemäni ahavasuoja toimisi myös ruusuille. Siihen ei tarvita kuin vanhoja isoja lakanoita. Sellaisia löytyy kyllä.

      Rieko on melkoinen hyppypomppuorava. Ilopilleri ja riesa.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Joka toinen hetki ihana, ja väliajat riiviö :)

      Poista
  8. Hurmaavia ruusulajikkeita puutarhasi tulvillaan!
    Ja suloinen koiruli!

    Lempeää joulun odotusta sinulle ja kiitos vierailustasi blogissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos puumerkistäsi täälläkin, Susanna! Joulu tulee ja menee odottamatta, ja päästään keväiselle polulle odottamaan uutta kasvukautta.

      Poista
  9. Minusta on aina ihanaa katsella ruusukuviasi. Minäkään en tressaa mutta teen myös asetelmia ja paljon erilaisia ruokia alusta loppuun asti itse. Ihanaa joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukka-asetelmien tekeminen on tosi kivaa minustakin. Tykkään käyttää kaikkea luonnon materiaaleja niiden värkkäämiseen.

      Poista