Kanat ja kasvihuone kesäaikaan

Sunnuntaina oli odotettu päivä, kun sain kesäkanalan siivottua ja kunnostettua uutta kesäkautta varten. Talvikanalasta tulee kevään mittaan pölyinen, vaikka mitä tekisi. Kanat pelmuuttavat pehkujaan, joten pölyä alkaa olla joka paikassa. Siis kanat raittiiseen ilmaan, kun kerran kelit lämpenivät näköjään kerrasta kesäksi.

Iso ulkotarha ja paljon ruoputettavaa!

Kanat pitää kantaa yksitellen kainalossa sisältä kesäkanalaan. Homma tehdään illasta, kun kanat ovat orsilla lepäämässä. Keväisin on valoa sen verran paljon, että hommasta tulee hulinaa joka tapauksessa.

Kunnon maata ruoputettavaksi ja vihreää ruohoa. Kanojen onnea!

Kanat innostuivat niin hurjasti ulos pääsystä, että kukko koitti puolen yön aikana jo lopen uupuneena paimentaa viimeistä kanaa kopin orrelle nukkumaan. Nyt on olo ja elo taas tasaantunut Kukkenheimin kesäkanalassakin.

Punakolmilehti eli Trillium erectum aloitti kukinnan. Tämä on ihana!

Lauantaina olin Ruukin puutarhamessuilla Särkän osastolla apumyyjänä. Tiiu Puutarhahetki-blogista oli siellä ostamassa juurikin tuota Trilliumia! Oltiin nokakkain tietämättä toisistamme. Pahus! Vasta Tiiun blogista huomasin osuneemme yksiin.

Tiiunkin Trilliumin emopuska juuri aloittamassa kukintaansa. Tämä on kestävin
kolmilehti, joka ei kärsinyt edes siitä pirullisesta tappotalvesta.

Kesäiset lämmöt hellivät nyt tosissaan, ja luonto puhkeaa raivoisaan kasvuun ja kukintaan. Jokainen päivä on löytöretki puutarhassa. Aamulla joudun heräämään ennen kuutta, mutta teen pikaisen kierroksen aamuisessa puutarhassa. Töistä tullessani on uusia yllätyksiä taas noussut tai auennut.

Tämän edessä en sano, että en pidä keltaisesta väristä puutarhassa.  Narsissi 'Tahiti'

Narsissit saavat räiskyä keltaisen eri sävyissään ihan vapaasti. Näitä kerrottuja narsisseja sain yksi vuosi suorastaan ilmaiseksi. Ne kasvavat ja viihtyvät tuoden kevääseen aurinkoa. Merenrantakaupungin yhteen keskeiseen puistoon olen istuttanut satamäärin narsisseja ja tulppaaneja. Ne muuten loistavat kauas saaden ihmiset hyväntuulisiksi ja aurinkoisiksi.

Tomaatit kukkivat jo

 Eilen sain istutettua suurimman osan kasvihuonetta. Tomaatit olivat venähtäneet pitkiksi, ja aloittaneet kukinnan. Hautasin pitkän pätkän vartta maahan tekemään lisää juurta. Tällä menetelmällä tehdään kuulemma supertomaatteja. Vielä jäi varttakin jäljelle kiipeämään ylöspäin. Erilaisia paprikoita istutin eturiviin ja niissäkin on jo nuppuja. Ison osaa kasvihuonetta valtaa Zilga viiniköynnös. Viime vuonna se tuotti hurjan sadon ensimmäistä kertaa.

Onnenpensas (Forsythia ovata) on nyt parhaimmillan

Sydän täyttyy ilosta ja onnesta, kun ympäiltä puskee ihmeitä ja kauneutta. Kasvun voima koskettaa. Se on sitä Elämän Voimaa, jota toivon kaikille kanssaihmisille kaiken arjen keskelle.

Rusokirsikka (Prunus sargentii) aloittaa hanamia (suom. kukkien katseleminen)
Tämä noin reilut kolmemetrinen puu on kasvanut seitsemisen vuotta täällä. Muutaman
näytekukan se on antanut, mutta nyt on ensimmäinen isompi kukinta alkamassa.

Jokainen kukkiva puu on ihan täynnä nuppuja. Tästä tulee - voi veljet ja siskot - ihmeellinen kesä! Ihailen niin kaikkia aukevia silmuja. Niiden täydellisyys on uskomatonta. Kovan kuoren alla elämä uinuu läpi talven tuiskujen ja pakkasten. Kevään lämpö ja kosteus saa ne turpoamaan ja aukenemaan.

Voiko olla vahvempaa todistusta elämästä? Balkaninhevoskastanjan nupussa on valtavaa
voimaa. Tämänkin kukkia saa vielä odottaa, mutta hyvin se on talvehtinut kuutisen vuotta.

Sinikuusama (Lonicera caerulea) ja pöppiäinen. Nämä kyllä purevat nuput auki...

Ullalle vastavaloon kuvattu sirotuomipihlajan taimi. Se on täynnä nuppuja jo pienenä!
Kaverina sillä on pioneita, narsisseja, laukkoja ja sinipallo-ohdaketta.

Sitten hiljennymme hetkeksi ison asian äärelle. En tiedä olenko oikeassa vai väärässä, mutta näyttää pahasti siltä että Magnolia kobus 'Vanha Rouva' voisi kukkia... en usko tätä todeksi vielä, mutta...

Olisiko tämä... näyttää ihan kukkanupulle... mutta voin olla väärässä.

Minä istutin ekat magnoliat kymmenisen vuotta sitten. Pidin magnoliaa toivottomana tänne V-vyöhykkeelle, mutta Särkän Jari toi minulle ensimmäisen pensasmagnolian. Se on edelleen hengissä, mutta ehkä 60 senttiä korkeana. Hankin sitten M. kobuksen, mutta sille tuli kuolo. Samoin tähtimagnolialle (M. stellata), ja pajunlehtimagnolia (M. salicifolia) kuoli jo kellaritalvetukseen. Tämän nykyisen M. kobuksen istutin 2014. Se lähes kuoli tappotalveen 2015/2016, mutta alasleikaten se versoi uudestaan. En ole uskonut, että ikinä näen tämän kukkivan. Mutta...

Nuo näyttää kyllä kukkasilmuille!

 Elän tässä nyt ihan tärinässä nähdäkseni tuleeko tuolta nenäliinamainen kukinto, vaiko vain lehtiä. Jos siellä on kukka, niin ihmeiden aika ei tosiaankaan ole ohi! Olen lakannut jo kauan aikaa sitten uskomasta ihmeisiin, mutta tämä olisi todellakin poikkeus vahvistamaan sääntöä. Elämme jännityksessä!

Löytämisen iloa viikkoosi!